Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
ESITELMÄT<br />
Potkua hedelmän- ja marjanviljelyyn<br />
Mesimarjan (Rubus arcticus L.) kukintainduktio ja lepotila<br />
Kotimainen omena tutkimuksen avulla menestykseen<br />
Pauliina Palonen 1 , Tero Tommila 1 , Tii Mäkelä 1 , Olavi Junttila 2 ja Harri Kokko 3<br />
1. Maataloustieteiden laitos, PL 27, 00014 Helsingin yliopisto, pauliina.palonen@helsinki.fi<br />
2. Department of Biology, University of Tromsø, N-9037 Tromsø, Norja<br />
3 . Biotieteiden laitos, Itä-<strong>Suomen</strong> yliopisto, PL 1627, 70211 Kuopio<br />
Laila Seppä 1 , Hely Tuorila 1 , Risto Tahvonen 2<br />
1. Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos, Agnes Sjöbergin katu 2 (PL 66), 00014 Helsingin yliopisto,<br />
etunimi.sukunimi@helsinki.fi<br />
2. Risto Tahvonen, MTT Puutarhatuotanto, Toivonlinnantie 518, 21500 Piikkiö<br />
TIIVISTELMÄ<br />
Mesimarja (Rubus arcticus L.) on monivuotinen<br />
ruohovartinen kasvi, jota viljellään vain Suomessa.<br />
Harvinaislaatuisen arominsa vuoksi marjoille on<br />
enemmän kysyntää kuin niitä tuotetaan tai pystytään<br />
luonnosta keräämään. Useissa hankkeissa<br />
onkin pyritty ratkaisemaan mesimarjan viljelytekniikkaan<br />
liittyviä ongelmia. Keskeisistä satofysiologisista<br />
ominaisuuksista kuten kukinnansäätelystä<br />
tai lepotilan pituudesta ei kuitenkaan tiedetä<br />
paljonkaan. Tämän työn tavoitteena oli selvittää<br />
mesimarjan lepotilaa sekä valojakson ja valonmäärän<br />
vaikutusta mesimarjan kukintainduktioon.<br />
Tutkimme mesimarjan talvilevon (endodormanssi)<br />
pituutta ja vilutusvaatimusta Mesmalajikkeella.<br />
Kasvit kasvatettiin ruukuissa ulkona<br />
kesän ajan. Koe alkoi lokakuun puolivälissä kasvun<br />
päättymisen jälkeen, kun lehdet olivat muuttuneet<br />
punaisiksi ja kasvit oletettavasti vaipuneet<br />
talvilepoon. Kasvit siirrettiin kylmävarastoon<br />
(2°C) ja niitä otettiin hyötöön kasvihuoneeseen<br />
ensin kahden ja myöhemmin neljän viikon välein.<br />
Havainnoitiin juuriversojen talvehtivien kärkisilmujen<br />
puhkeamista, vegetatiivista kasvua ja kukintaa.<br />
Silmujen puhkeaminen nopeutui huomattavasti<br />
kahden viikon ja kukinta runsastui neljän viikon<br />
ASIASANAT<br />
Kukinta, lepotila, mesimarja, päivänpituus, Rubus arcticus<br />
kylmäkäsittelyn jälkeen. Neljän viikon vilutuksen<br />
jälkeen endodormanssin vaikutus oli käytännössä<br />
hävinnyt. Tulostemme perusteella mesimarjan<br />
juuriversojen talvehtivilla kärkisilmuilla on suhteellisen<br />
lyhyt talvilepo (endodormanssi), jonka<br />
purkamiseen riittää lyhyt vilutusjakso.<br />
Mesimarjan kukka-aiheet syntyvät edellisen<br />
kasvukauden aikana maan rajassa talvehtiviin juuriversojen<br />
kärkisilmuihin. Lisäksi kasvukauden aikana<br />
syntyy uusia kukkia maanpäällisten versojen<br />
hankasilmuista. Ei tiedetä, sääteleekö mesimarjan<br />
kukintainduktiota päivänpituus vai lämpötila.<br />
Tavoitteenamme oli tutkia päivänpituuden ja valonmäärän<br />
vaikutusta kummankin kukkatyypin<br />
indusoitumiseen Mesma-lajikkeella. Käsittelyinä<br />
olivat: 1) lyhyt päivä (12 h HPS valoa), 2) pitkä<br />
päivä (24 h valoa: 12 h HPS + 12 h päivänpidennysvaloa<br />
hehkulampuilla) ja 3) pitkä päivä + suuri<br />
valonmäärä (24 h HPS valoa). Kukkien lukumäärä<br />
laskettiin ja vegetatiivinen kasvu mitattiin viikoittain.<br />
Lyhyessä päivässä (12 h) versojen kasvu ja kukinta<br />
lakkasivat vähitellen. Pitkän päivän (24 h)<br />
oloissa kasvit kukkivat runsaammin kuin lyhyessä<br />
päivässä. Pitkän päivän lisäksi suuri valonmäärä<br />
lisäsi kukkien lukumäärää kasveissa.<br />
TIIVISTELMÄ<br />
Helsingin yliopiston Elintarvike- ja ympäristötieteiden<br />
laitos ja MTT aloittivat keväällä 2009<br />
3½-vuotisen tutkimushankkeen Kotimaisten<br />
omenalajikkeiden aistittavan laadun kehittäminen.<br />
Tavoitteena on selvittää kotimaisten omenalajikkeiden<br />
aistittavia ominaisuuksia ja niiden<br />
vaikutusta kuluttajien valintoihin. Tutkimuksessa<br />
hyödynnetään MTT:n lajiketietoutta ja Helsingin<br />
yliopiston aistinvaraisen tutkimuksen laboratorion<br />
asiantuntemusta. Hankkeen rahoittaa Maa- ja<br />
metsätalousministeriö.<br />
Hankkeessa mukana olevia lajikkeita (Pirja,<br />
Petteri, Vuokko, Heta, Jättimelba, Samo, Pekka, Discovery,<br />
Summerred, Tobias, Eva-Lotta, Konsta, Punainen<br />
Atlas, Aroma/Amorosa, Lobo, Åkerö Hassel<br />
ja Y9330) tutkittiin aistinvaraisilla menetelmillä<br />
kolmena peräkkäisenä satovuotena (2009–2011).<br />
Omenille luotiin aistinvaraiset kuvailut, ns. perusprofiilit<br />
koulutetun raadin avulla (n=12–14). Tutkimus<br />
alkoi syksyllä 2009 lajikkeiden aistittavia<br />
ominaisuuksia kuvailevan sanaston luomisella ja<br />
menetelmän kehittämisellä näiden ominaisuuksien<br />
voimakkuuden arviointiin.<br />
Omenien ulkonäköä kuvailtiin sanoilla vihreys,<br />
punaisuus, punaisuuden määrä ja pinnan vahaisuus.<br />
Hajua kuvasivat hajun voimakkuus, ruohomaisuus<br />
ja hedelmäisyys. Rakennetta kuvattiin sanoilla<br />
kovuus, rapeus, jauhoisuus, mehukkuus, vetisyys<br />
ja kuoren sitkeys. Makuominaisuudet olivat maun<br />
ASIASANAT<br />
Omena, lajikkeet, aistinvarainen arviointi, kuvailu<br />
voimakkuus, monipuolisuus, happamuus, makeus<br />
ja astringoivuus. Varastointimuutoksia kuvattiin<br />
edellisten lisäksi sanoilla tummuminen pinnalta<br />
ja sisältä, käynyt ja maamainen haju sekä käynyt<br />
maku. Useimmat ominaisuudet erottelivat lajikkeita<br />
hyvin ja muodostuneet profiilit olivat monipuolisia.<br />
Tuloksista muokataan kuluttajia palvelevat<br />
kuvailut käytettäväksi niin kauppojen hedelmäosastoilla<br />
kuin taimimyymälöissäkin.<br />
Sanastoa käyttäen mitattiin myös varastoinnin<br />
ja eri satovuosien vaikutusta lajikkeiden aistittaviin<br />
ominaisuuksiin. Kesän 2010 helteiden todettiin<br />
vähentäneen useiden lajikkeiden maun makeutta,<br />
happamuutta ja monipuolisuutta. Omenien<br />
varastointikestävyys vaihteli. Parhailla lajikkeilla<br />
se oli jopa 3–4 kk. Varastointi vaikutti erityisesti<br />
rakenneominaisuuksiin. Useimpien lajikkeiden rapeus,<br />
mehukkuus ja happamuus vähenivät varastoinnin<br />
aikana. Muutaman lajikkeen makeus lisääntyi,<br />
kun taas useilla se pysyi samana tai väheni<br />
varastoinnin kuluessa.<br />
Omenia tutkittiin myös kuluttajatutkimuksella.<br />
Suomalaiset kuluttajat voidaan jakaa omenamieltymystensä<br />
mukaan kolmeen ryhmään: Ryhmän<br />
1 kuluttajat arvostavat makeita, hieman happamia<br />
ja melko pehmeitä omenia. Ryhmän 2 kuluttajat<br />
syövät mieluiten keskihappamia, melko kiinteitä<br />
omenia, joissa on myös makeutta. Ryhmän 3<br />
kuluttajat pitävät eniten happamista ja kiinteistä<br />
omenista.<br />
118 <strong>Maataloustieteen</strong> Päivät <strong>2012</strong> <strong>Maataloustieteen</strong> Päivät <strong>2012</strong> 119
Change language