Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
ESITELMÄT<br />
Viljelykierrosta vihreää kasvua kasvintuotantoon<br />
Viljelykierrosta<br />
vihreää kasvua kasvintuotantoon<br />
Viljelykierron vaikutus<br />
vehnän kasvintuhoojien esiintymiseen<br />
Marja Jalli, Erja Huusela-Veistola, Heikki Jalli, Lauri Jauhiainen<br />
MTT Kasvintuotannon tutkimus, 31600 Jokioinen, etunimi.sukunimi@mtt.fi<br />
Viljelykierto ja monipuolinen kasvilajisto<br />
peltomaan hyötymikrobiston edistäjänä<br />
Ansa Palojärvi 1 , Mauritz Vestberg 2 , Timo Sipilä 1, 3 , Pauliina Lankinen 4 , Kim Yrjälä 5 , Marjo Keskitalo 1 ja<br />
Laura Alakukku 3<br />
1. MTT Kasvintuotannon tutkimus, 31600 Jokioinen, ansa.palojarvi@mtt.fi, marjo.keskitalo@mtt.fi<br />
2. MTT Kasvintuotannon tutkimus, 41330 Vihtavuori, mauritz.vestberg@mtt.fi<br />
3. Maataloustieteiden laitos, 00014 Helsingin yliopisto, timo.p.sipila@helsinki.fi, laura.alakukku@helsinki.fi<br />
4. Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos, 00014 Helsingin yliopisto, pauliina.lankinen@helsinki.fi<br />
5. Biotieteiden laitos, 00014 Helsingin yliopisto, kim.yrjala@helsinki.fi<br />
TIIVISTELMÄ<br />
Viljelyn tehostaminen on lisännyt yksipuolista<br />
viljelyä. Vaikka viljelykierron edut mm. maan viljavuuden<br />
lisääjänä ja kasvintuhoojien hillitsijänä<br />
tiedostetaan, yksipuolinen vehnän viljely on yleistä<br />
Suomessa. Siirtyminen perinteisestä muokkauksesta<br />
suorakylvöön muuttaa kasvintuhoojien<br />
elinympäristöä. On oletettavaa, että yksipuolisen<br />
viljelyn ongelmat korostuvat, kun yksi kasvintuhoojia<br />
rajoittava viljelytoimenpide eli muokkaus<br />
jää pois.<br />
Viljelykasvien monipuolinen viljely voi vähentää<br />
kasvintuhoojien haittavaikutuksia. Viljelykierto on<br />
merkittävä osa integroitua kasvinsuojelua, koska<br />
se on ympäristöystävällinen ja taloudellinen keino<br />
kasvintuhoojien hallintaan. Viljelykierto vaikuttaa<br />
isäntävalikoivan kasvintuhoojan esiintymiseen<br />
häiritsemällä tuhoojan elinkiertoa. Toisaalta luonnon<br />
monimuotoisuus voi toimia myös uusien kasvintuhoojien<br />
lähteenä.<br />
Suomessa vehnää vioittavat yleisesti laikkutaudit,<br />
tyvitaudit sekä tähkähomeet. Suurin osa viljakasvien<br />
lehtilaikkutautien aiheuttajista on isäntävalikoivia,<br />
jolloin viljakasvilajeja vuorottelemalla<br />
voidaan vaikuttaa lehtilaikkutautien esiintymisen<br />
runsauteen. Suorakylvössä viljelykierron merkitys<br />
korostuu. Toisaalta suorakylvö voi myös pienentää<br />
kasvitautiriskiä ruokkimalla maaperän muita<br />
pieneliöitä, jotka kilpailevat taudinaiheuttajien<br />
kanssa samasta elintilasta.<br />
Viljelykierron merkitys tuhoeläinten torjunnassa<br />
riippuu kahdesta tekijästä: tuhoeläimen<br />
liikkumiskyvystä ja sille sopivien ravintokasvien<br />
määrästä. Eniten lohkokohtaisesta viljelykierrosta<br />
hyötyvät suhteellisen vähän liikkuvat, maassa<br />
talvehtivat lajit, joiden ravintokasvivalikoima on<br />
suppea. Kun lohkolla viljellään vuorovuosina eri<br />
viljelykasvia, tiettyyn viljelykasviin erikoistuneet<br />
kasvintuhoojat eivät pääse runsastumaan. Yksipuolisessa<br />
vehnän viljelyssä ongelmia aiheuttavat<br />
hesseninsääski, tähkäsääski ja vehnäsääski. Viljelykierrosta<br />
ei ole apua sellaisten lajien hallinnassa,<br />
jotka liikkuvat helposti pitkiä matkoja (kirvat)<br />
tai joilla on viljely-ympäristössä paljon isäntäkasveja<br />
(kahukärpänen).<br />
Rikkakasvien hallinnassa kasvinvuorotuksen<br />
vaikutus on suurinta, kun käytettävissä on mahdollisimman<br />
suuri valikoima erilaisia kasveja.<br />
Tällöin kasvien kilpailukyky ja mahdolliset torjuntatoimet<br />
vaihtelevat vuosittain, eivätkä tiettyihin<br />
oloihin sopeutuneet rikkakasvit pääse lisääntymään<br />
eikä herbisidiresistenssiä synny.<br />
Tässä työssä esitämme tuloksia Jokioisiin vuonna<br />
2005 perustetusta viljelykiertokokeesta. Kentällä<br />
tutkittiin erityyppisten kevätvehnäpohjaisten<br />
viljelykiertojen vaikutuksia kasvituhoojien<br />
hallintaan suorakylvössä sekä kynnetyllä pellolla.<br />
Kevätvehnän lisäksi kierrossa olivat ohra, herne<br />
ja rypsi. Viljelykiertokokeen tulokset vuosilta<br />
2005–2011 osoittavat monipuolisen kierron hyödyn<br />
sekä muokatussa että muokkaamattomassa<br />
kasvualustassa. Sekä kynnettäessä että suorakylvettäessä<br />
kevätvehnän keskimääräinen sato oli<br />
suurin monipuolisessa viljelykierrossa ja heikoin<br />
monokulttuurissa. Kasvukauden olosuhteet vaikuttivat<br />
kasvintuhoojien esiintymiin ja myös viljelykierrolla<br />
saatuihin vaikutuksiin. Monipuolinen<br />
viljelykierto hillitsi erityisesti kevätvehnän<br />
pistelaikun esiintymistä.<br />
TIIVISTELMÄ<br />
Tavoiteltaessa ”vihreämpää maataloutta” peltomaan<br />
mikrobiston toiminnan merkitys korostuu<br />
entisestään. Maaperämikrobisto vastaa kasvintähteiden<br />
hajotuksesta ja eloperäisessä muodossa<br />
olevien ravinteiden vapauttamisesta satokasvien<br />
käyttöön. Mykorritsasienet voivat kasvin kanssa<br />
muodostuvan ns. sienijuuren avulla tehostaa kasvien<br />
fosforin saantia ja suojata kasvia stressitekijöiltä<br />
(mm. kuivuus, kasvitaudit). Monimuotoisen<br />
mikrobiston on todettu parantavan maaperän<br />
luontaista tautisuppressiivisuutta (kasvitautimikrobien<br />
kasvun tukahduttaminen).<br />
Mikrobisto on runsainta kasvin juuristossa ja<br />
sen välittömässä läheisyydessä (”ritsosfääriefekti”).<br />
Kasvi luovuttaa yhteyttämistuotteitaan juurieritteiden<br />
muodossa ja muokkaa maaperän olosuhteita<br />
mikrobeille suotuisiksi. Monivuotisilla kasveilla<br />
juuriston koko suhteessa maan yläpuoliseen biomassaan<br />
on suurempi kuin yksivuotisilla kasveilla.<br />
Monivuotisilla kasveilla juuristo kasvaa koko kasvukauden,<br />
kun se yksivuotisilla on laajimmillaan<br />
tuleentumisen aikoihin. Kasvilajeilla on kuitenkin<br />
suuria eroja juuriston koossa ja juurieritteissä, ja<br />
vain osa lajeista kykenee muodostamaan sienijuuren<br />
mykorritsasienten kanssa.<br />
Tutkimustemme tavoitteena oli selvittää, voidaanko<br />
peltomaan mikrobistoon vaikuttaa viljelykierron<br />
ja kasvilajivalikoiman avulla. Esitykseen<br />
kootaan tuloksia kahdesta tutkimuksesta, jotka<br />
molemmat on toteutettu MTT Jokioisilla.<br />
ASIASANAT<br />
Viljelykierto, viljelykasvi, maaperä, mikrobisto, mykorritsa, tautisuppressiivisuus<br />
MONIKASVI-hankkeen 3-vuotisessa kenttäkokeessa<br />
keskityimme juuriston ja sen ympäröivän<br />
maan mikrobistoon. Kokeessa oli mukana<br />
viisi yksivuotista (ohra (Hordeum vulgare), kinua<br />
(Chenopodium quinoa), camelina (Camelina sativa),<br />
pellava (Linum usitatissimum) ja tattari (Fagopyrum<br />
esculentum)) ja viisi monivuotista (timotei<br />
(Phleum pratense), kumina (Carum carvi), ruokohelpi<br />
(Phalaris arundinacea), värimorsinko (Isatis<br />
tinctoria), nokkonen (Urtica dioica)) viljelykasvia.<br />
SUCCESS-hankkeessa vertailimme maaperän<br />
mikrobistoa 4-vuotisessa viljelykierrossa (kevätvehnä,<br />
rypsi, ohra, herne) ja jatkuvassa kevätvehnän<br />
viljelyssä. Vertailussa olivat myös muokkausmenetelmät<br />
kyntö ja suorakylvö. Maaperämikrobiston<br />
koostumusta selvitettiin fosfolipidirasvahappojen<br />
(PLFA) ja neutraalilipidi-rasvahappojen<br />
(NLFA) analyysien avulla. MONIKASVI-hankkeessa<br />
selvitettiin arbuskelimykorritsojen esiintymistä<br />
myös muilla menetelmillä. SUCCESShankkeessa<br />
analysoitiin mikrobiston koostumusta<br />
molekyylibiologisilla menetelmillä, sekä selvitettiin<br />
mikrosienten esiintymistä oljessa.<br />
Peltomaan mikrobiston esiintymisessä oli suuria<br />
eroja kasvilajien välillä. Monivuotiset kasvit<br />
ylläpitivät runsaampaa mikrobistoa. Arbuskelimykorritsan<br />
esiintymiseen vaikutti ensisijaisesti<br />
kasvilajin ominaisuudet. Viljelykierrolla ja muokkausmenetelmällä<br />
voidaan edistää toivotunlaisen<br />
mikrobiston esiintymistä maassa.<br />
ASIASANAT<br />
Kevätvehnä, biodiversiteetti, suorakylvö, muokkaus, kasvitaudit, tuhoeläimet, rikkakasvit<br />
16 <strong>Maataloustieteen</strong> Päivät <strong>2012</strong> <strong>Maataloustieteen</strong> Päivät <strong>2012</strong> 17
Change language