Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
ESITELMÄT<br />
Yksimahaisten ravitsemus ja hoito<br />
Emakoiden liemirehujen koostumus ja sen vaihtelu<br />
Kirsi Partanen 1 , Maija Yliaho 2 ja Johanna Sippola 2<br />
1. MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Tervamäentie 179, 05840 Hyvinkää, kirsi.partanen@mtt.fi<br />
2. ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Huhtalantie 2, 60220 Seinäjoki, maija.yliaho@proagria.fi, johanna.sippola@proagria.fi<br />
ASIASANAT<br />
Liemiruokinta, emakot, rehu, vaihtelu<br />
TIIVISTELMÄ<br />
Emakoita ruokitaan yhä useammin liemellä, ja tiloilla<br />
on käytössä useita erimerkkisiä liemiruokintalaitteita.<br />
Liemiruokintalaitteet voidaan jakaa toimintaperiaatteen<br />
mukaan kahteen ryhmään: niihin joissa on<br />
aina jäännösrehua putkistossa ja niihin jotka tyhjäävät<br />
putkiston rehusta ruokintojen välillä joko veden tai<br />
höyryn avulla. Liemiruokinnan etuna on mahdollisuus<br />
hyödyntää joustavasti nestemäisiä sivutuoterehuja, erilaisia<br />
viljoja ja muita kuivia rehuaineita niiden saatavuuden<br />
ja hintojen vaihtelun mukaan. Liemirehuseoksia<br />
tehdään myös kuivista rehuista ja vedestä. Liemiruokintatutkimus<br />
on painottunut erilaisten sivutuoterehujen<br />
rehuarvon ja tuotantovaikutusten määrittämiseen<br />
ja liemirehujen mikrobikäymisen tutkimiseen.<br />
Ruokintalaitteiden toimivuudesta ja liemirehuseosten<br />
laadun tasaisuuteen vaikuttavista tekijöistä löytyy<br />
kuitenkin niukasti julkaistua tietoa. Käytännössä on<br />
usein nähty, ettei kaukaloon tuleva rehu ole aina yhtä<br />
paksua ja erityisesti kivennäisten epäillään lajittuvan<br />
rehunjakolinjastossa. Liemirehun koostumusvaihteluun<br />
voivat vaikuttaa sivutuoteliemien koostumuksen<br />
vaihtelu, rehukomponenttien fysikaaliset ominaisuudet<br />
ja ruokintalaitteen säädöt ja linjaston rakenne.<br />
Tavoitteenamme oli selvittää tiloilta kerättyjä näytteitä<br />
analysoimalla, miten hyvin tiineiden ja imettävien<br />
emakoiden saama liemirehu vastaava seoksen optimoitua<br />
ja koneelle laitettua reseptiä, ja vaikuttaako<br />
liemiruokkijan toimintaperiaate sikojen saaman liemen<br />
koostumukseen.<br />
Tutkimuksessa oli mukana 12 eteläpohjalaista tilaa,<br />
missä emakoiden liemirehut sekoitettiin vähintään<br />
kahdesta rehukomponentista. Tiloilla oli eri valmistajien<br />
liemiruokkijoita (Pellon Group, Big Dutchman,<br />
Howema, Weda ja Schauer), jotka jaettiin toimintaperiaatteen<br />
mukaan kahteen ryhmään: laitteisiin, joissa<br />
oli aina jäännösrehua putkistossa ja niihin jotka tyhjäävät<br />
putkiston rehusta ruokintojen välillä. Syksyn<br />
2010 tilakäynneillä kerättiin koontinäytteitä tiineysja<br />
imetysrehuista. Osalla tiloista otettiin myös venttiilinäytteitä,<br />
koska liemi oli jo silmämääräisesti havaiten<br />
vetistä linjaston lopussa. Talven 2011 tilakierroksella<br />
kaikkien tilojen näytteet otettiin tiineiden ja imettävien<br />
emakoiden ruokintapiirin alusta, keskeltä ja lopusta.<br />
Jäännösrehullista laitteista näytteet otettiin jakoputken<br />
päästä venttiilin päästäessä rehua kaukaloon.<br />
Vesipesulinjastoissa velli ei tullut tasaisena massana<br />
kaukaloon, vaan usein ensin tuli vetisempää lientä.<br />
Siksi näytteet päädyttiin ottamaan kaukalosta perusteellisen<br />
sekoittamisen jälkeen.<br />
Koontinäytteistä tehtyjen rehuanalyysien perusteella<br />
tiineiden ja imettävien emakoiden liemet olivat<br />
koostumukseltaan erilaisia, ja pääsääntöisesti emakot<br />
saivat tuotantovaiheeseen sopivaa lientä. Jäännösrehuputkistojen<br />
liemissä oli terve maitohappokäyminen<br />
ja hieman alempi pH kuin pestävien putkistojen liemissä.<br />
Jäännösrehulaitteissa liemen kuiva-ainepitoisuus<br />
vaihteli vähän linjaston eri osissa ja oli melko lähellä<br />
tavoitetta. Sen sijaan putkiston tyhjäävien laitteiden<br />
liemen kuiva-ainepitoisuus laski linjaston loppua<br />
kohti, ja mitatun ja tavoitellun kuiva-ainepitoisuuden<br />
välinen ero suureni. Tiloilla ongelma oli hyvin tiedostettu<br />
ja koneen jälkiä korjattiin jakamalla emakoille<br />
lisärehua käsin. Venttiilinäytteiden analysointi osoitti,<br />
että liemen kuiva-aineen tuhka- ja valkuaispitoisuus<br />
pysyivät samanlaisina linjaston alussa ja lopussa. Kuiva-aineen<br />
fosforin, natriumin ja sinkin pitoisuuksissa<br />
ei myöskään havaittu eroja näytteenottopaikan suhteen.<br />
Kuiva-aineen kalsiumpitoisuus ja kalsiumin ja<br />
fosforin suhde kuitenkin pienenivät linjaston loppua<br />
kohti. Laskevan kuiva-ainepitoisuuden vuoksi vesipesulinjastojen<br />
loppupään liemissä oli tuorepainoa<br />
kohti vähemmän valkuaista ja kivennäisaineita kuin<br />
jäännösrehullisten laitteiden liemissä. Jostain syystä<br />
putkiston tyhjentävissä laitteissa rehua eteenpäin<br />
työntävä vesipatsas näytti sekoittuvan erilailla erilaisiin<br />
liemiin.<br />
Tulosten perusteella emakoiden liemirehuseosten<br />
kuiva-ainepitoisuus vaihtelee rehunjakolinjaston eri<br />
osissa, ja vaihtelua on enemmän putkiston tyhjäävissä<br />
ja pesevissä kuin jäännösrehullisissa liemiruokintalaitteissa.<br />
Ravintoaineista erityisesti kalsium näyttää lajittuvan<br />
linjastossa, mikä voi johtaa emakoiden kannalta<br />
liian matalaan kalsiumin ja fosforin suhteeseen.<br />
Syntymäpainon vaikutus porsaiden menestymiseen<br />
teurastukseen saakka<br />
Kirsi Partanen 1 , Marja-Liisa Sevón-Aimonen 2 , Markku Honkavaara 3 ja Heikki Hassinen 4<br />
1. MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Tervamäentie 179, 05840 Hyvinkää, kirsi.partanen@mtt.fi<br />
2. MTT, Biotekniikka- ja elintarviketutkimus, 31600 Jokioinen, marja-liisa.sevon-aimonen@mtt.fi<br />
3. Lihateollisuuden tutkimuskeskus, PL 56, 13101 Hämeenlinna, markku.honkavaara@ltk.fi<br />
4. Finnpig Oy, PL 117, 60101 Seinäjoki, heikki.hassinen@finnpig.fi<br />
TIIVISTELMÄ<br />
Emakon pahnuekoko vaihtelee suuresti, ja pahnuekoon<br />
kasvaessa myös kuolleena syntyneiden porsaiden<br />
lukumäärä kasvaa. Suurin osa elävänä syntyneiden<br />
porsaiden kuolemista tapahtuu ensimmäisten<br />
elinpäivien aikana. Pieni syntymäpaino ja heikko<br />
elinvoima lisäävät porsaan riskiä menehtyä ensimmäisten<br />
elinpäivien aikana joko emakon ruhjomana<br />
tai nälkiintymisen ja kylmettymisen seurauksena.<br />
Toisaalta pienikin porsas voi kasvaa normaalisti<br />
teurastukseen saakka, mutta isompana syntyneitä<br />
hitaammin. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää,<br />
miten pahnuekoko vaikuttaa porsaan syntymäpainoon<br />
ja sen hajontaan, ja mikä on syntymäpainon<br />
merkitys porsaan selviytymisen, kasvun ja teuraslaadun<br />
kannalta.<br />
Aineistona oli 59 norjanmaatiasrodun ensikkoa,<br />
jotka oli siemennetty duroc-karjuilla. Pahnueisiin<br />
syntyi yhteensä 665 porsasta, joista 45 syntyi kuolleena.<br />
Pahnueisiin syntyi keskimäärin 11,5 porsasta,<br />
joista 10,5 elävänä. Pahnueen porsaiden keskimääräinen<br />
syntymäpaino pieneni 45 g ja pahnueen pienimmän<br />
porsaan paino 81 g pahnuekoon kasvaessa porsaalla.<br />
Samalla myös syntymäpainojen variaatiokerroin<br />
suureni. Porsaan syntymäpainon ja kasvunopeuden<br />
välillä oli positiivinen korrelaatio. Syntymäpainon<br />
ja kasvun välinen yhteys on luonnollisesti suurin,<br />
kun porsaan ravinnon saanti on emakon tuottaman<br />
maidon varassa (r = 0,45, P < 0,001). Syntymäpainon<br />
ja kasvunopeuden välinen yhteys heikkeni porsaan<br />
kasvaessa, mutta vaikutti kuitenkin päiväkasvuun syntymästä<br />
teurastukseen saakka (r = 0,35, P < 0,001).<br />
Pieni syntymäpaino lisäsi porsaan riskiä menehtyä<br />
kasvatuksen aikana. Enintään 1 kg painoisina syntyneistä<br />
porsaista 37 % kuoli kasvatusaikana, ja näistä<br />
suurin osa jo ennen välitystä. Elävänä syntyneiden<br />
porsaiden kuolleisuus pieneni porsaiden syntymäpainon<br />
kasvaessa. Porsaan vieroituspaino ja kasvu ennen<br />
ASIASANAT<br />
Porsas, syntymäpaino, kasvu, teuraslaatu<br />
vieroitusta suurenivat lineaarisesti syntymäpainon<br />
kasvaessa. Syntymäpainon lisäksi imevien porsaiden<br />
kasvuun ja vieroituspainoon vaikutti emakon imettämien<br />
porsaiden lukumäärä. Kasvu hidastui ja vieroituspaino<br />
pieneni imetettävien porsaiden lukumäärän<br />
kasvaessa. Syntymäpainon ja välikasvatusajan kasvun<br />
välillä havaittiin käyräviivainen yhteys, kuten myös<br />
kasvussa syntymästä välitykseen. Kun analysointiin<br />
otettiin mukaan vain ongelmitta teurastukseen asti<br />
kasvaneet siat, emakon imettämien porsaiden lukumäärä<br />
vaikutti myös näiden vaiheiden kasvuun. Porsaan<br />
syntymäpainolla ei ollut kuitenkaan merkitsevää<br />
vaikutusta lihasikojen kasvuun. Sen sijaan syntymän<br />
ja teurastuksen välisen päiväkasvun välillä oli positiivinen<br />
yhteys ja elinikäinen päiväkasvu suureni lineaarisesti<br />
syntymäpainon kasvaessa.<br />
Syntymäpainolla oli käyräviivainen vaikutus sikojen<br />
teurastusikään, ja vaikutus oli erilainen tanskalaisen<br />
ja norjalaisen duroc-isälinjan jälkeläisissä. Tanskalaisen<br />
durocin jälkeläisillä pienimmät syntymäpainot<br />
pidensivät teurastusikää voimakkaammin kuin<br />
norjalaisen durocin jälkeläisillä Syntymäpaino ei kuitenkaan<br />
vaikuttanut merkitsevästi ruhon tai sen osien<br />
(kinkku, selkä, kylki, lapa) lihaprosenttiin.<br />
Tulosten perusteella porsaan syntymäpainolla on<br />
merkitystä porsaan selviytymisen ja kasvun kannalta.<br />
Syntymäpainon vaikutus on suurin imetyksen ja<br />
välikasvatuksen aikana, mutta se näkyy myös sikojen<br />
kasvunopeudessa syntymästä teurastukseen. Enintään<br />
kilon painoisilla porsailla on suurin riski menehtyä<br />
kasvatusaikana. Ne myös kasvavat porsasvaiheessa hitaasti<br />
ja selviävät harvemmin koko kasvatusajan ongelmitta<br />
teurastukseen saakka. Syntymäpaino vaikuttaa<br />
porsaiden kasvuun syntymästä välitykseen, muttei<br />
enää lihasikojen kasvuun. Pahnue- ja välikasvatusajan<br />
hitaammasta kasvusta johtuen siat saavuttavat teuraspainotavoitteen<br />
vanhempina. Syntymäpaino ei kuitenkaan<br />
vaikuta ruhojen lihakkuuteen.<br />
96 <strong>Maataloustieteen</strong> Päivät <strong>2012</strong> <strong>Maataloustieteen</strong> Päivät <strong>2012</strong> 97
Change language