Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
POSTERIT<br />
Vastuullisuus ja kestävä kehitys elintarvikeketjussa<br />
Vastuullisuus ja kestävä kehitys<br />
elintarvikeketjussa<br />
59<br />
Vastuullisuudella kilpailuetua suomalaiselle<br />
elintarvikeketjulle?<br />
Jaana Kotro 1 , Lotta Jalkanen 2<br />
1. MTT, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki, jaana.kotro@mtt.fi<br />
2. MTT, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki, lotta.jalkanen@mtt.fi<br />
TIIVISTELMÄ<br />
Suomalaisen ruokaketjun toiminta on monessa suhteessa<br />
esimerkillisen hyvällä tasolla, mutta sen toimintaan<br />
liittyviä lisäarvotekijöitä ei ole hyödynnetty<br />
liiketoiminnassa vielä systemaattisesti. Suomalaisen<br />
elintarvikeketjun vahvuuksien määrittely ja niistä<br />
viestiminen kuluttajille voidaan nähdä yhtenä keinona<br />
koko elintarvikeketjun lisäarvon luomiseen ja<br />
kansallisen kilpailukyvyn kehittämiseen.<br />
MTT:n Lisäarvoa laatutyöstä -hankkeessa tunnistettiin<br />
suomalaiseen ruuantuotantoon liittyviä<br />
hyviä käytäntöjä ja lisäarvotekijöitä. Hankkeessa<br />
kerättiin aineistoa kirjallisuusselvitysten, kuluttajien<br />
ryhmäkeskustelujen, ruokaketjun toimija- ja<br />
sidosryhmähaastattelujen, asiantuntijatyöryhmäpalaverien<br />
ja keskustelutilaisuuksien avulla. Lisäksi<br />
hankkeessa tehtiin kaksi nettikyselyä, joihin vastasi<br />
559 ruokaketjun toimijaa ja 1 623 kuluttajaa.<br />
Lisäarvotekijöitä tarkasteltiin vastuullisuuden<br />
seitsemän ulottuvuuden – tuoteturvallisuus, eläinten<br />
hyvinvointi, ravitsemus, ympäristövastuullisuus,<br />
työhyvinvointi, paikallisuus ja taloudellinen vastuu<br />
– kautta. Jokaisen vastuullisuusulottuvuuden osalta<br />
määriteltiin ulottuvuuden toteutumisen kannalta<br />
oleelliset osa-alueet. Osa-alueille tunnistettiin<br />
ruokaketjun toiminnassa tehtäviä toimintoja, jotka<br />
edistävät ulottuvuuden toteutumista ja joiden hyvä<br />
taso tuottaa suomalaiselle ruokaketjulle lisäarvoa.<br />
Esimerkkeinä näistä lisäarvotekijöistä voidaan<br />
tuoteturvallisuuden osalta mainita jäljitettävyys, salmonellattomuus<br />
ja lääkejäämien vähäisyys, eläinten<br />
hyvinvoinnin osalta hormonittomuus sekä vapaus<br />
vaarallisista eläintaudeista. Ravitsemuksen näkökulmasta<br />
lisäarvotekijöiksi tunnistettiin ravitsemusinformaation<br />
monipuolisuus ja kuluttajien mahdollisuus<br />
tehdä valintoja ravitsemusnäkökulmasta, ympäristön<br />
osalta energiatehokkuuden kohentaminen<br />
sekä ympäristövaikutusten tavoitteellinen vähentäminen.<br />
Työhyvinvointi-ulottuvuuden lisäarvotekijäksi<br />
tunnistettiin työhyvinvointia edistävien ja<br />
ylläpitävien työkalujen ja käytäntöjen, kuten lomituspalveluiden,<br />
riskienhallintatyökalujen ja työaikajoustojen<br />
kehittäminen ja hyödyntäminen. Taloudellinen<br />
vastuu ja paikallisuus todettiin nivoutuvan<br />
voimakkaasti yhteen. Paikallinen ruuantuotanto<br />
sekä paikallisten tuotteiden ja raaka-aineiden käyttö<br />
tukee paikallista työllisyyttä ja aluetaloutta sekä<br />
ylläpitää paikallisia ruokakulttuureita.<br />
Ruokaketjun toimintaan liittyy runsaasti toimintoja,<br />
joista suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä,<br />
mutta joita ei ole viestitty kuluttajille. Lisäarvoa<br />
laatutyöstä -hankkeessa tehdyn kuluttajakyselyn<br />
mukaan 63 % vastaajista ei saa mielestään riittävästi<br />
tietoa ruokaketjun toiminnasta. Tietoa kaivattiin<br />
erityisesti hinnanmuodostuksesta tuotantoketjun<br />
eri vaiheissa, tuoteturvallisuudesta, alkuperästä ja<br />
eläinten hyvinvointiin liittyvistä asioista. Hankkeen<br />
johtopäätöksenä todettiin, että avaamalla ruokaketjun<br />
toimintaa läpinäkyvämmäksi ja nostamalla ruokaketjussa<br />
tapahtuvaa työtä paremmin kuluttajien<br />
tietoisuuteen voitaisiin vahvistaa arvostusta ja ylläpitää<br />
luottamusta ruokaketjun toimintaa kohtaan<br />
ja vaikuttaa näin kuluttajien maksuhalukkuuteen.<br />
Tämä edellyttää konseptia, jolla ohjeistetaan ja varmistetaan<br />
vastuullisten toimintatapojen toteutuminen<br />
ja jäljittäminen ruokaketjun eri osissa sekä kuluttajalähtöisiä<br />
viestintämenetelmiä.<br />
Vuosina 2008–2010 toteutettua Lisäarvoa laatutyöstä<br />
-hanketta rahoitti maa- ja metsätalousministeriön<br />
Laatuketju. Keskeisimmät yritysyhteistyökumppanit<br />
olivat HK Ruokatalo Oy ja Atria Suomi<br />
Oy.<br />
60<br />
Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman uudistaminen<br />
elintarvikesektorilla – ruokaketjun nykytila, haasteet ja<br />
keinot kestävyyden edistämiseksi<br />
Inkeri Riipi 1 ja Sirpa Kurppa 1<br />
1. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Biotekniikka- ja elintarviketutkimus,<br />
Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki, inkeri.riipi@mtt.fi, sirpa.kurppa@mtt.fi<br />
TIIVISTELMÄ<br />
Runsas kolmannes kuluttajan kaikista ympäristövaikutuksista<br />
aiheutuu ruoasta. Erityisesti vesistöjen<br />
tilaan ruoan kulutuksella on suuri vaikutus,<br />
sillä ruokailu voi vastata puolta kulutuksen kaikista<br />
ravinnepäästöistä. Ilmastovaikutuksista ruoan<br />
osuus on hieman alhaisempi, vajaa 30 prosenttia.<br />
Tyypillinen länsimainen ruokavalio sisältää paljon<br />
lihaa, rasvaa ja sokeria, mikä on haitaksi paitsi<br />
yksilön terveydelle, myös ympäristölle. Ympäristövaikutuksia<br />
syntyy myös ruoan hävikistä. Jokainen<br />
suomalainen heittää roskiin syömäkelpoista<br />
ruokaa noin 25–30 kiloa vuosittain.<br />
Nykyisten ohjauskeinojen suunnittelussa ei ole<br />
kiinnitetty huomiota siihen, mitkä olisivat suomalaisiin<br />
luonnonvarojen käyttöön perustuvat luontaisimmat<br />
ja rakenteellisesti kestävimmät tuotantoketjut<br />
ja niihin liittyvä kestävä maankäyttö.<br />
Myöskään kestävyystavoitteisiin ei ole vielä liitetty<br />
verotuskäytäntöä ja ohjauskeinojen kohdistuvuuteen<br />
tarvittaisiin lisää tehokkaampia keinoja.<br />
Lisäksi kotitalouksien tiedollinen ohjaus on vasta<br />
hyvin alkuvaiheessaan. Ympäristöä säästyy, kun<br />
luonnonvaroja käytetään säästeliäästi ja samalla<br />
säästetään myös kustannuksissa. Kuitenkaan kustannuslaskennassa<br />
ei ole huomioitu ympäristötoimien<br />
laiminlyömiseen liittyviä riskejä. Tärkeintä<br />
olisi kiinnittää huomio alkutuotannon ohjauskeinoihin,<br />
sillä valtaosa ruokajärjestelmämme ympäristövaikutuksista<br />
syntyy raaka-aineiden tuotannossa,<br />
siis maataloudessa.<br />
Kestävyyden käytännöistä ja malleista on<br />
ASIASANAT<br />
Kestävä tuotanto, kestävä kulutus, elintarvikeketju, ruoan tuotanto ja kulutus<br />
olemassa hyviä esimerkkejä Suomessa, kuten<br />
ConsEnv-lautasmalli tai Portaat Luomuun<br />
-ohjelma. Kestävyyttä ruokasektorilla voidaan<br />
edistää mm. kiinnittämällä huomiota kestäviin<br />
ruokajärjestelmiin ja markkinoihin, kestävään<br />
ruokavalioon, muutoksiin ruoan kulutuksessa sekä<br />
ruokapolitiikkaan. Hyvänä tarkastelumallina toimii<br />
myös vuosituhannen ekosysteemiarvio, mikä<br />
edellyttää, että kaikki ruokatalouden toimijat alkaisivat<br />
yhtenäisesti kehittää luonnonvaroja ja<br />
ympäristöä säästävää elintarvikejärjestelmää, siis<br />
suomalaisen ruoan kestävää laatua.<br />
Tässä posterissa esitellään, alkuvuodesta <strong>2012</strong><br />
julkaistavan kestävän kulutuksen ja tuotannon<br />
(KULTU) -ohjelman sisältöä, ts. sen taustaksi<br />
koostettuja keskeisiä elintarvikkeiden ympäristövaikutuksiin<br />
liittyviä tutkimuksia sekä keinoja<br />
kulutuksen ja tuotannon ympäristökuormitusten<br />
vähentämiseksi. Ohjelma julkaistiin ensimmäisen<br />
kerran vuonna 2005 ja syksystä 2010 alkaen sitä<br />
on päivitetty. Ympäristö- ja työ- ja elinkeinoministeriön<br />
yhteishankkeena käynnistetyn työn tavoitteena<br />
on ollut pohtia keinoja, miten yksityisen<br />
ja julkisen kulutuksen energia- ja materiaalitehokkuutta<br />
voidaan parantaa tinkimättä elämänlaadusta.<br />
Valmistelutyössä on kehitetty myös ohjauskeinoja,<br />
joilla voidaan edistää arjen kestävyyttä sekä<br />
tukea kestävän infrastruktuurin rakentamista.<br />
Päämääränä on myös käynnistää kokeiluja, joilla<br />
voidaan testata uusia toimintamalleja sekä löytää<br />
uusia ratkaisuja.<br />
ASIASANAT<br />
Kilpailuetu, lisäarvo, vastuullisuus, ruokaketju<br />
198 <strong>Maataloustieteen</strong> Päivät <strong>2012</strong> <strong>Maataloustieteen</strong> Päivät <strong>2012</strong> 199
Change language