Controllerin rooli johtamisen tukena - Liikkeenjohdon ... - Aaltodoc

Myös erilaisten käyttäytymismallien ja johtamistyylien tunnistaminen on tärkeää. Jotta
controllerin ja johdon välinen yhteistyö olisi tehokasta ja toimivaa, controllerin pitää pystyä
mukauttamaan omaa käytöstään johtajan johtamistyylin mukaiseksi, ja huomioida eri
tilanteisiin sopivat käyttäytymismallit. Kun luottamus controllerin ja johdon välillä on
saavutettu, johto saattaa myös mukauttaa käytöstään controllerin tyylin mukaiseksi. (Ten
Rouwelaar, 2006)
2.3.2 Hybridit toimenkuvat
Suuri osa johdon laskentatoimen toteutuksesta on siirtynyt controllereilta liikkeenjohdolle.
Johtajat esimerkiksi hallitsevat itse omia budjettejaan. Toisaalta muutosta on tapahtunut myös
toiseen suuntaan, sillä esimerkiksi strategian kehitys, järjestelmien implementointi ja
muutoksen johtaminen ovat perinteisesti olleet johtajien eikä controllereiden vastuualueita.
(Burns & Vaivio, 2001) Organisaation rajapinnat ovat yhä häilyvämpiä, ja toimintojen
uudelleenjärjestelyn myötä sekä toiminnot että niistä vastaavien henkilöiden vastuualueet ovat
muuttuneet merkittävästi (Caglio, 2003, 146). Kehitystä voidaan kuvata termillä
hybridisaatio, joka tarkoittaa ammatillisten rajapintojen häviämistä tai muuttumista ja
uudenlaisten toimenkuvien omaksumista (Burns & Baldvinsdottir, 2005; Caglio, 2003;
Kurunmäki, 2004; Miller et al., 2008).
Caglio (2003) on tutkinut erityisesti ERP-järjestelmän käyttöönoton seurauksena tapahtuvaa
hybridisaatiota. Tässä yhteydessä hybridisaatio käsitti ulkoisen laskennan, sisäisen laskennan
ja IT-asiantuntijan roolien sekoittumisen siten, että laskentaeksperttien työssä näkyivät kaikki
edellä mainitut osa-alueet. Caglio (2003) tunnisti kuitenkin myös toiseen suuntaan tapahtuvan
hybridisaation, eli laskentatoimen tietämyksen leviämisen organisaatiossa ja funktioiden
välisen yhteistyön lisääntymisen. Hän kuvasi, että tutkimassaan organisaatiossa
”laskentaosaston tietojärjestelmät olivat aikaisemmin ’musta laatikko’, jonka logiikka ja
kriteerit olivat täysin tuntemattomia” (Caglio, 2003, 142). Järjestelmäkehityksen ansiosta
tiedon avoimuus ja läpinäkyvyys lisääntyi, mikä mahdollisti yhä useampien henkilöiden
pääsyn talousinformaatioon. Informaation tuottaminen ja katselu eivät olleet enää
talousosaston yksinoikeus, vaan tiedonkulku ja sitä myötä laskentatoimen ymmärrys levisi
laajemmin organisaatioon, muun muassa IT-osaston ja linjajohtajien keskuuteen. (Caglio,
2003)
28