Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
ESITELMÄT<br />
Talouden riskien hallinta<br />
Riittävätkö ravinteet salaatille?<br />
Kasvurytmikokeiden tuloksia<br />
Anne Piirainen 1 , Hanna Avikainen 2 , Veikko Hintikainen 3 , Anne Tillanen 4<br />
1. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Lönnrotinkatu 7, 50100 Mikkeli, anne.piirainen@helsinki.fi,<br />
2. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Lönnrotinkatu 7, 50100 Mikkeli, hanna.h.avikainen@helsinki.fi<br />
3. MTT Kasvintuotannon tutkimus, Lönnrotinkatu 3, 50100 Mikkeli, veikko.hintikainen@mtt.fi<br />
4. MTT Kasvintuotannon tutkimus, Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, anne.tillanen@mtt.fi<br />
TIIVISTELMÄ<br />
Jäävuorisalaatti on yksi tärkeimmistä avomaalla<br />
viljeltävistä vihanneksista Etelä-Savossa. <strong>Suomen</strong><br />
jäävuorisalaatin viljelyalasta noin puolet on Etelä-Savossa,<br />
jossa sen viljely on ammattitaitoista ja<br />
keskimääräiset hehtaarisadot ovat huomattavasti<br />
korkeampia kuin valtakunnalliset keskimääräiset<br />
satotasot ovat.<br />
Lehtivihannesten tuotannossa samalta lohkolta<br />
voidaan saada kaksi satoa kasvukaudessa: esim. joko<br />
jäävuori–jäävuori tai jäävuori–varastokiinankaali.<br />
Ympäristötuen mukaisissa lannoitusrajoissa ei ole<br />
huomioitu tätä kahden satokasvin viljelyä saman<br />
kasvukauden aikana, vaan lannoitusrajat on asetettu<br />
yhden satokasvin lannoitustarpeen mukaisesti. Ammattimaisessa<br />
lehtivihannesten viljelyssä tämä voi<br />
rajoittaa lohkolta saatavan kauppakelpoisen sadon<br />
määrää ja laatua, ja alentaa näin tuotannon kannattavuutta.<br />
Vihannesketjun kehittäminen-VIKKE -hankkeessa<br />
selvitettiin kasvukausina 2009 ja 2010 salaatin<br />
maanpäällisen biomassan ottamia ravinteita ja<br />
salaatin kasvurytmiä. Tavoitteena oli selvittää ympäristötuen<br />
mukaisten typpi- ja fosforilannoitusrajojen<br />
riittävyyttä eteläsavolaisessa jäävuorisalaatin<br />
tuotannossa, sekä selvittää ravinteiden ottorytmiä,<br />
jotta lisälannoituksen ajoitus olisi helpommin haarukoitavissa<br />
jaettua typpilannoitusta käytettäessä.<br />
Vuoden 2009 kokeessa oli kahdenlaisia taimia,<br />
perinteisiä kennotaimia ja hollantilaisia paakkutaimia.<br />
vuonna 2010 oli vain perinteisiä kennotaimia.<br />
Molempina vuosina koe oli jäävuorisalaatin<br />
lajikekokeen yhteydessä. Koe oli vuonna 2009 Mikkelin<br />
Haukivuoressa, ja 2010 Joroisissa, eli molemmat<br />
kokeet olivat eri tiloilla, ja näin ollen viljelykäytännöt<br />
olivat hieman erilaiset.<br />
Kokeiden tulosten perusteella salaatin kasvurytmi<br />
ja ravinteidenottorytmi ovat likimain samanlaisia<br />
eri olosuhteissa. Alkuvaiheessa istutuksen<br />
jälkeen salaatti kasvattaa juuristoa, ja maanpäällisen<br />
biomassan kehittyminen on hidasta. Kahden ja<br />
puolen – kolmen viikon jälkeen istutuksesta maanpäällisen<br />
biomassan kertyminen alkaa nopeutua<br />
kiihtyvällä vauhdilla. Loppuaikana kerän painon<br />
lisäys voi olla jopa kymmeniä grammoja vuorokaudessa.<br />
Optimaalisissa olosuhteissa ympäristötuen<br />
mukaiset maksimirajat typen osalta näyttäisivät<br />
riittävän salaatin sadonmuodostukseen. Märkinä ja<br />
viileinä kausina, jolloin osa typestä huuhtoutuu eikä<br />
maan typpivarannoista vapaudu riittävässä määrin<br />
ravinteitä, on mahdollista, että sadonmuodostus voi<br />
heiketä. Ympäristötuen mukaiset fosforirajat näyttäisivät<br />
riittävän hyvin salaatille. Kaliumin osalta ei<br />
ole ollut lannoitusrajoja, mutta lannoitussuositusten<br />
määrät voivat olla ainakin karkeilla kivennäismailla<br />
niukahkoja siihen nähden, miten paljon jäävuorisalaatti<br />
kaliumia ottaa.<br />
Jäävuorisalaatin kasvujätteiden osuus on hieman<br />
alle puolet koko maanpäällisestä biomassasta, joten<br />
typpeä jää runsaasti nopeasti hajoaviin satojätteisiin<br />
salaattipellolle. Varsinkin loppukesän ja syksyn sadonkorjuiden<br />
jälkeen, kun salaatin jälkeen ei istuteta<br />
enää uutta kasvia, olisi ravinteiden talteenoton<br />
kannalta tärkeää kerääjäkasvien käyttö. Alku- ja<br />
keskikesän sadonkorjuujätteistä vapautuvat ravinteet<br />
tulevat tehokkaasti seuraavan kasvin käyttöön.<br />
Jäävuorisalaatti–varastokiinankaali-mallissa ympäristötuen<br />
mukaiset lannoitusrajat riittävät kun tukihakemuksessa<br />
viljelykasviksi ilmoitetaan kiinankaali,<br />
jonka maksimityppilannoitusmäärä karkeilla<br />
kivennäismailla on 160 kg/ha, hiesu- ja savimailla<br />
175 kg/ha. Salaatti–salaatti-mallissa typpi voi olla<br />
rajoittava tekijä, sillä sallittu maksimityppimäärä<br />
karkeilla kivennäismailla on 120 kg/ha, hiesu ja savimailla<br />
130kg/ha.<br />
Talouden riskien hallinta<br />
Velkakriisi kouraisee myös EU:n maataloutta<br />
Kyösti Pietola 1 , Sami Myyrä 2 ja Anna-Maija Heikkilä 3<br />
1. MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki, kyosti.pietola@mtt.fi<br />
2. MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki, sami.myyra@mtt.fi<br />
3. MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki, anna-maija.heikkila@mtt.fi<br />
TIIVISTELMÄ<br />
Rajalliset resurssit kuten peltomaa ja investointien<br />
rahoituslähteet ratkaisevat maatilan ja koko maataloustoimialan<br />
kehitysmahdollisuudet. Maatilan<br />
rahoitusmahdollisuuksien ylärajan muodostavat<br />
tilan aikaansaaman vuosituoton lisäksi maatilan<br />
velkaantuneisuus sekä rahoittajien esittämät<br />
vakuusvaatimukset. Erityisesti perheviljelmät<br />
kokevat nämä rahoituksen rajoitteet ulkoapäin<br />
annetuiksi, sillä ne eivät voi kerätä markkinoilta<br />
rahoitusta osakeyhtiöiden tapaan. Maatilan rahoitusmahdollisuuksien<br />
yläraja riippuu olennaisesti<br />
paikallisten rahamarkkinoiden kyvystä arvioida<br />
maatalousvarallisuuden arvo ja investointien<br />
rahoitukseen liittyvät riskit oikein.<br />
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin eurooppalaisten<br />
maatilojen pääomia, velkaantuneisuutta<br />
sekä vieraasta pääomasta maksettuja korvauksia.<br />
Aineistona käytettiin laajaa ja EU:n laajuisesti<br />
yhtenäisin perustein kerättyä FADN-aineistoa<br />
sekä Euroopan keskuspankin (EKP) tilastoja. Eri<br />
maiden välillä havaitut erot maatalousvarallisuuden<br />
arvioinnissa joko rajaavat tai mahdollistavat<br />
maatilojen aggressiivisia investointisuunnitelmia.<br />
ASIASANAT<br />
Velkakriisi, rahoitus, pääomahuolto<br />
Erot rahoituslaitosten antamissa mahdollisuuksissa<br />
ovat maiden välillä yllättävän suuria. Tulokset<br />
osoittavat, että maatalouden investointeja ja kehittämistä<br />
koskevat strategiat ovat olleet eri maissa<br />
erilaiset ja maatalouden rahoitusmarkkinat ovat<br />
erittäin segmentoituneet eri maiden välillä.<br />
Tanskan maatalouden keskimääräinen velkaisuusaste<br />
on kivunnut jo 50 prosenttiin, ja Hollannissakin<br />
se ylittää 40 prosenttia. Tanskalainen<br />
viljelijä maksoi vuonna 2008 luotoistaan keskimäärin<br />
7 prosentin korkoa, kun suomalainen viljelijä<br />
maksoi lainoistaan tuolloin keskimäärin 4,1<br />
prosentin korkoa ja kreikkalaisen viljelijän maksama<br />
korko oli kivunnut yli 10 prosenttiin. Kreikkalaisten<br />
viljelijöiden kaikista varoista vieraan pääoman<br />
osuus oli vuonna 2008 vain 0,6 prosenttia.<br />
Pienestä velkamäärästä johtuen korkojen nousu ei<br />
yksin aiheuta ylitsepääsemätöntä ongelmaa Kreikan<br />
maataloudelle.<br />
Pohjois-Euroopan maiden maataloussektorit<br />
ovat keskimääräistä velkaantuneempia. Suomi ja<br />
Ruotsi sijoittuvat 28 prosentin velkaisuusasteillaan<br />
EU:n kahdeksan velkaantuneimman maan<br />
joukkoon.<br />
ASIASANAT<br />
Jäävuorisalaatti, biomassa, kasvurytmi, typpi, fosfori, kalium<br />
124 <strong>Maataloustieteen</strong> Päivät <strong>2012</strong> <strong>Maataloustieteen</strong> Päivät <strong>2012</strong> 125
Change language