Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
ESITELMÄT<br />
Vihannesviljelyn haasteet<br />
Ennustemenetelmä<br />
porkkananmustamädän aiheuttamiin varastotuhoihin<br />
Tuija-Liina Laamanen 1 , Terhi Suojala-Ahlfors 1 , Päivi Parikka 2 ja Marja Lehto 3<br />
1. MTT kasvintuotannon tutkimus, Toivonlinnantie 518, 21500 Piikkiö,<br />
tuija-liina.laamanen@helsinki.fi, terhi.suojala-ahlfors@mtt.fi<br />
2. MTT kasvintuotannon tutkimus, 31600 Jokioinen, paivi.parikka@mtt.fi<br />
3. MTT kotieläintuotannon tutkimus, Vakolantie 55, 03400 Vihti, marja.lehto@mtt.fi<br />
Biofumikaatio jäävuorisalaatin viljelykierrossa<br />
– menetelmän mahdollisuudet ja heikkoudet pahkahomeen<br />
torjunnassa<br />
Sari Iivonen 1 , Pirjo Kivijärvi 2 ja Hanna Avikainen 1<br />
1. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Lönnrotinkatu 7, 50100 Mikkeli, sari.iivonen@helsinki.fi, hanna.h.avikainen@helsinki.fi<br />
2. MTT, Kasvintuotannon tutkimus, Lönnrotinkatu 3, 50100 Mikkeli, pirjo.kivijarvi@mtt.fi<br />
TIIVISTELMÄ<br />
Porkkananmustamätä (Mycocentrospora acerina) on<br />
yksi pahimpia porkkanan varastotauteja. Se pilaa<br />
vuosittain kymmeniä prosentteja varastoitavasta<br />
porkkanasadosta. Varastotuhojen laajuus vaihtelee<br />
huomattavasti vuosittain ja tuotantoerittäin.<br />
Porkkananmustamädän vähentäminen on vaikeaa,<br />
sillä tauti säilyy maassa useita vuosia kätköitiöiden<br />
turvin.<br />
MTT:n ja Helsingin yliopiston hankkeessa<br />
”Tuorevihannesten hygienia: raaka-aine, tuote,<br />
vesi ja jätteet” sekä MTT:n ja Yara <strong>Suomen</strong> hankkeessa<br />
”Porkkanan tuotanto 2010-luvulle: parempaa<br />
laatua, vähemmän jätettä” kehitettiin ennustemenetelmää<br />
porkkananmustamädän aiheuttaman<br />
tautipaineen arvioimiseksi maanäytteistä. Menetelmä<br />
on ideoitu hankkeessa ”Porkkanan kuluttajalaadun<br />
parantaminen” (2005–2008). Tavoitteena<br />
on, että ennustemenetelmän avulla viljelijät pystyisivät<br />
huomioimaan entistä paremmin porkkananmustamädän<br />
aiheuttamaa tuotantoriskiä<br />
viljely- ja markkinointisuunnitelmissaan ja siten<br />
vähentämään sienitaudista johtuvia sadon menetyksiä.<br />
Tällöin myös porkkanantuotannon kannattavuus<br />
paranisi.<br />
Porkkananmustamätätestin testaamista ja kehittämistä<br />
varten kerättiin maanäytteitä 18 peltolohkolta<br />
(yht. 53 näytettä) vuonna 2009 ja 20<br />
lohkolta (yht. 64 näytettä) vuonna 2010. Kaikki<br />
maanäytteet testattiin laittamalla pakasterasioihin<br />
multanäytteen päälle syöttikasvina toimivia<br />
porkkanakiekkoja ja kasvattamalla sieni mullasta<br />
porkkanakiekkoihin kuuden viikon aikana pimeässä<br />
+15 °C:ssa. Testin toimivuutta arvioitiin vertaamalla<br />
maanäytteistä porkkanakiekkoihin kasvaneen<br />
porkkananmustamädän määrää samoilta<br />
peltolohkoilta kerättyjen ja varastoitujen satonäytteiden<br />
porkkananmustamädän määrään. Lisäksi<br />
selvitettiin eri lajikkeiden soveltuvuutta syöttikasviksi<br />
sekä testausajankohdan vaikutusta testin<br />
tuloksiin.<br />
Vuoden 2009 aineiston mukaan porkkananmustamätätesti<br />
ennakoi tilastollisesti merkitsevällä<br />
tarkkuudella pitkäaikaiseen varastointiin tarkoitettujen<br />
porkkanalajikkeiden säilyvyyttä. Vuoden<br />
2010 testin tulokset eivät vastanneet tilastollisesti<br />
merkitsevästi sadon varastointikokeen tuloksia,<br />
sillä tuloksissa esiintyi runsasta vaihtelua, mikä<br />
selittynee kasvukauden 2010 poikkeuksellisilla<br />
sääoloilla. Hankkeen tulokset osoittavat testimenetelmän<br />
ennustavan suuntaa antavasti porkkananmustamädän<br />
aiheuttamaa satohävikkiä normaaleissa<br />
kasvuolosuhteissa. Luotettavien tulosten<br />
saamiseksi testi tulee kuitenkin tehdä riittävän<br />
suurella näytemäärällä.<br />
ASIASANAT<br />
Porkkananmustamätä, Mycocentrospora acerina, ennustemenetelmä, satotappio, varastointi, säilyvyys<br />
TIIVISTELMÄ<br />
Biofumikaatiolla tarkoitetaan ristikukkaiskasveissa<br />
esiintyvien puolustusyhdisteiden, glukosinolaattien,<br />
hyödyntämistä maalevintäisten kasvitautien<br />
ja rikkakasvien torjunnassa. Käytännössä se<br />
tarkoittaa glukosinolaatteja sisältävän kasvimassan<br />
sekoittamista peltomaahan, jolloin näiden kaasuuntuvilla<br />
hajoamistuotteilla on maata desinfioiva<br />
vaikutus. Kaasuuntuvia ja myrkyllisiä hajoamistuotteita<br />
syntyy biomassan murskauksen jälkeen<br />
kasvin oman entsyymitoiminnan tuloksena. Torjunta-aineisiin<br />
verrattuna biofumikaation etuina<br />
ovat viherlannoitus- ja maanparannusvaikutus, ja<br />
eläville organismeille haitallisten kaasuuntuvien<br />
yhdisteiden nopea häviäminen maasta. Haasteena<br />
on löytää vihannestilojen viljelykiertoon ja ilmasto-oloihimme<br />
soveltuvat biofumikaatiokasvilajit,<br />
joilla voidaan kustannustehokkaasti vähentää<br />
maalevintäisten kasvitautien vihanneskasveille<br />
aiheuttamia satotappioita.<br />
Toteutimme keväällä 2010 kokeen kasvihuoneessa,<br />
jossa testattiin kasvualustaan seostetun,<br />
murskatun sinappikasvuston vaikutusta pahkahomeen<br />
pahkojen elinvoimaisuuteen. Käytössä olleet<br />
pahkahomeen puhdasviljelykannat oli eristetty<br />
eteläsavolaisilta vihannestiloilta edellisenä kesänä<br />
ja niitä oli ylläpidetty laboratorio-oloissa. Kokeessa<br />
testasimme biofumikaatioon jalostettujen<br />
sinappien, Caliente 119 ja 199 (C119 ja C199)<br />
sekä Sinapis alba ’Architect’ (SA) vaikutusta pahkahomeen<br />
(Schlerotinia schlerotiorum) pahkoihin<br />
sinappikasvuston pitoisuuksilla 1 % ja 5 %. Biofumikaatiokasveilla<br />
ja kasvualustaan murskatun kasvuston<br />
määrällä oli merkitsevää vaikutusta pahkahomeen<br />
rihmastopahkojen elinvoimaisuuteen.<br />
C119 ja C199 vähensivät pahkahomeen elinvoimaisuutta<br />
verrattuna kontrolli- ja SA-käsittelyyn.<br />
Tulosten perusteella näytti siltä, että sinapeilla on<br />
kasvihuoneoloissa negatiivista vaikutusta pahkahomeen<br />
pahkojen elinvoimaisuuteen ja siitä syystä<br />
menetelmän tehoa haluttiin testata kenttäolosuhteissa.<br />
Kesällä 2010 ja 2011 toteutettiin Etelä-Savossa<br />
kaksi kenttäkoetta, joilla pyrimme selvittämään<br />
biofumikaation toteutusta käytännön tiloilla, biofumikaation<br />
tehoa pahkahomeen torjunnassa ja<br />
menetelmän käytön vaikutusta jäävuorisalaatin<br />
alkukehitykseen ja satotasoon. Biofumikaatiokasveina<br />
oli C119, C199, kevätkylvöinen rehuöljyretikan<br />
ja sinappien siemenseos. Myös biohajoavan<br />
katteen käytön vaikutusta biofumikaatiokäsittelyn<br />
vaikutuksiin testattiin. Biofumikaatiokäsittelyssä<br />
käytetyillä kasvilajeilla tai katteella ei ollut vaikutusta<br />
S. sclerotiorumin elinvoimaisuuteen peltooloissa.<br />
Biofumikaatiokasveilla ja varoajan pituudella<br />
oli vaikutusta jäävuorisalaatin alkukehitykseen.<br />
Koska biofumikaatiokasvien hajotessa muodostuvat<br />
kaasut ovat haitallisia jäävuorisalaatille,<br />
on käsittelyn jälkeen pidettävä vähintään 14 vuorokauden<br />
varoaika ennen salaatin istutusta. Biofumikaatiolla<br />
ei ollut positiivista eikä negatiivista<br />
vaikutusta jäävuorisalaatin satotasoon silloin kun<br />
varoaika oli 14 vrk. Syitä tehovaikutuksen puuttumiseen<br />
kenttäkokeessa pohditaan artikkelissa.<br />
ASIASANAT<br />
Biofumikaatio, pahkahome, Schlerotinia schlerotiorum, jäävuorisalaatti<br />
122 <strong>Maataloustieteen</strong> Päivät <strong>2012</strong> <strong>Maataloustieteen</strong> Päivät <strong>2012</strong> 123
Change language