Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
POSTERIT<br />
Kasvinsuojelu<br />
Kasvinsuojelu<br />
55<br />
Kevätviljapeltojen rikkakasvilajiston viimeisimmät<br />
muutokset<br />
Jukka Salonen, Terho Hyvönen, Heikki Jalli ja Janne Kaseva<br />
MTT Kasvintuotannon tutkimus, 31600 Jokioinen, etunimi.sukunimi@mtt.fi<br />
TIIVISTELMÄ<br />
MTT on kartoittanut kevätviljapeltojen rikkakasvillisuutta<br />
Etelä- ja Keski-Suomessa 16 alueella<br />
Nivala–Vieremä–Kitee-akselin eteläpuolella vuosina<br />
2007–2009. Vastaava kartoitus tehtiin samoilla<br />
alueilla ja tiloilla kymmenen vuotta aiemmin,<br />
1997–1999. Rikkakasvikartoitus oli osa maatalouden<br />
ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimusta<br />
(MYTVAS3). Kuluneen kymmenen vuoden aikana<br />
on peltoviljelyssä tapahtunut muutoksia erityisesti<br />
perusmuokkauksen osalta; kynnöstä on monilla<br />
tiloilla siirrytty kevennettyyn muokkaukseen tai suorakylvöön.<br />
Osittain tähän liittyen glyfosaatin käyttö<br />
on yli kaksinkertaistunut Suomessa tarkastelujakson<br />
aikana. Oletimme näiden muutosten heijastuvan rikkakasvilajistoon<br />
ja lajien runsauteen.<br />
Vertailuun otettiin 420 sellaista peltoa, joiden rikkakasvillisuus<br />
kartoitettiin sekä 90-luvulla että nyt<br />
2000-luvulla. (Aiemmin raportoimme koko 595 pellon<br />
kartoitusaineistoon perustuvat tulokset (Salonen<br />
ym. 2011)). Pääosa tutkituista pelloista oli tavanomaisesti<br />
viljeltyjä ja herbisidein käsiteltyjä, mutta<br />
mukana oli myös 39 luonnonmukaisesti viljeltyä<br />
peltolohkoa. Aineistossa oli myös 45 sellaista peltoa,<br />
jotka olivat luomuviljelyssä 90-luvulla ja nyt siirtyneet<br />
tavanomaiseen viljelyyn. Kunkin pellon rikkakasvilajisto<br />
määritettiin kymmeneltä 0,1 m 2 suuruiselta<br />
näytealalta heinäkuun jälkipuoliskolla. Tiedot<br />
viljelytoimista saatiin viljelijöiltä.<br />
Rikkakasvien keskimääräinen kasvutiheys (150<br />
kpl/m 2 ) ja kuivapaino (157 kg/ha) olivat tavanomaisesti<br />
viljellyillä pelloilla suunnilleen samalla tasolla<br />
kuin 1990-luvun lopussa. Myös luomusta tavanomaiseen<br />
viljelyyn palanneilla pelloilla rikkakasvien<br />
runsaudet olivat samaa luokkaa. Rikkakasvien osuus<br />
kasvuston kokonaismassasta (vilja+rikkakasvit) oli<br />
noin 2,8 %. Yleisimmät rikkakasvilajit olivat pääosin<br />
samoja kuin 1990-luvulla, mutta esim. peltomatara<br />
ASIASANAT<br />
Biodiversiteetti, kasvinsuojelu, kasvintuotanto, MYTVAS<br />
ja peltoemäkki olivat yleistyneet selvästi. Juolavehnä<br />
oli edelleen tavanomaisen viljelyn haitallisin ja eniten<br />
biomassaa tuottava laji, joskin sen osuus rikkakasvien<br />
kokonaismassasta oli pudonnut alle 30 %:iin oltuaan<br />
noin 50 % kymmenen vuotta sitten.<br />
Luonnonmukaisesti viljellyillä pelloilla keskimääräinen<br />
rikkakasvien kuivapaino (830 kg/ha) oli noin<br />
200 kg/ha suurempi kuin kymmenen vuotta sitten.<br />
Rikkakasvien osuus kasvuston biomassasta oli noussut<br />
keskimäärin 16 %:sta 24 %:iin. Erityisesti juolavehnän<br />
osuus oli lisääntynyt. Jauhosavikka, peltohatikka,<br />
peltovalvatti ja pillikkeet olivat seuraavaksi tärkeimpiä<br />
rikkabiomassan tuottajia. Kymmenen vuoden aikana<br />
merkittävimmin yleistyneitä lajeja olivat virnat, apila<br />
ja valvatti. Rikkakasvien määrä haittaa jo merkittävästi<br />
sadontuottoa. Yhdelläkään havaintopelloistamme ei<br />
torjuttu mekaanisesti rikkakasveja viljan orasasteella,<br />
mikä voisi olla osittainen ratkaisu rikkakasvien nykyistä<br />
parempaan hallintaan luomuviljelyssä.<br />
Vielä kymmenen vuotta sitten 85 % kartoitetuista<br />
pelloista kynnettiin ja loput olivat kevytmuokattuja.<br />
Nyt kynnön osuus oli pudonnut noin 50 %:iin, kevytmuokattuja<br />
peltoja oli 29 % ja suorakylvettyjä peltoja<br />
19 %. Kevennetyn muokkauksen myötä runsastuneita<br />
lajeja olivat mm. kylänurmikka, linnunkaali ja<br />
peltomatara.<br />
Glyfosaatin runsaampi käyttö selittänee myönteistä<br />
kehitystä kamppailussa juolavehnää vastaan. Leveälehtisten<br />
rikkakasvien torjuntaan hyväksyttyjen valmisteiden<br />
valikoimaan on viime vuosina saatu uusia<br />
vaihtoehtoja, joilla pärjätään nykyisen rikkakasvilajiston<br />
kanssa, mukaan lukien esimerkiksi peltomatara.<br />
Suurin osa viljelijöistä näytti pyrkivän torjuntatulokseen,<br />
joka takaa kevätviljojen riittävän ja laadukkaan<br />
sadontuoton tavanomaisessa viljelyssä.<br />
Salonen, J., Hyvönen, T. & Jalli, H. 2011. Composition of weed<br />
flora in spring cereals in Finland – a fourth survey. Agricultural and<br />
Food Science 20: 245–261. (kts. www.mtt.fi/afs)<br />
56<br />
Torjunta-aineiden ympäristöriskien vähentäminen<br />
direktiivin 2009/128/EY mukaisesti:<br />
hanketoiminta kansallisen toimeenpanon edistäjänä<br />
Irene Vänninen, Marja Aaltonen, Sanni Junnila, Pauliina Laitinen, Sakari Raiskio, Kari Tiilikkala<br />
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kasvintuotanto, 31600 Jokioinen.<br />
etunimi.sukunimi@mtt.fi<br />
TIIVISTELMÄ<br />
Euroopan unionin kasvinsuojeluaineiden kestävän<br />
käytön puitedirektiivi 2009/128/EY edellyttää<br />
jäsenmaita edistämään torjunta-aineiden<br />
käyttöä niin, että sekä ympäristönsuojelun että<br />
tuoteturvallisuuden edellytykset täyttyvät. Kasvintuotannossa<br />
tämä toteutuu osaltaan soveltamalla<br />
integroitua kasvinsuojelua (IPM, Integrated Pest<br />
Management), jonka periaatteita ammattimaisten<br />
viljelijöiden tulee 1.1.2014 alkaen noudattaa.<br />
MTT:n neljän IPM-hankkeen konstellaatio<br />
tukee IPM:n käyttöönottoa kaikilla tärkeillä kasvintuotantosektoreilla:<br />
peltoviljelyssä, avomaan<br />
puutarhatuotannossa ja kasvihuoneviljelyssä. Liferahoitteinen<br />
PesticideLife-hanke keskittyy peltoviljelyn<br />
IPM:n edistämiseen, toimii politiikkatuntemuksen<br />
tuottajana ja koordinoijana, kokoaa<br />
torjunta-aineiden ympäristöriskien indikaattoritietoutta<br />
ja soveltaa sitä kansalliseen kontekstiin<br />
ja tuottaa malleja kasvintuhoojien esiintymisen ja<br />
vioitusriskien ennustamiseksi.<br />
ELY-rahoitteinen Varjellen viljelty-hanke, jota<br />
koordinoi Pyhäjärvi-Instituutti, keskittyy IPM:n<br />
soveltamismahdollisuuksien ja reunaehtojen tutkimiseen<br />
avomaan vihannestuotannossa Satakunnassa<br />
yhteistyössä Lännen Tehtaiden sopimusviljelijöiden<br />
kanssa. Hanke toteutetaan molemminpuolisen<br />
oppimisen periaatteella: tiloilta kerätty<br />
tieto on peilidataa, jonka avulla kasvinsuojelukäytännöt<br />
saatetaan tarkasteluun ja pohdinnan kohteeksi.<br />
Näin puitedirektiivin tavoitteiden saavuttamista<br />
tukevat muutokset kasvinsuojelussa pystytään<br />
ohjaamaan sinne missä muutokselle on eniten<br />
tarvetta. Muutoksen edellytyksiä ja haasteita<br />
tarkastellaan yhdessä sopimustuottajien ja tehtaan<br />
edustajien kanssa, jotta ei päädytä epärealistisiin<br />
suosituksiin, joiden toteutumiselle ei ole käytännön<br />
mahdollisuuksia.<br />
Makera-rahoitteisessa Muutoslaboratorio-Ansari<br />
-hankkeessa sovelletaan toiminnan teorialle<br />
ja ekspansiiviselle oppimiselle pohjautuvaa, innovointiprosessia<br />
ja transformatiivista muutosta tukevaa<br />
prosessityökalua aluetason kasvinsuojelun<br />
kehittämiseksi Pohjanmaalla. Kasvinsuojeluun<br />
liittyvän käsitteenmuodostuksen ja alueellisen<br />
kasvinsuojelun edellytyksenä olevan kollektiivisen<br />
tahtotilan syntyä tarkastellaan Helsingin Yliopiston<br />
Akatemia-hankkeessa ”Concept formation<br />
and volition in collaborative work”, jossa Muutoslaboratorio-Ansari<br />
-hanke on mukana tapaustutkimuksena.<br />
Makera-rahoitteinen IPM-APU toimii hanketoiminnan<br />
koordinaattorina ja tähtää viime<br />
kädessä kansallisten IPM-ohjeistojen laadintaan<br />
ja IPM-portaalin rakentamiseen yhteistyössä relevanttien<br />
sidosryhmien kanssa. Hanke panostaa<br />
erityisesti tiedon kokoamiseen kansallisella tasolla<br />
sekä vuoropuheluun ja verkostoitumiseen muiden<br />
organisaatioiden IPM-tiedon tuottajien ja IPMtiedonsiirtäjien<br />
kanssa.<br />
MTT:n IPM-hankkeet pyrkivät myös herättämään<br />
keskustelua kuluttajien roolista IPM-perustaisen<br />
kasvintuotannon tukemiseksi tuotehinnoittelun<br />
kautta. Koska julkishyödykkeet kuten puhdas<br />
maaperä ja vesistöt koituvat myös kuluttajien<br />
hyväksi, on myös heidän hyvä tiedostaa vastuunsa<br />
kasvintuotannon menetelmistä.<br />
ASIASANAT<br />
Kasvinsuojelu, integroitu kasvinsuojelu, IPM, peltoviljely, puutarhaviljely, viheralueet, kasvihuoneviljely,<br />
torjunta-aineet, ympäristön laatu<br />
194 <strong>Maataloustieteen</strong> Päivät <strong>2012</strong> <strong>Maataloustieteen</strong> Päivät <strong>2012</strong> 195
Change language