Controllerin rooli johtamisen tukena - Liikkeenjohdon ... - Aaltodoc
Controllerin rooli johtamisen tukena - Liikkeenjohdon ... - Aaltodoc
Controllerin rooli johtamisen tukena - Liikkeenjohdon ... - Aaltodoc
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
3.1.1 Reliabiliteetti ja validiteetti<br />
Reliabiliteetti ja validiteetti ovat osoituksia tutkimustulosten luotettavuudesta, ja näiden<br />
käsitteiden avulla lukija voi arvioida tutkimustulosten uskottavuutta. Kvalitatiivisessa case-<br />
tai field-tutkimuksessa reliabiliteetin ja validiteetin todentaminen voi olla vaikeampaa kuin<br />
kyselytutkimuksissa, mutta näitä käsitteitä ei pidä missään nimessä jättää huomiotta<br />
(McKinnon, 1988, 35). Kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimuksen arviointikriteerit ovat<br />
jokseenkin erilaiset, mutta kvalitatiivisen tutkimuksen metodologiaa on ansiokkaasti arvioitu<br />
ja kehitetty myös laskentatoimen tutkimuksessa (Ahrens & Dent, 1998; Ahrens & Chapman,<br />
2006; McKinnon, 1988; Scapens, 1990; Vaivio, 2008; Yin, 2009).<br />
Reliabiliteetti tarkoittaa sitä, ovatko tutkijan keräämä aineisto ja tutkimustulokset luotettavia.<br />
Tämä tarkoittaa myös satunnaisten olosuhteiden vaikutusten, jotka saattaisivat heikentää<br />
vastausten uskottavuutta, minimointia. Validiteetti puolestaan kuvaa sitä, tutkitaanko todella<br />
sitä ilmiötä jota on tarkoituskin tutkia. Tutkija saattaa tahattomasti ajautua tutkimaan jotakin<br />
muuta ilmiötä kuin alun perin oli tarkoitus. Tutkimuksen validiteetti edellyttää, että tutkittava<br />
ilmiö, ja vain se, kuvataan mahdollisimman kattavasti ja totuudenmukaisesti. (McKinnon,<br />
1988, 36) Scapensin (1990, 275) mukaan case-tutkimuksessa havaintojen validiteettia voidaan<br />
arvioida vain kyseisessä tutkimuskontekstissa, ja tutkijan tulee arvioida myös omien<br />
tulkintojensa validiteettia.<br />
McKinnon (1988) on eritellyt neljä olennaista uhkaa tutkimuksen reliabiliteetille ja<br />
validiteetille, jotka ovat tutkijasta johtuvat vaikutukset, tutkijan ennakkoluulot, rajoitukset<br />
tiedonsaannissa ja ihmismielestä johtuvat seikat. Ensimmäinen uhka johtuu siitä, että tutkijan<br />
läsnäolo saattaa vaikuttaa tutkimuksen kohteiden käytökseen. Tätä voidaan välttää tekemällä<br />
tutkijan <strong>rooli</strong> ja suhde yrityksen johtoon selväksi heti alussa. Tutkijan ennakkoluulojen<br />
vaikutusta voidaan vähentää kattavalla tiedonkeruulla, jolloin ”informaatio-aukkoja” ei jää, ja<br />
tutkijan ei tarvitse arvailla, mitä tutkittavat ovat tarkoittaneet. Tiedonsaannin rajoitukset<br />
voivat johtua rajallisesta tutkimusajasta tai tutkimuskohteen asettamista rajoituksista. Näitä<br />
voidaan vähentää viettämällä enemmän aikaa tutkimuskohteessa, syventämällä luottamusta ja<br />
käyttämällä useita eri tietolähteitä. Ihmismielestä johtuvia seikkoja ovat esimerkiksi asioiden<br />
kaunistelu, vääristely tai unohtaminen.<br />
41