Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
POSTERIT<br />
Potkua hedelmän- ja marjanviljelyyn<br />
Potkua hedelmän- ja marjanviljelyyn<br />
103<br />
Mustaherukan tuotantopanosten käytön kannattavuus,<br />
esimerkkeinä kastelu, lannoitus ja muovikate<br />
104<br />
Tarhamustikka Pohjois-Suomessa vain harrastuskasvi<br />
Kalle Hoppula 1 , Kati Hoppula 1 , Risto Tahvonen 2 , Vesa Järvelin 1 , Janne Ylijoki 1 Kaisa Soppela 3 , Sirkka Luoma 4 ,<br />
Hanna Kekkonen 4<br />
1. MTT Sotkamo, Kipinäntie 16, 88600 Sotkamo, etunimi.sukunimi@mtt.fi<br />
2. MTT Piikkiö, Toivonlinnantie 518, 21500 Piikkiö, etunimi.sukunimi@mtt.fi<br />
3. MTT Rovaniemi, Eteläranta 55, 96300 Rovaniemi, etunimi.sukunimi@mtt.fi<br />
4. MTT Ruukki, Tutkimusasemantie 15, 92400 Ruukki, etunimi.sukunimi@mtt.fi<br />
Markku Kajalo 1 , Kalle Hoppula 2 ja Kati Hoppula 2 Kaisa Soppela 3 , Sirkka Luoma 4 ja Hanna Kekkonen 4<br />
1. Oulun yliopisto, Kajaanin yliopistokeskus, Salmelantie 43, 88600 Sotkamo, Markku.Kajalo@oulu.fi<br />
2. MTT Sotkamo, Kipinäntie 16, 88600 Sotkamo, etunimi.sukunimi@mtt.fi<br />
3. MTT Rovaniemi, Eteläranta 55, 96300 Rovaniemi, etunimi.sukunimi@mtt.fi<br />
4. MTT Ruukki, Tutkimusasemantie 15, 92400 Ruukki, etunimi.sukunimi@mtt.fi<br />
TIIVISTELMÄ<br />
Mustaherukan viljelypinta-alasta suurin osa on<br />
Suomessa perinteistä avomaaviljelyä. Viljelyn<br />
kannattavuuteen liittyvissä taloustutkimuksissa<br />
selvitettiin, paljonko mustaherukan viljely muovikatetta,<br />
tihkukastelua ja kastelulannoitusta käyttäen<br />
lisää sen tuotantokustannuksia verrattuna<br />
perinteiseen avomaaviljelyyn. Lisäksi selvitettiin,<br />
paljonko satotasojen pitäisi nousta, jotta muovikatteen,<br />
tihkukastelun ja kastelulannoituksen käytöstä<br />
aiheutuneet kustannukset saataisiin katettua.<br />
Kauppakelpoisen sadon ollessa perinteisessä<br />
avomaaviljelyssä 1. sadonkorjuuvuotena 1 500 kg/<br />
ha ja seuraavina sadonkorjuuvuosina 4 000 kg/ha,<br />
on tuotantokustannus 1,36 €/kg (kahdeksan sadonkorjuuvuoden<br />
keskimääräinen tuotantokustannus).<br />
Kauppakelpoisen sadon ollessa muovikateviljelyssä<br />
1. sadonkorjuuvuotena 1 500 kg/ha<br />
ja seuraavina sadonkorjuuvuosina 4 000 kg/ha, on<br />
tuotantokustannus 1,36 €/kg, eli sama kuin edellisessä<br />
viljelymenetelmässä. Vastaavasti kauppakelpoisen<br />
sadon ollessa tihkukastelu, kastelulannoitus<br />
ja muovikateviljelyssä 1. sadonkorjuuvuotena<br />
1 500 kg/ha ja seuraavina sadonkorjuuvuosina<br />
5 100 kg/ha, on tuotantokustannus 1,36 €/kg. Jos<br />
edellä mainitun viljelymenetelmän satotaso on<br />
1. sadonkorjuuvuotena 1500 kg/ha ja seuraavina<br />
sadonkorjuuvuosina 4 000 kg/ha, on tuotantokustannus<br />
tällöin 1,61 €/kg.<br />
Hedelmän- ja marjanviljelijäin liiton mukaan<br />
teollisuudelle tuotetusta mustaherukasta maksetaan<br />
tällä hetkellä 0,85–0,90 €/kg (alv 0 €). Perinteisessä<br />
avomaaviljelyssä kauppakelpoisen sadon<br />
pitäisi olla 1. sadonkorjuuvuotena 1 500 kg/ha ja<br />
seuraavina sadonkorjuuvuosina 7 860 kg/ha, jotta<br />
päästäisiin 0,90 €/kg tuotantokustannukseen.<br />
Vastaavasti kauppakelpoisen sadon pitäisi olla<br />
muovikateviljelyssä 1 500 kg/ha ja 7 860 kg/ha,<br />
ja tihkukastelu, kastelulannoitus ja muovikateviljelyssä<br />
1 500 kg/ha ja 10 030 kg/ha, jotta päästäisiin<br />
0,90 €/kg tuotantokustannukseen.<br />
MTT:n viljelykokeissa muovikateviljelyssä<br />
päästiin Sotkamossa vajaan 8 000 kg:n ja Ruukissa<br />
reilun 9 000 kg:n hehtaarisatoihin, sadon jäädessä<br />
Rovaniemellä alle 2 000 kg/ha. Muovikateviljelyssä,<br />
jossa käytettiin tihkukastelua ja kastelulannoitusta,<br />
päästiin Sotkamossa vajaan 7 000 kg:n<br />
ja Ruukissa noin 8 500 kg:n hehtaarisatoihin. Rovaniemellä<br />
sato jäi alle 2 000 kg/ha. Perinteisessä<br />
avomaaviljelyssä (ei tihkukastelua, rakeinen lannoitus,<br />
ei muovia) satotasot liikkuivat Sotkamossa,<br />
Ruukissa ja Rovaniemellä 2 000 kg:n molemmin<br />
puolin.<br />
Sotkamon ja Ruukin satotasoilla päästiin muovikateviljelyn<br />
tuotantokustannuksissa jopa teollisuuden<br />
maksamiin hintoihin (0,85–0,90 €/kg).<br />
Tihkukastelua, kastelulannoitusta ja muovikatetta<br />
käytettäessä kannattavuus on myös hyvää tasoa<br />
Sotkamossa ja Ruukissa. Rovaniemellä sen sijaan<br />
muovikateviljelystä sekä viljelystä tihkukastelua,<br />
kastelulannoitusta ja muovikatetta käyttäen hyödyt<br />
jäävät selvästi Ruukkia ja Sotkamoa pienemmiksi.<br />
TIIVISTELMÄ<br />
MTT testasi tarhamustikkalajikkeiden Aino,<br />
Alvar, Arto, Hele, Jorma, North Blue, Patriot,<br />
Saani, Sine, Siro ja Tumma menestymistä Sotkamossa<br />
(Kainuu), Ruukissa (Pohjois-Pohjanmaa) ja<br />
Rovaniemellä (Lappi) vuosina 2008–2011. Kokeiden<br />
tavoitteena oli hakea menestymisen pohjoisrajoja<br />
lajikkeittain ja tarkentaa lajikkeiden viljelysuosituksia.<br />
Kokeet olivat osa Marjanviljelystä<br />
vahva elinkeino Pohjois-Suomeen -hanketta, jota<br />
rahoitettiin Euroopan maaseuturahastosta Kainuun,<br />
Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskusten<br />
kautta.<br />
Mikään testatuista lajikkeista ei pystynyt tuottamaan<br />
Rovaniemellä satoa ja yhtään testatuista<br />
tarhamustikkalajikkeista ei voida suositella Lappiin.<br />
Sen sijaan Ruukissa ja Sotkamossa satoa<br />
poimittiin kaikista lajikkeista, tosin heikoimmin<br />
menestyneillä lajikkeilla satotasot jäivät erittäin<br />
pieniksi. Mikään lajike ei yltänyt Etelä-<strong>Suomen</strong><br />
satotasoihin. Parhaimmillaan satotasot olivat kokeissa<br />
300–400 g/taimi eli 1 500–2 000 kg/ha, kun<br />
Etelä-Suomessa saadaan vuodessa satoa yleisesti<br />
1–2 kg/pensas eli 5 000–10 000 kg/ha. Nykyisillä<br />
viljelyn tuotantokustannuksilla ja tuottajahinnoilla<br />
näissä kokeissa saadut satotasot eivät todennäköisesti<br />
riitä kannattavaan kaupalliseen viljelyyn.<br />
Kokeissa parhaiten menestyneitä lajikkeita voi<br />
kuitenkin käyttää kotipuutarhalajikkeina Etelä-<br />
Kainuussa ja eteläisellä Pohjois-Pohjanmaalla, jos<br />
hyväksyy alhaiset satotasot ja toistuvat talvivauriot.<br />
Tällaisia, edellä mainitulla alueella harrastajakäyttöön<br />
sopivia lajikkeita, ovat ainakin Aino,<br />
Alvar, Jorma, Sine, Siro ja North Blue. Kaikkein<br />
talvenkestävimpiä näistä vaikuttaisivat olevan<br />
Aino ja Sine. Sadontuoton ja talvehtimisen kannalta<br />
heikoimpia lajikkeita Arto ja Patriot ei voida<br />
suositella Kainuuseen eikä Pohjois-Pohjanmaalle.<br />
Lajikkeista Saani, Hele ja Tumma ei vielä pystytä<br />
tämän koeaineiston perusteella antamaan luotettavia<br />
viljelysuosituksia.<br />
Talvivaurioista huolimatta tarhamustikka kykeni<br />
sadontuottoon Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan<br />
eteläosissa. Etelä-Lapissa talvivauriot olivat<br />
liian voimakkaita ja kasvukausi oletettavasti liian<br />
lyhyt tarhamustikoiden menestymistä ajatellen.<br />
ASIASANAT<br />
Mustaherukka, tuotantokustannus, muovikate, tihkukastelu, kastelulannoitus, kannattavuus<br />
242 <strong>Maataloustieteen</strong> Päivät <strong>2012</strong> <strong>Maataloustieteen</strong> Päivät <strong>2012</strong> 243
Change language