Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
POSTERIT<br />
Vihannesviljelyn haasteet<br />
113 114<br />
Kaalikärpäsen lennonajoitus nauriilla Pohjois-Suomessa<br />
Anu Räty 1 , Vesa Järvelin 1 , Janne Ylijoki 1 , Hanna Kekkonen 2 , Sirkka Luoma 2 , Kaisa Soppela 3<br />
1. MTT Sotkamo, Kipinäntie 16, 88600 Sotkamo, etunimi.sukunimi@mtt.fi<br />
2. MTT Ruukki, Tutkimusasemantie 15, 92400 Ruukki, etunimi.sukunimi@mtt.fi<br />
3. MTT Rovaniemi, Eteläranta 55, 96300 Rovaniemi, etunimi.sukunimi@mtt.fi<br />
Lupaavia lajikkeita teollisuusporkkanoiksi -tilakokeiden<br />
tuloksia lajike-, varastointi- ja lannoitusmenetelmäkokeista<br />
Pirjo Kivijärvi 1 , Veikko Hintikainen 1 ja Anne Tillanen 2<br />
1. MTT Kasvintuotannon tutkimus, Lönnrotinkatu 3, 50100 Mikkeli, pirjo.kivijarvi@mtt.fi, veikko.hintikainen@mtt.fi<br />
2. MTT Kasvintuotannon tutkimus, Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, anne.tillanen@mtt.fi<br />
TIIVISTELMÄ<br />
Kaalikärpäsen ravintokasveja ovat kaikki ristikukkaiskasvit.<br />
Kaalikärpänen onkin lähes joka<br />
kesäinen ongelma naurisviljelmillä. Nauris poikkeaa<br />
kaalikasveista siinä suhteessa, että nauriilla<br />
pienetkin kaalikärpäsmäärät ovat sadon kannalta<br />
haitallisia. Nauriissa kaalikärpäsen toukat ovat<br />
kosketuksissa suoraan ravintona käytettävään juureen<br />
ja jo muutama toukka saa nauriin kauppakelvottomaksi.<br />
Kaalikasvit sen sijaan voivat selvitä<br />
kohtuullisista toukka määristä esim. kasvattamalla<br />
sekundäärijuuria vioittuneen kohdan yläpuolelle.<br />
Lämpösummiin perustuvan laskennan mukaan<br />
pikkukaalikärpänen aloittaa Etelä-Suomessa lennon<br />
lämpösumman ollessa 50 astetta ja toinen<br />
lento alkaa tehoisan lämpösumman ollessa 700<br />
astetta. Kokeen tavoitteena oli testata onko lennon<br />
aloitus ajankohdat samankaltaiset Pohjois-<br />
Suomessa vai tapahtuuko lennon aloitus myöhemmin.<br />
Kokeet tehtiin MTT pohjoisilla tutkimusasemilla<br />
Sotkamossa, Ruukissa ja Rovaniemellä.<br />
Kokeet olivat osa MTT Sotkamon koordinoimaa<br />
Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen<br />
-hanketta. Hanketta rahoitetaan EU:n<br />
Maaseuturahastosta Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan<br />
ja Lapin ELY-keskusten kautta.<br />
Nauriin kokonaissatomäärissä päästiin ensimmäisissä<br />
kylvöissä kutakuinkin tavanomaisiin<br />
hehtaarisatoihin, mutta sadon laatu kärsi toukkavioituksista.<br />
Kaalikärpäsen munien laskenta tuloksista<br />
voitiin päätellä, että Rovaniemellä myöhäisempi,<br />
juhannuksen aikoihin tehty kylvö ei altistu<br />
kaalikärpäsille niin paljon kuin aikaisemmin<br />
tehdyt kylvöt. Tämä tulos on kuitenkin vain yhdeltä<br />
kasvukaudelta, joten tuloksen yleistäminen<br />
vaatisi useamman kasvukauden seurannan.<br />
Tulokset antoivat viitteitä Ruukin osalta siitä,<br />
että kaalikärpäsen runsain muninta alkaa siellä tehoisan<br />
lämpötilasumman ollessa noin 700 astetta.<br />
Sen sijaan Rovaniemellä ja Sotkamossa kaalikärpäsen<br />
munamäärät alkoivat kohota jo noin 500<br />
asteessa eli matalammalla kuin Etelä-Suomessa.<br />
Tämäkin on vain yhden kasvukauden tulos, joten<br />
tarkempi tieto kaalikärpäsen runsaan muninnan<br />
alkamisen eroista Etelä- ja Pohjois-Suomessa vaatisi<br />
useamman kasvukauden tulokset.<br />
ASIASANAT<br />
Kaalikärpänen, pikkukaalikärpänen, isokaalikärpänen, Delia radicum, Delia floralis, nauris,<br />
Brassica rapa var. rapa<br />
TIIVISTELMÄ<br />
Uutta vipuvoimaa kasvi- ja puutarhatuotantoon<br />
Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa toteutettiin<br />
vuosina 2009–2011 teollisuusporkkanan lajike-,<br />
varastointi- ja lannoituskokeet käytännön tiloilla.<br />
Vuoden 2009 lajike- ja varastointikoe oli Peräseinäjoella.<br />
Vuosina 2010–2011 kokeet olivat<br />
Teuvalla. Koelajikkeina olivat: Belgrado, Bolero,<br />
Caradec, Cupar, Finley, Olimpo (VAC51), Silvano<br />
(VAC48), Trafford ja Warmia. Verrannelajikkeina<br />
käytettiin Fontana- ja Nigel-lajikkeita. Koelajikkeista<br />
selvitettiin satoisuuden ja sadon laadun<br />
lisäksi varastointikestävyys pitkässä varastoinnissa<br />
sekä aistittava laatu raa’asta ja keitetystä porkkanasta.<br />
Lannoituskokeiden porkkanoista analysoitiin<br />
myös mikrobiologinen laatu sekä tehtiin kasvianalyysi.<br />
Olimpo (VAC51) oli satoisin testatuista lajikkeista.<br />
Sen koevuosien keskiarvona laskettu kokonaissato<br />
oli 85 779 kg/ha ja jalostukseen kelpaava<br />
sato 79 894 kg/ha. Lajike soveltuu myös pitkään<br />
varastointiin. Seuraavaksi satoisimpia olivat Silvano<br />
(VAC48) ja Finley, joiden jalostukseen kelpaava<br />
keskiarvosato oli 66.898 kg/ha ja 62 769<br />
kg/ha. Verrannelajikkeet Fontana ja Nigel olivat<br />
satoisimpien lajikkeiden joukossa. Trafford- ja<br />
Warmia-lajikkeiden kasvuaika on niin pitkä, että<br />
ne eivät sovellu meillä viljeltäviksi. Vuonna 2010<br />
lajikkeet saastuivat pahoin porkkanarupeen lukuun<br />
ottamatta Olimpo- ja Silvano-lajikkeita,<br />
jotka olivat täysin ruvenkestäviä. Keittokokeissa ja<br />
aisteinarvioinneissa suurimmat erot eri lajikkeiden<br />
välillä oli keittohävikissä. Vuonna 2009 suurin<br />
keittohävikki oli Trafford-lajikkeella, 44 %, ja alhaisin<br />
Bolero-lajikkeella , 19 %. Seuraavana vuonna<br />
Trafford- ja Cupar-lajikkeiden keittohävikit<br />
olivat kokeen alhaisimmat, 17 %. Suurin keittohävikki<br />
oli Finley-lajikkeella, 23 %. Muut arvioidut<br />
ominaisuudet olivat makeus, värin voimakkuus,<br />
värin tasaisuus, aromikkuus ja pehmeys keitettynä.<br />
Erot näiden ominaisuuksien suhteen eri lajikkeiden<br />
välillä olivat vähäisiä.<br />
Lannoituskokeiden tavoitteina oli verrata orgaanisen,<br />
hidasliukoisen Viljo-lannoitteen soveltuvuutta<br />
porkkanan lannoitukseen sekä pyrkiä<br />
jaksottamaan typpilannoitusta porkkanan kasvun<br />
ja tarpeen mukaan Starttiravinteen käytöllä ja<br />
kasvukauden aikaisilla lisälannoituksilla. Levitetty<br />
kokonaistyppimäärä oli ensimmäisenä koevuonna<br />
80 kg/ha ja seuraavana 60 kg/ha. Alhaisista typpimääristä<br />
huolimatta hehtaarisadot olivat korkeita.<br />
Tavanomaisilla, helppoliukoisilla lannoitteilla<br />
saatiin korkeammat hehtaarisadot kuin Viljo-lannoitteella<br />
molempina koevuosina. Lannoituskokeiden<br />
porkkanoista analysoitiin vuonna 2010<br />
enterobakkteerit, E. coli, Yersinia enterocolitica ja<br />
Y. pseudotuberculosis-bakteerit ja vuonna 2011 Bacillus<br />
cereus, E. coli, Staphylococcus aureus ja Yersinia<br />
enterocolitica/Y. pseudotuberculosis.. Näytteistä ei<br />
löytynyt suosituksia ylittäviä arvoja. Porkkanoiden<br />
nitraattipitoisuudessa oli sen sijaan suuri ero molempina<br />
koevuosina. Viljo-lannoitettujen porkkanoiden<br />
nitraattipitoisuus oli koevuosin 2010 ja<br />
2011 55 mg/kg ja 93 mg/kg. Tavanomaisesti lannoitettujen<br />
porkkanoiden nitraattipitoisuudet olivat<br />
390 mg/kg ja 210 mg/kg. Muiden ravinteiden<br />
osalta erot eri lannoituskäsittelyjen välillä olivat<br />
vähäisiä.<br />
ASIASANAT<br />
Porkkana, Daucus carota, lajike, tilakoe, lannoitus, varastokestävyys, aisteinarviointi, mikrobiologinen<br />
laatu, kasvianalyysi<br />
252 <strong>Maataloustieteen</strong> Päivät <strong>2012</strong> <strong>Maataloustieteen</strong> Päivät <strong>2012</strong> 253
Change language