Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...

ESITELMÄT
Miten maitotiloilla jaksetaan?
Marja Kallioniemi 1 , Hanna-Riitta Kymäläinen 2 , Janne Kaseva 3 , Ahti Simola 4
1. MTT Taloustutkimus, os. MTT Vihti, Vakolantie 55, 03400 Vihti, marja.kallioniemi@mtt.fi
2. Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos, os. PL 28, 00014 Helsingin yliopisto, hanna-riitta.kymalainen@helsinki.fi
3. MTT Kasvintuotannon tutkimus, os. Planta, 31600 Jokioinen, janne.kaseva@mtt.fi
4. Työterveyslaitos, os. Työyhteisöt ja organisaatiot, PL 486, 33101 Tampere, ahti.simola@ttl.fi
TIIVISTELMÄ
Tutkimushankkeessa Maitotilan Hyvä Vointi eli
”Maidontuottajien työhyvinvointi keinona edistää
eläinten hyvinvointia ja yrittäjien jaksamisen
tukeminen muutoksessa” selvitettiin vuosina
2009–2011, miten maitotiloilla jaksetaan. Hankkeen
toteuttivat Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot,
MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus),
Työterveyslaitos ja Novetos Oy sekä
rahoittivat MMM (Makera), Maatalousyrittäjien
eläkelaitos Mela ja MTT.
Vuoden 2010 keväällä toteutettuun postikyselyyn
saatiin vastaukset 265 maidontuottajalta.
Kysely lähetettiin maaseutuelinkeinohallinnon
rekisteristä satunnaisesti poimituille maitotiloille
(n= 400) ja analyysikelpoisia lomakkeita saatiin
47 %:lta otoksen maitotiloista.
Keskimäärin merkittävimmiksi voimavaratekijöiksi
arvioitiin ”Lapsi tai lapset”, ”Oma perhe”,
”Eläinten terveys” ja ”Oma puoliso tai kumppani”.
Maidontuottajien voimavarojen keskeisimmät
lähteet ovat siis omassa lähipiirissä, mukaan lukien
navetan terveet hoidokit. Keskimäärin vähiten
merkittäviksi voimavaratekijöiksi jäivät ”Luottamustehtävät”,
”Uskonto” ja ”Viljelijöiden vertaistuki”.
Kuormitustekijöistä merkityksellisimmiksi arvioitiin
”EU:n maatalouspolitiikka”, ”Viljelijöiden
kohtelu yhteiskunnassa ja mediassa” ja ”Maatalousalan
tulevaisuus”. Vastaajia keskimäärin vähiten
kuormittaviksi tekijöiksi jäivät ”Oma tai muun
henkilön alkoholin tai päihteiden käyttö”, ”Kumppani
puuttuu” sekä ”Suhteet vanhempiin tai appivanhempiin”.
Kyselyyn sisältyi työuupumuksen arviointimittari.
Vastaajista miltei puolella (46 %:lla) ei ollut
ASIASANAT
Jaksaminen, maatila, maidontuotanto, työhyvinvointi, työn imu, työuupumus
lainkaan työuupumusta, samoin miltei puolella
(45 %:lla) oli lievää työuupumusta ja 9 % vastaajista
poti vakavaa työuupumusta. Kun tuloksia
verrataan Jari Hakasen (2005) 44–57-vuotiaista
suomalaisista (n = 532) esittämiin tuloksiin, havaitaan,
että maidontuottajat olivat tilastollisesti
merkitsevästi useammin uupuneen väsyneitä ja
kyynisiä kuin vertailuaineiston vastaajat keskimäärin.
Ammatilliseen itsetuntoon liittyvien vastausten
osalta aineistot eivät eroa toisistaan. Kahden
tutkimuksen otokset kuitenkin erosivat toisistaan
ainakin ikä- ja sukupuolirakenteeltaan.
Työn imu -mittarin tuloksia verrattiin Hakasen
(2009) esittämään suomalaisista työntekijöistä
(n = 16 335) koostuvaan aineistoon. Vastaajien
keskimääräiset lukuarvot eivät eronneet toisistaan
tilastollisesti merkitsevästi kahdessa aineistossa.
Kun tarkasteltiin erikseen työn imun kolmea ulottuvuutta,
lypsykarjatilallisten havaittiin kokevan
tilastollisesti merkitsevästi enemmän työhön uppoutumista
ja sille omistautumista kuin suomalaisista
työntekijöistä koostuvassa verranneaineistossa.
Vertailussa on jälleen otettava huomioon, että
otokset erosivat toisistaan.
Tulokset kertovat maidontuottajien positiivisesta
työhön uppoutumisesta ja työlle omistautumisesta.
Kuitenkin yli puolet (54 %) vastaajista poti
jonkinasteista työuupumusta. Työuupumuksen
mittari osoitti, että joka kymmenes (9 %) kyselyyn
vastannut maidontuottaja sijoittui ryhmään ”vakava
työuupuminen”.
Lähteet:
Hakanen, J. 2005. Työuupumuksesta työn imuun: työhyvinvointitutkimuksen
ytimessä ja reuna-alueilla. Työ ja ihminen, tutkimusraportti
27. Väitöskirja. Helsinki: Työterveyslaitos.
Hakanen J. 2009. Työn imun arviointimenetelmä. Helsinki: Työterveyslaitos
Hiehonkasvatuksen ulkoistaminen
– Kustannustehokkuutta ja kipailukykyä maidontuotantoon
Hiehonkasvatuksen ulkoistaminen
– Kustannustehokkuutta ja kilpailukykyä
maidontuotantoon
Hiehokasvattamoiden rakennusratkaisut
T.Kivinen 1 , K.Partanen 2 , S.Mönkkönen 3 , R. Kauppinen 4 , V-M.Tuure 5 , M.Lätti 6
1. MTT, Vakolantie 55, 03400 Vihti, tapani.kivinen@mtt.fi
2. Savonia AMK, Haukisaarentie 2, 74160 Iisalmi, kati.partanen@savonia.fi
3. Savonia AMK, Haukisaarentie 2, 74160 Iisalmi, seppo.monkkonen@savonia.fi
4. Savonia AMK, Haukisaarentie 2, 74160 Iisalmi, risto.kauppinen@savonia.fi
5. TTS Tutkimus, Kiljavantie 6, 05200 Rajamäki, veli-matti.tuure@tts.fi
6. TTS Tutkimus, Kiljavantie 6, 05200 Rajamäki, markku.latti@tts.fi
TIIVISTELMÄ
Nuorkarjan kasvatus tapahtuu perinteisesti kiinteänä
osana lypsykarjanavetan toimintaa. Nuorkarjan
kasvatus vie osan maidontuottajan resursseista:
eläinten hyvinvoinnista pitää huolehtia,
niitä pitää ruokkia ja ne tarvitsevat navetasta omat
ryhmäkarsinansa, partensa ja lantakäytävänsä. Tie
vasikasta tiineeksi hiehoksi kestää noin 2 vuotta,
minkä jälkeen eläin vasta alkaa ”maksaa vuokraa”
kasvatusajastaan.
Maidontuotantoketjun tehostamiseen ollut tullut
uusi toimintamalli, jossa nuorkarjan kasvatus
voidaan ulkoistaa kolmannelle osapuolelle, joka
tekee sitä ammattimaisesti keskittyen pelkästään
hiehojen kasvatukseen. Ulkopuolista kasvattamoa
voidaan tällöin kutsua hiehohotelliksi, koska
kasvattajalla voi olla asiakkaina useampia lypsylehmätiloja.
Toiminnan taloudellisuus perustuu
siihen, että maidontuottaja voi keskittyä lypsäviin
lehmiin ja hotellin pitäjä hyvien hiehojen kasvattamiseen.
Maidontuottaja voi muuttaa nuorkarjapaikat
lypsylehmille tai uudisrakentamisen
tapauksessa suunnitella koko pihatto pelkästään
lypsylehmille. Neliöt tulevat tällöin tuottavampaan
käyttöön. Nuorkarjakasvattaja voi laskea
kasvatuksen tarkan kulurakenteen ja asettaan kasvatuspäivän
hinnan sellaiseksi, että maidontuottajan
kannattaa se maksaa. Tavoitteena on win-win
tilanne, josta molemmat osapuolet hyötyvät kohtuullisesti.
ASIASANAT
Nuorkarjan kasvatus, ulkoistaminen, hiehohotelli, nuorkarjapihatto
Nuorkarjan kasvatuksen ulkoistaminen sopii
pienille maitotiloille, jotka miettivät tuotannon
lopettamista. Ulkoistamistilanteessa uusia lehmäpaikkoja
syntyy helposti ilman suuria investontikuluja.
jolloin tuotannon laajentaminen on houkuttelevaa.
Kasvatustiloiksi soveltuvia vanhoja navetoita
löytyy, koska maidontuotannon lopettajia
on runsaasti. Hotellitoiminta voisi olla maidontuotannon
lopettamista harkitseville eräänlainen
jäähdyttelyvaihe. Nuorkarjan kasvatus vanhoissa
navettatiloissa ei juuri aiheuta lisäinvestointeja rakennukseen
tai rakenteisiin.
Hiehohotelli-hanke on vuosina 2009–2011 tutkinut
ja kehittänyt pohjaratkaisumalleja ammattimaiseen
suuren mittakaavan nuorkarjakasvatukseen.
Kokoluokkana on pidetty 180-paikkaista
hotellia, joka voisi ottaa kasvatukseen kolmen
robottitilan vasikat. Rakennusratkaisussa korostuu
eri tiloilta tulevien vasikoiden tautipaineen torjunta.
Tulokasryhmät sijoitetaan erilliseen tilaan,
jotta bakteerien leviäminen isompaan kasvatushalliin
estetään. 180-paikkaisesta hotellista on
myös tuplausmalli 360-paikkaiseksi kasvattamoksi.
Edellisten lisäksi on suunniteltu kasvattamomalli,
jossa sonnivasikat voidaan kasvattaa yhdessä
hiehojen kanssa 6 kk ikään asti, jonka jälkeen ne
oletetaan siirrettäväksi varsinaiseen pihvikasvattamoon.
Sekakasvattamon oletetaan soveltuvan
sellaisille tiloille, jotka haluavat laajentaa toimintaansa
myös lihatuotannon puolelle.
108 Maataloustieteen Päivät 2012 Maataloustieteen Päivät 2012 109