Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
POSTERISESSIO<br />
Kotieläintuotannon kehittämismahdollisuudet<br />
125 126<br />
KnowSheep – Tietopohjainen lammasyritystoiminnan<br />
kehittäminen Itämeren saaristoalueella<br />
Raija Räikkönen 1 , Sirpa Kurppa 2 , Leena Rantamäki-Lahtinen 3 , Arja Seppälä 4 , Mira Eskola 2 , Terhi Luukkonen 5<br />
1. MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus, 00790 Helsinki, raija.raikkonen@mtt.fi<br />
2. MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus, 31600 Jokioinen, sirpa.kurppa@mtt.fi<br />
3. MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus, 31600 Jokioinen, mira.eskola@mtt.fi<br />
4. MTT Taloustutkimus, 00790 Helsinki, leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi<br />
5. MTT Kotieläintuotannontutkimus, 31600 Jokioinen, arja.seppala@mtt.fi<br />
6. HY, kotieläintieteiden opiskelija, 00790 Helsinki, terhi.luukkonen@helsinki.fi<br />
TIIVISTELMÄ<br />
MTT selvitti kesällä 2011 tekemässään kyselytutkimuksessa<br />
<strong>Suomen</strong> ja Viron rannikko- ja saaristoalueiden<br />
lammastalouden tilaa ja kehitystarpeita.<br />
Tutkimus on osa vuonna 2011 alkanutta kolmivuotista<br />
KnowSheep-hanketta. Alueen yrittäjät<br />
hyödynsivät yritystoiminnassaan monipuolisesti<br />
aineellisia ja aineettomia voimavaroja. Lampaat<br />
olivat tilan päätuotantosuunta tai lisäarvon ja tärkeän<br />
mielikuvan tuoja tilan muulle yritystoiminnalle.<br />
Maatilan monialaisuus on usein ainoa vaihtoehto<br />
toimeentulon saavuttamiseksi rannikko- ja<br />
saaristoalueella.<br />
Alueella on paljon Natura ja luonnonsuojelualueita.<br />
Kyselyyn vastanneet yrittäjät pitivät lammastuotannon<br />
ympäristöystävällistä imagoa tärkeänä.<br />
Yritystoiminnassa arvostettiin luonnon monimuotoisuuden<br />
säilyttämistä, vapautta, vihreitä arvoja<br />
ja kiireettömyyttä. Maisemanhoito ja arvokkaan<br />
luonnon säilyttäminen ovat koko yhteiskuntaa<br />
palvelevia julkishyödykkeitä, jolloin työstä on<br />
mahdollisuus saada korvausta ainoastaan tukien<br />
kautta.<br />
Byrokratia, EU, epävarmuus tulevaisuudesta<br />
ja lammastalouden kannattamattomuus koettiin<br />
merkittäviksi uhkiksi. EU-tuet ovat yrittäjille<br />
välttämättömiä toimeentulon saavuttamiseksi.<br />
Yrittäjät olivat erittäin huolissaan omasta jaksamisesta.<br />
Byrokratian kuormittavuus kohdistuu<br />
etenkin monialaisille tiloille, koska yksi yritys joutuu<br />
vastaamaan moneen toimialaan kohdistuvista<br />
velvoitteista. Monialayrityksiin kohdistuvia hallintomenettelyjä<br />
tulisi kehittää integroimalla eri<br />
toimialojen vaatimuksia ja hakemalla kokonaisvaltaisempaa<br />
näkökulmaa monialaisen yrityksen<br />
hallinnollisiksi vaatimuksiksi ja esimerkiksi tarkastustoiminnan<br />
pohjaksi.<br />
Kyselyyn vastanneet yrittäjät tekivät yhteistyötä<br />
vain vähän. Lammastalousyrittäjien ja sidosryhmien<br />
välistä yhteistyötä tulisi kehittää. Sosiaalinen<br />
verkosto on esim. yksin- ja pienyrittäjien hyvinvoinnin<br />
kannalta välttämätöntä. Verkostoitumisen<br />
kautta voidaan löytää myös keinoja kannattavuuden<br />
parantamiseksi.<br />
Alueella lampaita käytetään tehokkaasti ja kokonaisvaltaisesti.<br />
Lammastuotteiden kysynnän<br />
lisääntyminen on tuonut uskoa maatilan muun<br />
yritystoiminnan kasvattamiseen. Yrittäjät seuraavat<br />
yritystoiminnan kannattavuutta, jolloin<br />
kannattamattomista liiketoiminnan osa-alueista<br />
voidaan luopua ja keskittää voimavarat parhaiten<br />
kannattaviin liiketoiminnan osa-alueisiin. Vaikka<br />
yrityksen kasvu ja voiton maksimointi eivät ole<br />
yrittäjille tärkeimpiä, kannattavuus on merkittävää<br />
monialayrittäjyydessäkin.<br />
Maaseutuyritysten monialaisuus on yhteiskunnalle<br />
hyödyllistä ja arvokasta etenkin harvaanasutuilla,<br />
syrjäisemmillä alueilla maaseudun palvelujen<br />
säilyttämiseksi ja elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi.<br />
ASIASANAT<br />
Lammas, kannattavuus, monialaisuus, luontoarvot, menestystekijät, verkostoituminen<br />
Kalkkunatuotannon kehittämiseen tarvitaan uusia avauksia<br />
Mikko J. Määttä ja Jarkko K. Niemi<br />
MTT taloustutkimus, Kampusranta 9, 60100 Seinäjoki, mikko.maatta@mtt.fi<br />
ASIASANAT<br />
Kalkkuna, tuotantokustannukset, kilpailukyky.<br />
TIIVISTELMÄ<br />
Kotimaisen lihatuotannon haasteet näkyvät myös<br />
kalkkunalihan tuotannossa. Tuotantoa rasittavat<br />
muun muassa kohonneet tuotantopanosten hinnat<br />
sekä kilpailusta aiheutuva hintapaine. Kotimaisen<br />
kalkkunalihan hintaan kohdistuu muutospaineita,<br />
kun toisaalta pitäisi pystyä vastaamaan<br />
kilpailun kautta tulevaan hintapaineeseen, mutta<br />
toisaalta hinnassa pitäisi pystyä huomioimaan<br />
kohonneet tuotantopanosten hinnat. Lisäksi<br />
kysynnän vähentyminen on painanut alaa jo usean<br />
vuoden ajan.<br />
Tuotantokustannusten selvittäminen ja niiden<br />
seuranta on yhä tärkeämpää nykyaikaisessa lihan<br />
tuotannossa. Taloudellisten tunnuslukujen seuranta<br />
mahdollistaa tuotanto- ja kasvatuspoikkeamien<br />
havaitsemisen ajoissa, jolloin tilanteeseen on<br />
vielä mahdollista puuttua. Pienetkin poikkeamat<br />
tuotantotavoitteista voivat vaikuttaa kasvatuserän<br />
kokonaistulokseen.<br />
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää<br />
kalkkunakasvattamon tuotantokustannusrakenne.<br />
Kustannustietoja kerättiin ja analysoitiin yhteensä<br />
viideltä tilalta. Tarkastelu perustuu tilojen<br />
tuloslaskelmista kerättyihin tietoihin, tuottajien<br />
haastatteluihin ja tilakäynneillä kerättyihin tarkempiin<br />
tietoihin sekä Länsi-Kalkkuna Oy:ltä<br />
saatuihin tietoihin.<br />
Suurimpia muuttuvia kustannuseriä ovat rehu,<br />
untuvikko, energia ja lastaus. Hieman pienempiä<br />
muuttuvia kustannuseriä ovat kuivikkeet, rakennusten<br />
ja laitteiden kunnossapito, liike- ja eläinpääoman<br />
korko, traktorikustannus ja siihen liittyvä<br />
työ, vakuutukset, pesu ja desinfiointi, vesi, ja<br />
eläinlääkintä sekä kirjanpito. Yhden kalkkunaliha<br />
teuraskilogramman tuottaminen aiheuttaa kalkkunantuottajalle<br />
keskimäärin 1,93 euron kustannukset.<br />
Kalkkunalihan tuotanto vuonna 2010 tuotostasolla<br />
ja silloin käytetyillä toimintamenetelmillä,<br />
panoshinnoilla, lopputuotteesta maksettavalla<br />
hinnalla ja tukitasoilla ei ollut taloudellisesti kannattavaa<br />
toimintaa. Viime vuosina tuotantopanosten,<br />
etenkin rehun, hinnat ovat nousseet lihan<br />
hintaa nopeammin, mikä on vaikeuttanut yritystoiminnan<br />
jatkamista. Yritystoimintaa on kuitenkin<br />
mahdollista kehittää niin kustannussäästöjen,<br />
tuottavuuden kuin kalkkunabrändinkin osalta.<br />
Tutkimuksen tuloksia on hyödynnetty jatkotyössä,<br />
tuotannon tehostamismahdollisuuksien kartoittajana<br />
sekä laadittaessa esimerkkikatelaskelmaa<br />
kalkkunakasvattamolle.<br />
264 <strong>Maataloustieteen</strong> Päivät <strong>2012</strong> <strong>Maataloustieteen</strong> Päivät <strong>2012</strong> 265
Change language