Controllerin rooli johtamisen tukena - Liikkeenjohdon ... - Aaltodoc

3. TUTKIMUSMETODOLOGIA JA -AINEISTO
3.1 Case-tutkimus menetelmänä
Case- ja field-tutkimukset ovat yleinen metodi johdon laskentatoimen tutkimuksessa, kun
halutaan saada syvällinen ymmärrys käsiteltävästä ilmiöstä. Tutkimusmenetelmän juuret ovat
etnografiassa, jossa aineistoa kerätään pääasiassa tutkimuskohteessa tapahtuvalla,
mahdollisesti osallistuvalla, havainnoinnilla (Lukka, 1999, 129). Case- ja field-tutkimukset
ovat läheisesti yhteydessä ja niihin voidaan soveltaa lähes samanlaisia metodologisia
arviointikriteereitä, minkä johdosta myös tässä käsitteitä käytetään rinnakkain. Tarve case- ja
field-tutkimusten käytölle on noussut aiemmin runsaasti käytössä olleiden kyselytutkimusten
antaessa liian pinnallisen kuvan johdon laskentatoimen käytännöistä (McKinnon, 1988;
Scapens, 1990). Case-tutkimus mahdollistaa käytännön ymmärryksen tutkimuskohteena
olevista laskentatoimen ilmiöistä. Case-tutkimuksessa on mahdollista hypoteesien testaamisen
sijasta luoda hypoteeseja ja viitekehyksiä löydetyn empirian perusteella. (Scapens, 1990)
Case-tutkimus on sopiva tutkimusmenetelmä silloin, kun tutkimuksella halutaan vastata
kysymyksiin ”miten” tai ”miksi”, tutkija ei itse vaikuta tapahtumiin ja tutkimus keskittyy
johonkin ajankohtaiseen ilmiöön tosielämän kontekstissa. Tutkittavan ilmiön ja kontekstin
rajat saattavat myös olla epäselvät. Case-tutkimuksessa käytetään yleensä aiempaa teoriaa
ohjaamaan tiedon keruuta ja analyysia. (Yin, 2009) Case-tutkimus pyrkii luomaan rikkaan ja
monipuolisen kuvan käsiteltävästä ilmiöstä kuvaamalla myös havainnoituja jännitteitä ja
ristiriitoja, jotka muilla menetelmillä voisivat jäädä havaitsematta (Ahrens & Dent, 1998).
Case-tutkimuksessa tapahtumien sosiaalisella kontekstilla onkin aina suuri merkitys, ja
tutkimuksissa käytetyt teoriat saattavat pohjautua sosiologiaan, yhteiskuntatieteisiin tai
institutionalismiin siinä missä taloustieteisiin tai laskentatoimen teoriaan.
Case-tutkimus voidaan tehdä yhdestä yrityksestä tai vertailemalla useampia yrityksiä.
Tutkimuksen kohteena voi olla myös pienempi yksikkö, kuten tulosyksikkö tai osasto. Yksi
yritys riittää tutkimuskohteeksi, jos se on edustava, tyypillinen, kriittinen, ainutlaatuinen tai
äärimmäinen tapausesimerkki tutkittavasta ilmiöstä (Yin, 2009, 47–48). Tässä tutkimuksessa
valittua kohdeyritystä pidetään edustavana ja tyypillisenä esimerkkinä tuotantoyrityksestä, ja
tehtyjä havaintoja voidaan verrata aiempiin tutkimuksiin, joista suuri osa on myös tehty
tuotantoyrityksissä samankaltaisessa kontekstissa.
39