12.07.2014 Views

Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...

Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...

Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

POSTERIT<br />

Vastuullisuus ja kestävä kehitys elintarvikeketjussa<br />

Vastuullisuus ja kestävä kehitys<br />

elintarvikeketjussa<br />

59<br />

Vastuullisuudella kilpailuetua suomalaiselle<br />

elintarvikeketjulle?<br />

Jaana Kotro 1 , Lotta Jalkanen 2<br />

1. MTT, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki, jaana.kotro@mtt.fi<br />

2. MTT, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki, lotta.jalkanen@mtt.fi<br />

TIIVISTELMÄ<br />

Suomalaisen ruokaketjun toiminta on monessa suhteessa<br />

esimerkillisen hyvällä tasolla, mutta sen toimintaan<br />

liittyviä lisäarvotekijöitä ei ole hyödynnetty<br />

liiketoiminnassa vielä systemaattisesti. Suomalaisen<br />

elintarvikeketjun vahvuuksien määrittely ja niistä<br />

viestiminen kuluttajille voidaan nähdä yhtenä keinona<br />

koko elintarvikeketjun lisäarvon luomiseen ja<br />

kansallisen kilpailukyvyn kehittämiseen.<br />

MTT:n Lisäarvoa laatutyöstä -hankkeessa tunnistettiin<br />

suomalaiseen ruuantuotantoon liittyviä<br />

hyviä käytäntöjä ja lisäarvotekijöitä. Hankkeessa<br />

kerättiin aineistoa kirjallisuusselvitysten, kuluttajien<br />

ryhmäkeskustelujen, ruokaketjun toimija- ja<br />

sidosryhmähaastattelujen, asiantuntijatyöryhmäpalaverien<br />

ja keskustelutilaisuuksien avulla. Lisäksi<br />

hankkeessa tehtiin kaksi nettikyselyä, joihin vastasi<br />

559 ruokaketjun toimijaa ja 1 623 kuluttajaa.<br />

Lisäarvotekijöitä tarkasteltiin vastuullisuuden<br />

seitsemän ulottuvuuden – tuoteturvallisuus, eläinten<br />

hyvinvointi, ravitsemus, ympäristövastuullisuus,<br />

työhyvinvointi, paikallisuus ja taloudellinen vastuu<br />

– kautta. Jokaisen vastuullisuusulottuvuuden osalta<br />

määriteltiin ulottuvuuden toteutumisen kannalta<br />

oleelliset osa-alueet. Osa-alueille tunnistettiin<br />

ruokaketjun toiminnassa tehtäviä toimintoja, jotka<br />

edistävät ulottuvuuden toteutumista ja joiden hyvä<br />

taso tuottaa suomalaiselle ruokaketjulle lisäarvoa.<br />

Esimerkkeinä näistä lisäarvotekijöistä voidaan<br />

tuoteturvallisuuden osalta mainita jäljitettävyys, salmonellattomuus<br />

ja lääkejäämien vähäisyys, eläinten<br />

hyvinvoinnin osalta hormonittomuus sekä vapaus<br />

vaarallisista eläintaudeista. Ravitsemuksen näkökulmasta<br />

lisäarvotekijöiksi tunnistettiin ravitsemusinformaation<br />

monipuolisuus ja kuluttajien mahdollisuus<br />

tehdä valintoja ravitsemusnäkökulmasta, ympäristön<br />

osalta energiatehokkuuden kohentaminen<br />

sekä ympäristövaikutusten tavoitteellinen vähentäminen.<br />

Työhyvinvointi-ulottuvuuden lisäarvotekijäksi<br />

tunnistettiin työhyvinvointia edistävien ja<br />

ylläpitävien työkalujen ja käytäntöjen, kuten lomituspalveluiden,<br />

riskienhallintatyökalujen ja työaikajoustojen<br />

kehittäminen ja hyödyntäminen. Taloudellinen<br />

vastuu ja paikallisuus todettiin nivoutuvan<br />

voimakkaasti yhteen. Paikallinen ruuantuotanto<br />

sekä paikallisten tuotteiden ja raaka-aineiden käyttö<br />

tukee paikallista työllisyyttä ja aluetaloutta sekä<br />

ylläpitää paikallisia ruokakulttuureita.<br />

Ruokaketjun toimintaan liittyy runsaasti toimintoja,<br />

joista suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä,<br />

mutta joita ei ole viestitty kuluttajille. Lisäarvoa<br />

laatutyöstä -hankkeessa tehdyn kuluttajakyselyn<br />

mukaan 63 % vastaajista ei saa mielestään riittävästi<br />

tietoa ruokaketjun toiminnasta. Tietoa kaivattiin<br />

erityisesti hinnanmuodostuksesta tuotantoketjun<br />

eri vaiheissa, tuoteturvallisuudesta, alkuperästä ja<br />

eläinten hyvinvointiin liittyvistä asioista. Hankkeen<br />

johtopäätöksenä todettiin, että avaamalla ruokaketjun<br />

toimintaa läpinäkyvämmäksi ja nostamalla ruokaketjussa<br />

tapahtuvaa työtä paremmin kuluttajien<br />

tietoisuuteen voitaisiin vahvistaa arvostusta ja ylläpitää<br />

luottamusta ruokaketjun toimintaa kohtaan<br />

ja vaikuttaa näin kuluttajien maksuhalukkuuteen.<br />

Tämä edellyttää konseptia, jolla ohjeistetaan ja varmistetaan<br />

vastuullisten toimintatapojen toteutuminen<br />

ja jäljittäminen ruokaketjun eri osissa sekä kuluttajalähtöisiä<br />

viestintämenetelmiä.<br />

Vuosina 2008–2010 toteutettua Lisäarvoa laatutyöstä<br />

-hanketta rahoitti maa- ja metsätalousministeriön<br />

Laatuketju. Keskeisimmät yritysyhteistyökumppanit<br />

olivat HK Ruokatalo Oy ja Atria Suomi<br />

Oy.<br />

60<br />

Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman uudistaminen<br />

elintarvikesektorilla – ruokaketjun nykytila, haasteet ja<br />

keinot kestävyyden edistämiseksi<br />

Inkeri Riipi 1 ja Sirpa Kurppa 1<br />

1. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Biotekniikka- ja elintarviketutkimus,<br />

Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki, inkeri.riipi@mtt.fi, sirpa.kurppa@mtt.fi<br />

TIIVISTELMÄ<br />

Runsas kolmannes kuluttajan kaikista ympäristövaikutuksista<br />

aiheutuu ruoasta. Erityisesti vesistöjen<br />

tilaan ruoan kulutuksella on suuri vaikutus,<br />

sillä ruokailu voi vastata puolta kulutuksen kaikista<br />

ravinnepäästöistä. Ilmastovaikutuksista ruoan<br />

osuus on hieman alhaisempi, vajaa 30 prosenttia.<br />

Tyypillinen länsimainen ruokavalio sisältää paljon<br />

lihaa, rasvaa ja sokeria, mikä on haitaksi paitsi<br />

yksilön terveydelle, myös ympäristölle. Ympäristövaikutuksia<br />

syntyy myös ruoan hävikistä. Jokainen<br />

suomalainen heittää roskiin syömäkelpoista<br />

ruokaa noin 25–30 kiloa vuosittain.<br />

Nykyisten ohjauskeinojen suunnittelussa ei ole<br />

kiinnitetty huomiota siihen, mitkä olisivat suomalaisiin<br />

luonnonvarojen käyttöön perustuvat luontaisimmat<br />

ja rakenteellisesti kestävimmät tuotantoketjut<br />

ja niihin liittyvä kestävä maankäyttö.<br />

Myöskään kestävyystavoitteisiin ei ole vielä liitetty<br />

verotuskäytäntöä ja ohjauskeinojen kohdistuvuuteen<br />

tarvittaisiin lisää tehokkaampia keinoja.<br />

Lisäksi kotitalouksien tiedollinen ohjaus on vasta<br />

hyvin alkuvaiheessaan. Ympäristöä säästyy, kun<br />

luonnonvaroja käytetään säästeliäästi ja samalla<br />

säästetään myös kustannuksissa. Kuitenkaan kustannuslaskennassa<br />

ei ole huomioitu ympäristötoimien<br />

laiminlyömiseen liittyviä riskejä. Tärkeintä<br />

olisi kiinnittää huomio alkutuotannon ohjauskeinoihin,<br />

sillä valtaosa ruokajärjestelmämme ympäristövaikutuksista<br />

syntyy raaka-aineiden tuotannossa,<br />

siis maataloudessa.<br />

Kestävyyden käytännöistä ja malleista on<br />

ASIASANAT<br />

Kestävä tuotanto, kestävä kulutus, elintarvikeketju, ruoan tuotanto ja kulutus<br />

olemassa hyviä esimerkkejä Suomessa, kuten<br />

ConsEnv-lautasmalli tai Portaat Luomuun<br />

-ohjelma. Kestävyyttä ruokasektorilla voidaan<br />

edistää mm. kiinnittämällä huomiota kestäviin<br />

ruokajärjestelmiin ja markkinoihin, kestävään<br />

ruokavalioon, muutoksiin ruoan kulutuksessa sekä<br />

ruokapolitiikkaan. Hyvänä tarkastelumallina toimii<br />

myös vuosituhannen ekosysteemiarvio, mikä<br />

edellyttää, että kaikki ruokatalouden toimijat alkaisivat<br />

yhtenäisesti kehittää luonnonvaroja ja<br />

ympäristöä säästävää elintarvikejärjestelmää, siis<br />

suomalaisen ruoan kestävää laatua.<br />

Tässä posterissa esitellään, alkuvuodesta <strong>2012</strong><br />

julkaistavan kestävän kulutuksen ja tuotannon<br />

(KULTU) -ohjelman sisältöä, ts. sen taustaksi<br />

koostettuja keskeisiä elintarvikkeiden ympäristövaikutuksiin<br />

liittyviä tutkimuksia sekä keinoja<br />

kulutuksen ja tuotannon ympäristökuormitusten<br />

vähentämiseksi. Ohjelma julkaistiin ensimmäisen<br />

kerran vuonna 2005 ja syksystä 2010 alkaen sitä<br />

on päivitetty. Ympäristö- ja työ- ja elinkeinoministeriön<br />

yhteishankkeena käynnistetyn työn tavoitteena<br />

on ollut pohtia keinoja, miten yksityisen<br />

ja julkisen kulutuksen energia- ja materiaalitehokkuutta<br />

voidaan parantaa tinkimättä elämänlaadusta.<br />

Valmistelutyössä on kehitetty myös ohjauskeinoja,<br />

joilla voidaan edistää arjen kestävyyttä sekä<br />

tukea kestävän infrastruktuurin rakentamista.<br />

Päämääränä on myös käynnistää kokeiluja, joilla<br />

voidaan testata uusia toimintamalleja sekä löytää<br />

uusia ratkaisuja.<br />

ASIASANAT<br />

Kilpailuetu, lisäarvo, vastuullisuus, ruokaketju<br />

198 <strong>Maataloustieteen</strong> Päivät <strong>2012</strong> <strong>Maataloustieteen</strong> Päivät <strong>2012</strong> 199

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!