Controllerin rooli johtamisen tukena - Liikkeenjohdon ... - Aaltodoc

tulisi objektiivinen havainnoija. Näiden ennakkoluulojen ja -odotusten vaikutusta voidaan
kuitenkin pyrkiä minimoimaan erilaisilla tutkimuskäytännöillä.
On myös mahdollista, että tutkijan keräämä aineisto kasautuu niin valtavaksi, että olennaisen
tiedon suodattaminen voi osoittautua vaikeaksi. Hyvin fokusoitu teoreettinen viitekehys auttaa
kuitenkin poimimaan aineistosta tutkimuksen kannalta tärkeät löydökset. Jatkuva teorian ja
aineiston vertailu ja analysointi kesken tutkimuksen auttaa ohjaamaan tutkimusta kohti
haluttua suuntaa. Tutkimuksen alussa tutkittava ilmiö on syytä rajata jotenkin, sillä sosiaalisia
ilmiöitä tutkittaessa voi olla vaikeaa tunnistaa, missä ilmiön rajat kulkevat. (Ahrens &
Chapman, 2006; Eisenhardt, 1989; Scapens, 1990)
Case-tutkimus tehdään yleensä pienestä otoksesta, jolloin tuloksia ei voida tilastollisesti
laajemmin yleistää koskemaan koko populaatiota. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä case-
tutkimuksessa, sillä tilastollisen yleistyksen sijaan voidaan puhua teoreettisesta yleistyksestä.
Jos teorian havaitaan pätevän erilaisissa konteksteissa, voidaan teoriaa kehittää ja yleistää
koskemaan yhä useampia tapausesimerkkejä. (Scapens, 1990; Yin, 2009) Myös Lukka ja
Kasanen (1995) esittävät, että huolella toteutetusta case-tutkimuksesta voidaan tehdä
yleistyksiä tiettyyn rajaan saakka. Erityisesti kontekstuaalinen yleistys pätee tyypillisiin case-
tutkimuksiin. Siinä tutkimustulokset tietystä ympäristöstä yhdistetään johonkin yleisempään
todellisen maailman ilmiöön, ja yksittäisen tapauksen havainnoista voidaan johtaa yleisempiä
suhteita asioiden välillä, jotka saattavat toimia myös muissa konteksteissa. (Lukka &
Kasanen, 1995, 83)
3.2 Aineiston keruu
Tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty pääasiassa puolistrukturoitujen
teemahaastattelujen avulla. Lisäksi yrityksen www-sivuja ja sisäistä dokumentaatiota on
käytetty tiedonlähteenä taustatietojen hankkimiseksi. Haastattelujen ollessa ensisijainen
tiedonlähde on tärkeää kerätä tietoja kattavasti eri osapuolilta, korostaa näille tutkimuksen
itsenäistä luonnetta sekä olla johdattelematta keskustelua liiaksi (Vaivio, 2008, 75).
Haastattelu sopii tilanteisiin, joissa halutaan tuoda esiin haastateltavan omia merkityksiä ja
tulkintoja, annetut vastaukset halutaan sijoittaa laajempaan kontekstiin ja joissa voidaan
etukäteen olettaa tutkimuksen aiheen tuottavan monitahoisia vastauksia. Tiedonhankintaa on
mahdollista suunnata itse haastattelutilanteessa ohjaamalla keskustelua ja esittämällä
43