Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
POSTERIT<br />
Ilmastonmuutos<br />
49 50<br />
Hiilikiertojen sulkeminen ruokaturvan edistämiseksi ja<br />
ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi<br />
– Tapaustutkimus etiopialaisista tiloista<br />
Karoliina Rimhanen 1 , Helena Kahiluoto 2<br />
1. MTT Kasvintuotannon tutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki, karoliina.rimhanen@mtt.fi<br />
2. MTT Kasvintuotannon tutkimus, Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, helena.kahiluoto@mtt.fi<br />
TIIVISTELMÄ<br />
Viljavuudeltaan heikentyneiden viljely- ja laidunmaiden<br />
maaperään ja kasvillisuuteen voidaan<br />
sitoa hiiltä ilmakehästä ja näin hillitä ilmastonmuutosta,<br />
parantaa siihen sopeutumista sekä edistää<br />
ruokaturvaa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.<br />
Orgaanisen aineksen tehokas kierrättäminen<br />
sulkee tilojen hiilivuotoja ja ehkäisee siten maan<br />
hiili- ja ravinnevarastojen ehtymistä ja parantaa<br />
maan tuottavuutta. Tutkimuksen tavoite oli kvantifioida<br />
etiopialaisten tilojen materiaalivirrat hiili-<br />
ja ravinnesisältöineen sekä tunnistaa virtojen<br />
vuotokohdat kuivana vuonna 2009 ja normaalin<br />
sadannan vuonna 2010. Analyysi toteutettiin kahdella<br />
ruokaturvan suhteen erilaisella tutkimusalueella<br />
Etiopiassa. Kummallakin alueella tarkasteltiin<br />
resurssiköyhää ja hyvin toimeentulevaa tilaa.<br />
Tilajärjestelmään tuotavien panosten, järjestelmästä<br />
poistuvien tuotosten ja tilalla kiertävien<br />
hiilen ja ravinteiden määrittämisessä käytettiin<br />
materiaalivirta-analyysiä. Analyysi perustui näytteenottoon<br />
tiloilla, semi-strukturoituihin haastatteluihin<br />
sekä täydentävään tausta-aineistoon erilaisista<br />
tietokannoista, tilastoista ja kirjallisuudesta.<br />
Tutkimustulostemme mukaan suurimmat tilan<br />
ulkopuolelta tulevat hiilen ja ravinteiden virrat<br />
ovat karjan yhteisön maalla syömä laidunheinä ja<br />
tilan ulkopuolelta kerätty polttopuu sekä merkittävimmät<br />
tilalta lähtevät virrat laidunmaalle jäävä<br />
karjanlanta ja markkinoitava vilja. Tilatasolla tarkasteltuna<br />
hiilen materiaalitase oli kaikilla tiloilla<br />
ja molempina vuosina positiivinen. Hiilen materiaaliylijäämä<br />
vaihteli köyhillä tiloilla 920–5 060 kg<br />
C a-1 ja rikkailla 4 448–10 767 kg C a-1. Merkittävimmät<br />
hiilivuodot syntyvät kompostoinnissa<br />
lannan heikon varastoinnin ja käsittelyn seurauksena,<br />
yhteisön maalle hyödyntämättä jäävästä karjanlannasta,<br />
karjan aineenvaihdunnasta, ihmislannan<br />
kierrättämättä jättämisestä ja biomassan polttamisesta.<br />
Näitä vuotoja voitaisiin välttää esimerkiksi<br />
hävikkejä vähentävin kompostointitavoin,<br />
laiduntamista rajoittaen ja korvaamalla biomassan<br />
polttoa mädätyksellä, tehokkaammilla tai aurinkoenergialla<br />
toimivilla uuneilla ja kierrättämällä<br />
tai polttamalla ihmislantaa. Tilalle tulevia hiilivirtoja<br />
voisi lisätä esimerkiksi puupeltoviljelyllä.<br />
ASIASANAT<br />
Hiili, ruokaturva, ilmastonmuutoksen hillintä, materiaalivirta-analyysi, Etiopia, tilat<br />
Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) -hanke:<br />
tutkimustietoa ja verkostoitumista maaseudun toimijoille<br />
Sari Himanen 1 , Karoliina Rimhanen 2 , Hanna Mäkinen 3 , Miia Kuisma 4 ja Helena Kahiluoto 5<br />
1. MTT, Kasvintuotannon tutkimus, Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, sari.himanen@mtt.fi<br />
2. MTT, Kasvintuotannon tutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki, karoliina.rimhanen@mtt.fi<br />
3. MTT, Kasvintuotannon tutkimus, Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, hanna.makinen@mtt.fi<br />
4. MTT, Kasvintuotannon tutkimus, Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, miia.kuisma@mtt.fi<br />
5. MTT, Kasvintuotannon tutkimus, Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, helena.kahiluoto@mtt.fi<br />
ASIASANAT<br />
Ilmastonmuutos, maatalouden kannattavuus, sopeutumistoimet, tiedonvälitys<br />
TIIVISTELMÄ<br />
Ilmastonmuutos on yhä keskeisempi osa <strong>Suomen</strong>kin<br />
maa- ja elintarviketalouden arkipäivää.<br />
Maaseutuyrittäjät ovat lisääntyvän tietomäärän<br />
ja ilmastonmuutoskytkentäisen hanketarjonnan<br />
ympäröimiä, mutta harvalle on kirkastunut millaisia<br />
ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumistoimia<br />
tiloilla käytännössä voitaisiin kehittää ja<br />
toteuttaa kannattavasti. Kannattavuus mietityttää<br />
monia ja uskomuksia ympäristö- ja talousnäkökulmien<br />
vastakkainasettelusta löytyy edelleen.<br />
Moni ei kykene hahmottamaan miten tie kestävään<br />
ja taloudellisesti kannattavaan toimintaan<br />
voisi lähteä ilmastonmuutosta paremmin ennakoivista<br />
toimista. Valtakunnallinen tiedonvälityshanke<br />
”Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE)”<br />
pyrkii välittämään ilmastonmuutostietoa maaseudun<br />
toimijoille käytännönläheisesti, lähestyen<br />
aihetta myös taloudellisen kannattavuuden parantamisen<br />
ja maaseudun kehittämisen kannalta.<br />
Ilmastonmuutokseen varautumisessa korostuvat<br />
yhä enemmän taloudelliset riskit (ääri-ilmiöiden<br />
lisääntyminen) ja innovaatiot (uudet viljelykasvit<br />
ja uusiutuvan energian liiketoimintamahdollisuudet).<br />
Ilmastonmuutoskommunikaatiosta<br />
tekee vaikeaa ihmisten subjektiivinen tapa nähdä<br />
oikeutettuina itselle nykyhetkessä hyödylliset<br />
lyhytnäköiset toimintatavat, sekä erot tutkijoiden,<br />
päätöksentekijöiden ja viljelijöiden käsityksissä<br />
ilmastonmuutoksen vaikuttavuudesta ja keinoista<br />
sopeutua. Tiedotus ilmastonmuutoksen ennustamisen<br />
epävarmuudesta, hillintäpoliittisten neuvottelujen<br />
hankaluuksista ja sään ääreistymisestä<br />
ja hitaasta muuttumisesta voi jopa heikentää toimijoiden<br />
reagoimista ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutoksen<br />
hillitseminen ja sopeutuminen<br />
Suomessa kaipaa toimijatasojen välistä kommunikaatiota,<br />
joka muokkaa syvällä olevia asenteita ja<br />
helpottaa epävarmuutta. ILMASE-hanke selvitti<br />
kyselyn avulla käsityksiä maaseutuyrittäjien ilmastonmuutostiedon<br />
tarpeista, esteitä tiedon kiinnostavuudelle<br />
ja käytäntöön viemiselle ja kannustimia<br />
tuoda ilmastonmuutokseen varautuminen lähemmäksi<br />
käytäntöä. Maaseutuyrittäjät olivat vastaanottavaisimpia<br />
ilmastonmuutoksen taloudellisia<br />
vaikutuksia avaavalle käytännön tiedolle sekä<br />
käytännönläheisille keinoille, jotka olisivat sekä<br />
ympäristöä vähemmän kuormittavia että taloudellisesti<br />
kannattavia. Tutkijoiden haluttiin tiedostavan<br />
entistä paremmin tarpeen esittää ja suodattaa<br />
faktatietoaan kohderyhmän tarpeisiin. Myös epävarmuus<br />
ilmastotiedossa on hyvä tiedostaa, mutta<br />
sen jatkuva korostaminen ei kannusta toimintaan.<br />
Toivottiin perusteltua tutkimustietoa ilmastonmuutoksen<br />
merkityksestä, positiivisessa hengessä<br />
ja keskustellen. ILMASE-hanke järjestää vuonna<br />
<strong>2012</strong> alueellisia työpajoja ja kokoaa niiden aineistot<br />
verkkosivustolleen keskusteluun. Mukaan vuoropuheluun<br />
ilmastonmuutokseen varautumisesta<br />
kutsutaan maaseutuyrittäjiä, tutkijoita, neuvojia,<br />
maaseudun kehittäjiä ja päätöksentekijöitä.<br />
188 <strong>Maataloustieteen</strong> Päivät <strong>2012</strong> <strong>Maataloustieteen</strong> Päivät <strong>2012</strong> 189