Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
ESITELMÄT<br />
Nurmet<br />
Sopeutumisesta sopeutumiskykyyn<br />
– monimuotoisuudesta varmuutta muutoksessa?<br />
Kahiluoto, H. 1 , Himanen, S. 1 , Hakala. K. 2 , Miettinen, A. 3 , Niemi, J. 3 , Salo, T. 2 , Rötter, R. 1<br />
1. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli<br />
2. Kasvintuotannon tutkimus, 31600 Jokioinen<br />
3. Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, 01700 Helsinki<br />
Nurmet<br />
Ymppäys, kalkitus ja täydennyskylvö apilanviljelyn<br />
varmistajana<br />
TIIVISTELMÄ<br />
Elintarvikeketjun on sopeuduttava samanaikaisesti<br />
sekä ilmastonmuutokseen ja säänvaihteluun<br />
että sen epäsuoriin vaikutuksiin ja markkinoiden<br />
ja talouden heilahteluun. Ennakoitavuus heikkenee<br />
ja epävarmuus lisääntyy. Tässä tilanteessa keskimääräisen<br />
pitkäaikaismuutoksen ennakointiyritysten<br />
arvo on rajallinen. Siksi tarvitaan täydentävä<br />
lähestymistapa. Sopeutumiskyvyllä tarkoitetaan<br />
esimerkiksi ruokajärjestelmän kykyä sopeutua<br />
muutoksiin. Se on läheistä sukua joustavuudelle ja<br />
resilienssille – sitkeydelle, palautuvuudelle. Kyse<br />
on toimintakyvyn varmistamisesta tilanteessa,<br />
jossa emme voi ennalta tietää, mihin joudumme<br />
sopeutumaan.<br />
Tavoitteenamme ADACAPA-hankkeessa oli<br />
suomalaisen maa- ja elintarviketalouden sopeutumiskyvyn<br />
arviointi ja edistäminen. Tavoitteemme<br />
poikkesi useimmista sopeutumiskykyä arvioivista<br />
tutkimuksista sikäli, että lähtökohtana ei ollut<br />
niinkään pyrkimys päätyä mahdollisimman oikeaan<br />
arvioon haavoittuvuuden ja sopeutumiskyvyn<br />
nykytilasta tai alueellisista eroista, vaan tuottamaan<br />
sopeutumiskyvyn parantamiseksi keinoja<br />
päätöksentekijöille maa- ja elintarviketalouden eri<br />
tasoilla.<br />
Monimuotoisuus mainitaan usein ekosysteemin<br />
ja sosio-ekologisten järjestelmien resilienssistä ja<br />
sopeutumiskyvystä puhuttaessa. Empiiriset todisteet<br />
yhteydestä ovat kuitenkin niukkoja. ADA-<br />
CAPA-tutkimuksen päähypoteesi olikin, että<br />
maa- ja elintarviketalouden monimuotoisuus lisää<br />
sen sopeutumiskykyä ja resilienssiä. Kun tavoitteena<br />
on kyky sopeutua muutoksiin ja vaihteluun,<br />
kiinnostuksen kohteena oli muutosvasteiden monimuotoisuus.<br />
Tätä on tutkittu selvästi vähemmän<br />
kuin ’tyyppien’, esimerkiksi kasvilajien, monimuotoisuutta<br />
tai toiminnallista monimuotoisuutta .<br />
Tarkastelimme monimuotoisuuden vaikutusta<br />
maa- ja elintarviketalouden eri tasoilla pellolta<br />
viljelyjärjestelmään, tilatasolle ja markkinakanaviin<br />
asti. Sopeutumiskykyä mittasimme sadontuoton,<br />
ravinneylijäämien, taloudellisen tuloksen<br />
ja ruoan saatavuuden säilymisenä sään ja hintojen<br />
vaihdellessa. Aineistona käytimme MTT:n lajikekoetuloksia<br />
ja Ilmatieteen laitoksen säätietoja,<br />
Maaseutuviraston rekistereitä ja tilastoja, Eviran<br />
keräämiä aineistoja, MYTVAS-aineistoa, Taloustohtori-<br />
sekä FADN-kirjanpitotilatietokantoja<br />
sekä GIS-tietokantoja ja kaupan tietoaineistoja.<br />
Lisäksi toteutimme toimijatyöpajoja ja Delfoihaastattelututkimuksen<br />
ruokajärjestelmän sopeutumiskyvyn<br />
avaintekijöistä ja niiden edistämisen<br />
keinoista toimijoiden näkökulmasta.<br />
Esityksemme on synteesi monimuotoisuuden<br />
vaikutuksesta sopeutumiskykyyn maa- ja elintarviketalouden<br />
eri osissa. Arvioimme tulostemme<br />
perusteella eri monimuotoisuustekijöiden suhteellista<br />
merkitystä. Esitämme myös tuloksia muista<br />
sopeutumiskyvyn avaintekijöistä. Lisäksi tarkastelemme<br />
sopeutumiskyvyn edistämisen keinoja<br />
ja rajoitteita. Arvioimme tulostemme merkitystä<br />
elintarvikeketjun toimijoille sekä ilmastonmuutokseen<br />
sopeutumisen kansalliselle ohjaukselle.<br />
Tutkimuksen synteesi julkaistaan alkuvuonna<br />
MTT:n Kasvu-sarjassa.<br />
Petri Leinonen<br />
Elomestari Oy, Koskitie 185, 95520 Tornio, petri.leinonen@elomestari.fi<br />
TIIVISTELMÄ<br />
Tehokas biologinen typensidonta vaatii paitsi<br />
soveltuvan apilalajikeen ja apilalle sopivat kasvuolot,<br />
myös tehokkaan Rhizobium-juurinystyräbakteerisymbioosin.<br />
Kylvösiemenen ymppäyksellä<br />
varmistetaan tehokas nystyröinti, jolloin kasvuolojen<br />
muuten salliessa biologiselle typensidonnalle<br />
ja hyvälle sadolle luodaan edellytykset.<br />
Usein apilat nystyröityvät tehokkaasti ilman<br />
ymppäystäkin maaperän luontaisten nystyräbakteerien<br />
toimesta. Jotta ymppäystä osattaisiin käyttää<br />
silloin kun siitä saadaan kunnon satovaste,<br />
olisi kyettävä ennustamaan maan luontaisen Rhizobium-populaation<br />
tehokkuus.<br />
Etelä- ja Keski-Suomesta kerätyistä maanäytteistä<br />
analysoitiin maan fysikaalis-kemiallisten<br />
ominaisuuksien lisäksi myös apiloita nystyröivien<br />
Rhizobium-bakteerien lukumäärä sekä tutkittiin<br />
maanäytteen bakteeripopulaation tehokkuus kasvatuskokeella.<br />
Maanäytteet olivat tilapareista (luomu-tavanomainen),<br />
jolloin luomulohkoilla apilaa<br />
oltiin viljelty säännöllisesti, tavanomaisilla tiloilla<br />
taas apilaa ei oltu viljelty ainakaan kymmeneen<br />
vuoteen (yhtä poikkeusta lukuunottamatta).<br />
Apilakierrossa olleilla lohkoilla oli selkeästi suurempi<br />
määrä apilan Rhizobium -bakteereita eikä<br />
ymppäyksellä saavutettu astiakokeessa sadonlisäystä.<br />
Tavanomaisilla, apilattomassa viljelyssä olleilla<br />
lohkoilla maan luontainen Rhizobium-populaatio<br />
kasvoi maan pH:n kohotessa. Bakteeriymppäyksellä<br />
saatiin satovaste happamilla mailla,<br />
muttei enää maan pH:n ollessa yli 5,5. Typpibakteeriymppäyksellä<br />
voidaan siis kompensoida alhaista<br />
pH:ta tilanteissa, joissa apilaa viljellään pitkän<br />
tauon jälkeen ensimmäistä kertaa.<br />
Apilan siemenen kalkkipilleröinnillä (ymppäykseen<br />
yhdistettynä) luodaan apilantaimen juuristoon<br />
suotuisa mikroympäristö nystyröinnille<br />
ja taimen nopealle alkukehitykselle. Pilleröidyllä<br />
siemenellä on kirjallisuuden mukaan myös etuja<br />
pintaan tehtävässä täydennyskylvössä. Täydennyskylvön,<br />
kalkkipilleröinnin ja ymppäyksen osalta<br />
tuotekehitys- ja tutkimustyö on käynnissä, esityksessä<br />
käydään läpi tähän kysymyksenasetteluun<br />
liittyvää problematiikkaa.<br />
ASIASANAT<br />
Globaalimuutos, ilmastonmuutos, sopeutumiskyky, resilienssi, monimuotoisuus, ruokajärjestelmä<br />
68 <strong>Maataloustieteen</strong> Päivät <strong>2012</strong> <strong>Maataloustieteen</strong> Päivät <strong>2012</strong> 69
Change language