Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
POSTERIT<br />
Maa- ja puutarhatalouden energiansäästö<br />
23<br />
Hyvä toimintatapa eläinten lopetuksessa<br />
Maria Ylä-Ajos 1 ja Satu Raussi 1,2<br />
1. Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus, 00014 Helsingin yliopisto, etunimi.sukunimi@helsinki.fi<br />
2. Eläinten hyvinvointikeskus EHK, 00014 Helsingin yliopisto<br />
TIIVISTELMÄ<br />
Neuvoston asetus (EY N:o 1099/2009) eläinten<br />
suojelusta lopetuksen yhteydessä tulee sovellettavaksi<br />
vuoden 2013 alusta. Tämän niin kutsutun<br />
lopetusasetuksen määräyksillä pyritään edistämään<br />
lopetuksen ja siihen liittyvien toimien suorittamista<br />
siten, että eläimiä varjellaan vältettävissä<br />
olevalta kivulta, tuskalta ja kärsimykseltä.<br />
Lopetusasetus muun muassa määrittelee sallitut<br />
lopetusmenetelmät, niiden keskeiset parametrit<br />
ja velvoittaa alan toimijat suunnittelemaan eläinten<br />
lopetuksen ja siihen liittyvät toimet etukäteen.<br />
Etukäteissuunnittelu on todennettava laatimalla<br />
toimintaohjeisto. Toimintaohjeiston laatimisessa<br />
apuna voi käyttää hyvän toimintatavan oppaita,<br />
joita parhaillaan työstetään maa- ja metsätalousministeriön<br />
rahoittamissa hankkeissa Helsingin<br />
yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa<br />
Eläinten hyvinvointikeskuksessa.<br />
Vuonna 2011 valmistui ’Siipikarjan konttilopetus<br />
Suomessa’ hankkeessa hyvän toimintatavan<br />
opas siipikarjan tiloilla tapahtuvaan kaasulopetukseen.<br />
Hankkeen käytännön osuudessa tutustuttiin<br />
Suomessa tällä hetkellä käytössä oleviin tapoihin<br />
ASIASANAT<br />
Hyvä toimintatapa, lopetus, teurastus, sika, nauta, siipikarja<br />
lopettaa munintansa päättäneet kanat ja etsittiin<br />
hyviä lopetuskäytäntöjä edelleen jaettaviksi. Hyvä<br />
toimintatapa siipikarjan lopetuksessa -oppaassa<br />
käydään läpi siipikarjan lopetusta säätelevää lainsäädäntöä,<br />
elävien eläinten käsittelyä, käytännön<br />
lopetustapahtumaa ja annetaan neuvoja toimintaohjeiston<br />
laatimiseen. Opas painottuu erityisesti<br />
hiilidioksidilla tapahtuvaan munintansa päättäneiden<br />
kanojen lopettamiseen.<br />
Vuoden <strong>2012</strong> alussa alkaneessa ’Hyvä toimintatapa<br />
teurastuksessa’ hankkeessa tullaan laatimaan<br />
erillisiä hyvän toimintatavan oppaita sovellettaviksi<br />
sian-, naudan- ja siipikarjan teurastukseen.<br />
Hankkeessa selvitetään millaista hyvinvointitietoa<br />
teurastamot ja valvovat eläinlääkärit oman työnsä<br />
tueksi tarvitsevat. Hyvän toimintatavan oppaat<br />
kirjoitetaan tunnistettujen tiedontarpeiden sekä<br />
lopetusasetuksen vaatimusten perusteella. Oppaissa<br />
keskitytään eläinten käsittelyyn ennen teurastusta,<br />
käytettävissä oleviin tainnutusmenetelmiin,<br />
menetelmien onnistuneen käytön edellytyksiin,<br />
tainnutuksen onnistumisen seurantaan ja eläimen<br />
kuoleman varmistamiseen.<br />
Maa- ja puutarhatalouden<br />
energiansäästö<br />
24<br />
Teknologiavalinnat, maalaji ja maan rakenne<br />
avainasemassa kyntötyön energiankulutuksessa<br />
Jussi Esala<br />
SeAMK, Maa- ja metsätalous, Ilmajoki, Ilmajoentie 525, 60800, jussi.esala@seamk.fi<br />
TIIVISTELMÄ<br />
Maaseudun energia-akatemia on Helsingin yliopiston,<br />
Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Seinäjoen<br />
ammattikorkeakoulu yhdessä toteuttama<br />
maatalouden energiankäytön perusteiden tuntemiseen<br />
ja energian säästön edistämiseen tähtäävä<br />
hanke. Energia-akatemia jakaantuu lukuisiin<br />
osiin, ja esillä oleva artikkeli keskittyy yhteen niistä<br />
eli viljelijän mahdollisuuksiin vaikuttaa toimillaan<br />
kynnön energian kulutukseen.<br />
Käyttäjä voi vaikuttaa lukuisilla teknologisilla<br />
keinoilla kyntötyön energian kulutukseen. Merkittävimmät<br />
ovat työsyvyys, käsittelyajankohta,<br />
menetelmä- ja laitevalinnat, koneen kunto ja ajonopeus.<br />
Myös maan rakenteen hoidolla voidaan<br />
pienentää kyntöön kuluvaa energian tarvetta.<br />
Hyvärakenteisen maan aiheuttama vetovastus on<br />
huonorakenteisen maan vetovastusta alhaisempi,<br />
se muokkautuu helpommin ja kyntösyvyys voidaan<br />
jättää matalammaksi. Silti viljelijän valintojen<br />
ulkopuolella oleva asia, maalaji, voi olla vaikutukseltaan<br />
merkittävämpi kuin kaikki mainitut<br />
tekijät.<br />
Maan muokkauksessa energiaa kuluu maan vetovastuksen<br />
sekä traktorin ja työkoneen kulkuvastuksen<br />
voittamiseen. Vetovastus aiheutuu maan<br />
muokkauksessa tapahtuvista leikkaus- ja kitkavoimista.<br />
Kun auran terä tunkeutuu maaprofiilin läpi,<br />
syrjäyttää se maata työvälineen muodon mukaisella<br />
tavalla. Maapartikkelien siirtämisestä ja hajoamisesta<br />
aiheutuvat voimat ovat sitä suurempia,<br />
mitä enemmän maanpartikkelien koko pienenee<br />
ja mitä suurempi nopeus niille annetaan. Muokattavan<br />
maaprofiilin koko ja muokkaukseen tarvittava<br />
energiamäärä lisääntyy kyntösyvyyden lisääntyessä.<br />
Samalla aura kohtaa yleensä pintamaata<br />
kovempaa maata, jolloin muokkauksen energian<br />
tarve kasvaa nopeammin kuin syvyyden lisäys<br />
edellyttäisi. Eri keinoilla, joilla parannetaan maan<br />
rakennetta (ojitus, kalkitus, viljelykierto, pintapaineiden<br />
minimointi) vodaan alentaa kyntötyön<br />
polttoaineen kulutusta. Hyvä maan rakenne voi<br />
johtaa alhaisempaan polttoaineen kulutukseen<br />
myös välillisesti, koska voidaan madaltaa muokkausta,<br />
pienentää intensiteettiä tai vähentää käsittelykertoja.<br />
Tyypillinen kyntötyön polttoaineen kulutus on<br />
n. 30 l/ha 20 cm kyntösyvyydellä. Epätyydyttävästi<br />
sovitettu auran ja traktorin kokosuhde, huonot<br />
veto-olosuhteet, ja huonon hyötysuhteen omaava<br />
voimansiirto voi johtaa kuitenkin jopa 10 l/ha<br />
suurempaan kulutukseen. Jokainen muutossentti<br />
työsyvyydessä vaikuttaa kulutukseen 1–2 l/ha, ja<br />
hyvin hoidettu maan rakenne voi alentaa kulutusta<br />
jopa kymmeniä prosentteja.<br />
Polttoaineen kulutuksen vähentäminen kyntötyössä<br />
edellyttää tietoisuutta auran vetovastuksen<br />
syntymekanismeista ja traktorin voimantuoton<br />
periaatteista. Lisäksi täytyy hallita auran ja traktorin<br />
koon yhteensovittamisen periaatteet sekä<br />
tuntea missä vuorovaikutuksessa moottorin pyörimisnopeus<br />
ja ajonopeus ovat näihin. Lisääntyvä<br />
tietoisuus sekä uusi traktoritekniikka, joka mahdollistaa<br />
hehtaarikohtaisen kulutuksen seurannan,<br />
auttaa viljelijää energian säästämisessä<br />
ASIASANAT<br />
Energiankulutus, polttoaineenkulutus, muokkausmenetelmät, teknologiavalinnat<br />
162 <strong>Maataloustieteen</strong> Päivät <strong>2012</strong> <strong>Maataloustieteen</strong> Päivät <strong>2012</strong> 163
Change language