Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
POSTERISESSIO<br />
Rehujen koostumus ja säilöntä<br />
139 140<br />
Säilöntäaineen vaikutus<br />
säilörehun ja seosrehun aerobiseen stabiilisuuteen<br />
Kuusesta painekuumavesiuutolla eristetyn hemiselluloosan<br />
in vivo -sulavuus pässeillä<br />
Arja Seppälä 1 , Terttu Heikkilä 1 , Maarit Mäki 2 ja Marketta Rinne 1<br />
1. MTT Kotieläintuotannon tutkimus, 31600 Jokioinen, etunimi.sukunimi@mtt.fi<br />
2. MTT Elintarviketutkimus, 31600 Jokioinen, maarit.maki@mtt.fi<br />
Riitta Sormunen-Cristian 1 , Stefan Willför 2 , Seppo Ahvenjärvi 1 , Peter Spetz 3 , Veikko Kitunen 3 ja Marketta Rinne 1<br />
1. MTT Kotieläintuotannon tutkimus, 31600 Jokioinen, etunimi.sukunimi@mtt.fi<br />
2. Åbo Akademi, Puu- ja paperikemian laboratorio, Porthaninkatu 3, 20500 Turku, swillfor@abo.fi<br />
3. Metsäntutkimuslaitos, PL 18, 01301Vantaa, etunimi.sukunimi@metla.fi<br />
TIIVISTELMÄ<br />
Kesäaikaan seosrehun lämpeneminen ruokintapöydällä<br />
on tavallinen ongelma. Säilöntäaineiden<br />
vaikutusta säilörehun aerobiseen stabiilisuuteen<br />
on tutkittu runsaasti. Sen sijaan nurmisäilörehusta<br />
tehdyn seosrehun lämpenemisen hallinta on saanut<br />
vain vähän huomiota tieteellisissä tutkimuksissa.<br />
Ensimmäisen sadon nurmisäilörehua säilöttiin<br />
erilaisilla säilöntäaineilla (5 erilaista maitohappobakteeriymppiä,<br />
yksi suola-tyyppinen valmiste<br />
ja kaksi muurahaishappopohjaista tuotetta) sekä<br />
ilman säilöntäainetta kahdessa eri kuiva-aineessa<br />
(220 ja 540 g/kg). Kolmen kuukauden säilöntäjakson<br />
jälkeen siilot avattiin ja rehujen käymislaatu<br />
ja mikrobiologinen laatu määritettiin. Rehujen<br />
aerobinen stabiilisuus määritettiin sekä rehuista<br />
sellaisenaan että kyseisistä rehuista tehdyistä<br />
seosrehuista, joihin oli lisätty myös väkirehukomponentteja.<br />
Nurmisäilörehut olivat käymislaadultaan hyviä<br />
tai tyydyttäviä lukuun ottamatta ilman säilöntäainetta<br />
tehtyä lievästi esikuivattua rehua, jonka pH<br />
oli korkea, haihtuvia rasvahappoja paljon ja sokereita<br />
vähän. Alemmalla esikuivaustasolla (220 g<br />
kuiva-ainetta/kg) kaikki maitohappobakteeriympit<br />
tuottivat voimakkaan maitohappokäymisen.<br />
Kemialliset säilöntäaineet (S6, A7 and A8) hillitsivät<br />
maitohappokäymistä, mutta tuottivat rehuun<br />
etanolia.<br />
Kemialliset säilöntäaineet paransivat säilörehun<br />
ja seosrehun aerobista stabiilisuutta alemmalla<br />
säilörehun kuiva-ainetasolla. Heterofermentatiivinen<br />
maitohappobakteeriymppi tuotti säilörehuun<br />
etikkahappoa maitohapon ohella ja hillitsi<br />
hiivojen kasvua rehussa. Tämä näkyi alemmalla<br />
kuiva-ainetasolla parempana säilörehu aerobisena<br />
stabiilisuutena ja korkeammalla kuiva-ainetasolla<br />
parempana seosrehun aerobisena stabiilisuutena<br />
homofermentatiivisiin ymppeihin verrattuna.<br />
ASIASANAT<br />
Seosrehu, aerobinen stabiilisuus, jälkilämpeneminen, säilörehu, säilöntäaine, maitohappobakteeriymppi,<br />
heterofermentatiivinen<br />
TIIVISTELMÄ<br />
Puusta noin 25–35 prosenttia on hemiselluloosaa,<br />
erilaisten sokeriyksiköiden muodostamia lyhyehköjä<br />
sokeriketjuja. Koska puukuidun hemiselluloosalle<br />
ei ole ollut juurikaan hyötykäyttöä, se on<br />
jäänyt käsittelemättömänä mekaanisen massateollisuuden<br />
jätevesiin ja tuhoutunut jätevesipuhdistamossa.<br />
Hemiselluloosat on kuitenkin järkevämpää<br />
ottaa talteen jätevesistä tai suoraan puusta ja<br />
pyrkiä löytämään niille taloudellisesti kannattava<br />
käyttömuoto.<br />
Vuonna 2008 alkaneessa MTT:n, Åbo Akademin<br />
ja Metlan yhteishankkeen tavoitteena oli<br />
kehittää menetelmiä hemiselluloosan eristämiseksi<br />
kuitupuumateriaalista sekä selvittää eristetyn<br />
hemiselluloosan käyttökelpoisuutta märehtijöiden<br />
ruokinnassa. Vaikka hemiselluloosa on märehtijöiden<br />
rehuissa esiintyvä luontainen aineosa, niin<br />
puupohjaisen hemiselluloosan käyttöä rehuna ei<br />
ole riittävästi tutkittu.<br />
Hankkeen tässä osatutkimuksessa selvitettiin<br />
havupuusta eristetyn galaktoglukomannaanin<br />
(GGM, hemiselluloosa) sulavuutta in vivo -sulavuuskokeessa<br />
pässeillä MTT:n kotieläintuotannon<br />
tutkimuksessa Jokioisilla. GGM:n orgaaninen<br />
aine sisälsi 850 g/kg hemiselluloossa ja uronihappoja<br />
ja noin 150 g/kg pääasiassa ligniiniperäisiä,<br />
pienmolekyylisiä fenolisia epäpuhtauksia.<br />
Hemiselluloosan sulavuus määritettiin sonnan<br />
kokonaiskeruumenetelmällä neljällä noin 1-vuotiaalla<br />
ja keskimäärin 94-kiloisella pässillä. Koekaaviona<br />
oli 4 x 4 tasapainoitettu latinalainen neliö.<br />
Perusrehuna oli ensimmäisen sadon AIV2Plussaa<br />
säilöntäaineena käyttäen valmistettu timotei-nurminatasäilörehu.<br />
Hemiselluloosa korvasi säilörehua<br />
rehuannoksessa lineaarisesti kasvavan määrän<br />
[0, 0,047, 0,094 ja 0,141 rehuannoksen kuiva-aineessa<br />
(ka)]. Säilörehun ja hemiselluloosan<br />
seosta annettiin valmistus- ja keruukaudella 41 g<br />
ka/kgW 0,75 . Perusrehun sulavuus laskettiin rehussa<br />
syödyn ja sonnassa eritetyn kuiva-aineen ja orgaanisen<br />
aineen perusteella ja hemiselluloosan sulavuus<br />
regressiomenetelmällä.<br />
Nurmisäilörehu oli käymislaadultaan hyvää.<br />
Sen kuiva-aineen sulavuus oli 670 (vaihteluväli<br />
659–688) ja orgaanisen aineen sulavuus 690 g/kg.<br />
Rehuannoksen sulavuus laski hemiselluloosatason<br />
noustessa. Hemiselluloosan kuiva-aineen sulavuus<br />
oli keskimäärin 581 (vaihteluväli 439–720)<br />
ja orgaanisen aineen sulavuus 591 g/kg. Selittäviä<br />
tekijöitä havaittuun matalaan sulavuuteen saattoivat<br />
olla hemiselluloosan mahdollisesti sisältämät<br />
sulamattomat yhdisteet tai hemiselluloosan nopea<br />
virtausnopeus pötsistä sen liukoisuuden takia.<br />
Myös hemiselluloosan eristys- ja kuivaustapa ovat<br />
voineet vaikuttaa sulavuuteen.<br />
Säilörehun energia-arvo oli in vivo -tulosten<br />
perusteella laskettuna (0,16 x D-arvo) 10,24 ME,<br />
MJ/kg ka ja hemiselluloosan energia-arvo 9,30<br />
ME, MJ/kg ka. Hemiselluloosa vastasi täten energia-arvoltaan<br />
kauranlesettä tai myöhään korjattua<br />
heinää. Hemiselluloosan OIV-arvo ja pötsin valkuaistase<br />
olivat 56,8 g/kg ka ja -83,9 g/kg ka.<br />
Hemiselluloosan käyttö rehuna vaatii lisätutkimuksia<br />
ja sen rehuarvoa ja soveltuvuutta käytäntöön<br />
voidaan lopullisesti arvioida vasta tuotantokokeiden<br />
perusteella.<br />
ASIASANAT<br />
Galaktoglukomannaani, hemiselluloosa, lammas, painekuumavesiuutto, puuteollisuuden sivuvirrat,<br />
rehuarvo, sulavuus<br />
278 <strong>Maataloustieteen</strong> Päivät <strong>2012</strong> <strong>Maataloustieteen</strong> Päivät <strong>2012</strong> 279
Change language