Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
ESITELMÄT<br />
Maatalouden tuottavuus ja kannattavuus<br />
Yritysaineistoon perustuva maatalouden kokonaislaskenta<br />
Arto Latukka 1 & Maria Yli-Heikkilä 2<br />
1. MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki, arto.latukka@mtt.fi<br />
2. MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki, maria.yli-heikkila@mtt.fi<br />
TIIVISTELMÄ<br />
MTT Taloustutkimuksessa siirryttiin vuodesta<br />
2011 laskemaan koko <strong>Suomen</strong> maataloussektorin<br />
talouskehitystä kuvaavat kokonaisluvut suoriteperusteisen<br />
kannattavuuskirjanpitoaineiston perusteella.<br />
Tämä maatalouden kokonaislaskenta -järjestelmä<br />
ja sen vuosikohtaiset tulokset julkistettiin<br />
keväällä 2011 (www.mtt.fi/taloustohtori/kokonaislaskenta).<br />
Järjestelmä korvasi MTT:ssä 1950-<br />
luvulta asti tuotetun maatalouden kassaperusteisen<br />
kokonaislaskelman.<br />
Uudessa kokonaislaskennassa tulokset lasketaan<br />
yksittäisten kirjanpitotilojen luvuista painottamalla<br />
ja summaamalla. Tilakohtaiset painokertoimet<br />
lasketaan numeerisella optimoinnilla vuosittain<br />
siten, että tilamäärä ja viljelyalat painokertoimilla<br />
kerrottuna ja summattuna vastaavat koko maan<br />
tasolla ja tukialueittain vastaavia kokonaistilamääriä<br />
ja viljelyaloja. Tukialueiden sisällä tilamäärään<br />
perustuva painotus tehdään tilakokoluokittain,<br />
jotta tulokset saadaan vastaamaan kunkin alueen<br />
todellista tilakokojakaumaa. Kokonaistilamäärät<br />
perustuvat Tiken maatalouden rakenneaineistoon,<br />
joka on nähtävissä mm. Taloustohtorin rakennekehitys<br />
-verkkopalvelussa (www.mtt.fi/taloustohtori/rakennekehitys).<br />
Tähän mennessä tulokset on esitetty vain vuosisarjoina.<br />
Tähän tarkasteluun painokerrointen laskentaa<br />
täsmennettiin siten, että painokerrointen<br />
summat vastaavat vuosittain täsmällisesti rakenneaineiston<br />
kokonaistilamääriä. Samalla tarkastelua<br />
kohdennettiin vuosikohtaisten tulosten lisäksi<br />
myös tukialueittaisiin tuloksiin. Tukialueittaisessa<br />
tarkastelussa pohjoisimmat tukialueet C2p, C3 ja<br />
C4 yhdistettiin, koska kirjanpitotiloja on absoluuttisesti<br />
noilla alueilla vähän. Tulokset ovat erityisesti<br />
tukialue-tarkastelun osalta alustavia, koska<br />
alueittaiset tulokset tuottava painotusjärjestelmä<br />
on vielä kehitystyön kohteena.<br />
Koko toimialaa koskeville alueellisille tarkasteluille<br />
tuo merkittävää lisäarvoa se, että laskenta<br />
pohjautuu nyt yritystason kannattavuuskirjanpitotiloilta<br />
kerättäviin tietoihin, jolloin myös yrittäjäperheen<br />
omista resursseista eli työstä ja pääomasta<br />
aiheutuvat kustannussummat voidaan ottaa huomioon.<br />
Tarkastelu osoittaakin, että yrittäjäperheen<br />
omille resursseille korvaukseksi jäävät yrittäjätulosummat,<br />
absoluuttisena tai tilaa kohti laskettuna,<br />
kertovat vain osatotuuden eri alueiden taloustilanteesta.<br />
Kun työmäärä ja myös tuotantoon<br />
tarvittu oma pääoma otetaan huomioon, eri alueiden<br />
vertailuissa taloustilanne voi kääntyä jopa<br />
päinvastaiseksi.<br />
Alustavatkin tulokset osoittavat, että tukialuekohtaisille<br />
kannattavuus- ja vakavaraisuustuloksille<br />
on tarvetta. Jatkossa tavoitteena on tuottaa<br />
myös kokonaisrahavirtalaskelmat, joilla on myös<br />
mielenkiintoa aluetalouden näkökulmasta. Aluetarkastelumahdollisuuden<br />
laajentamiseksi painotusjärjestelmään<br />
on kehitetty myös aluejakokohtaisia<br />
painokertoimia, että jatkossa kyettäisiin<br />
tuottamaan tulokset myös esim. NUTS2- ja<br />
FADN-aluejaoille.<br />
ASIASANAT<br />
Taloustohtori, maatalous, puutarhatalous, kokonaislaskenta, kokonaislaskelma, kannattavuuskirjanpito,<br />
FADN<br />
Suomalaisten ja norjalaisten maitotilojen tuottavuusvertailu<br />
– onko EU-jäsenyydellä vaikutusta?<br />
Timo Sipiläinen 1 , Gudbrand Lien 2 , Subal Kumbhakar 3 ja Marte Bjørnsen 4<br />
1. Helsingin yliopisto ja MTT Taloustutkimus, Taloustieteenlaitos, PL 27, 00014 Helsingin yliopisto, timo.sipilainen@helsinki.fi<br />
2. Norwegian Agricultural Economics Research Institute, Oslo, Norway, and Lillehammer University College, Lillehammer,<br />
Norway, gudbrand.lien@hil.no<br />
3. Department of Economics, State University of New York, Binghamton, USA, kkar@binghamton.edu<br />
4. Norwegian Agricultural Economics Research Institute, Oslo, Norway, marte.bjornsen@nilf.no<br />
ASIASANAT<br />
Kannattavuus, kokonaistuottavuus, tekninen tehokkuus, etäisyysfunktio<br />
TIIVISTELMÄ<br />
Suomalaiset ja norjalaiset maitotilat ovat kooltaan<br />
pieniä ja toimivat ilmaston kannalta haastavissa<br />
olosuhteissa. <strong>Suomen</strong> EU-jäsenyyden alkuun<br />
saakka Suomessa ja Norjassa noudatettiin samankaltaista<br />
maatalouspolitiikkaa, jonka ytimenä olivat<br />
korkeahintalinja ja ulkomaiselta tuonnilta suojatut<br />
markkinat. Molemmissa maissa 1980-luvulla<br />
käyttöön otetut tilakohtaiset kiintiöt rajoittivat<br />
myös voimakkaasti maitotilojen kehittämistä.<br />
EU-jäsenyyden myötä Suomessa on harjoitettu<br />
EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa. Jäsenyyden<br />
alussa useimpien maataloustuotteiden hinnat laskivat<br />
voimakkaasti. Suomessa on ollut mahdollisuus<br />
käyttää monia kansallisia toimia maatalouden<br />
toimintaedellytysten turvaamiseksi. Lisäksi<br />
investointituet ovat olleet merkittäviä. Norjassa<br />
on puolestaan harjoitettu kansallista maatalouspolitiikkaa,<br />
mutta EU:n politiikka ja maatalouskaupan<br />
vapauttamiseen tähtäävät toimet ovat<br />
osaltaan suunnanneet myös Norjassa harjoitettua<br />
maatalouspolitiikkaa.<br />
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella<br />
ja verrata suomalaisten ja norjalaisten maitotilojen<br />
tuottavuuden ja kannattavuuden kehitystä kirjanpitoaineistojen<br />
pohjalta. Ajanjaksona ovat vuodet<br />
1991–2008. Maitotila-aineisto sisältää yhteensä<br />
yli 10 000 havaintoa. Aineisto sisältää keskeiset<br />
tilakohtaiset panos-, tuotos- ja tukimuuttujat sekä<br />
hinnat/hintaindeksit sekä eräitä yleis- ja aluetaloudellista<br />
kehitystä kuvaavia muuttujia. EU-jäsenyyden<br />
vaikutusta ei luonnollisesti voida yksityiskohtaisesti<br />
erottaa muista kehitykseen vaikuttaneista<br />
tekijöistä, vaan mahdolliset kehityserot tilojen<br />
tuottavuudessa ja kannattavuudessa kytkeytyvät<br />
kaikkiin ajanjaksolla tehtyihin toimenpiteisiin.<br />
EU-jäsenyys ja sen mukaiset politiikkamuutokset<br />
ovat kuitenkin keskeisessä asemassa suomalaisten<br />
maatilojen toimintaympäristön muutoksissa.<br />
Tilojen kehitystä tarkastellaan kannattavuuden<br />
kehittymisen näkökulmasta. Kannattavuuden/voitollisuuden<br />
muutoksen osatekijöiden määrittämisessä<br />
tarvittavat joustot ja tekninen tehokkuus<br />
määritetään stokastisia panosetäisyysfunktioita<br />
käyttäen. Voitollisuuden muutos jaotellaan hintasuhteiden<br />
ja tuottavuuden/tehokkuuden muutosten<br />
mukaisiin osatekijöihin.<br />
Norjalaiset maitotilat ovat suomalaisia tiloja<br />
pienempiä ja monipuolisempaa kotieläintuotantoa<br />
harjoittavia. Norjalaiset maitotilat ovat myös<br />
kasvaneet hitaammin kuin suomalaiset. Tulosten<br />
mukaan tuottavuuskehitys on ollut suomalaisilla<br />
tiloilla keskimäärin nopeampaa kuin norjalaisilla<br />
tiloilla. Tuottavuuskehitykseen vaikuttaa myös se,<br />
miten tuet otetaan huomioon ja mitä tilaryhmää<br />
tarkastellaan. Merkittävä osa tuottavuuden paranemisesta<br />
on saavutettu yrityskoon kasvun kautta.<br />
Hintasuhteiden kehitys on ollut norjalaistiloilla<br />
suomalaistiloja suotuisampaa.<br />
130 <strong>Maataloustieteen</strong> Päivät <strong>2012</strong> <strong>Maataloustieteen</strong> Päivät <strong>2012</strong> 131
Change language