Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
POSTERIT<br />
Kotieläinten hyvinvointi ja käyttäytyminen<br />
21 22<br />
Tarhatun minkin (mustela vison) CO ja CO 2<br />
-lopetus<br />
Hannu T. Korhonen 1 , Pekka Eskeli 1 , Juhani Sepponen 1 , Sigitas Cizinauskas 2 ja Janis Jesernics 2<br />
1. MTT Kotieläintutkimus, Silmäjärventie 2, 69100 Kannus, etunimi.sukunimi@mtt.fi<br />
2. Animal neurology Clinic AISTI, Virtatie 9, 01600 Vantaa, etunimi.sukunimi@aisti.info<br />
TIIVISTELMÄ<br />
Eläinten lopetukseen on kiinnitettävä erityistä<br />
huomiota jottei niille aiheuteta turhaa kärsimystä.<br />
Selkeänä tavoitteena tulee pitää sitä, että lopetus<br />
on mahdollisimman nopea ja kivuton. Eläinten<br />
hyvinvointi tulee taata kaikissa olosuhteissa.<br />
Tarhatun minkin lopetukseen on menneinä<br />
vuosikymmeninä kokeiltu useita menetelmiä. Tällaisia<br />
ovat olleet muun muassa niskan murtaminen,<br />
sähköllä lopetus, hiilimonoksidi (CO), hiilidioksidi<br />
(CO 2<br />
), typpi (N 2<br />
) ja erilaiset injektiot.<br />
Näistä niskan murtaminen on nykyisin kielletty.<br />
Sähköllä lopettamista on kokeiltu jossain määrin,<br />
mutta se ei ole nykykäytäntöön kovin soveltuva<br />
menetelmä eikä siksi varsinaisesti käytössä. Lisäksi<br />
se edellyttäisi vielä lisävarmistuksena esimerkiksi<br />
niskan murtamista. Tällä hetkellä vallitseva menetelmä<br />
on hiilimonoksidi (CO), jota käytetään<br />
yleisesti minkkitarhoilla. Käytetty kaasu on peräisin<br />
joko koneesta tai pullosta.<br />
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää<br />
minkkien koneellisella (epäpuhtaalla) hiilimonoksidilla<br />
(CO) sekä pullotetulla (puhtaalla) hiilimonoksidilla<br />
(CO) ja hiilidioksidilla (CO 2<br />
) tapahtuvaa<br />
lopetusta. Tarkoituksena oli saada yksityiskohtaista,<br />
tarkennettua tietoa lopetusmenetelmästä,<br />
menetelmän toimivuudesta ja seurattavista muuttujista.<br />
Hanke tähtää lainsäädännön kehittämiseen.<br />
Tietoa tullaan käyttämään erityisesti uuden<br />
MMM:n lopetusasetuksen käytäntöön saattamisessa.<br />
Tulosten pohjalta laaditaan toimintaohjeisto<br />
lopetuksen eettisyyden varmistamiseksi. Tutkimusmenetelminä<br />
ovat kyselytutkimus ja elektrofysiologinen<br />
koe.<br />
Kyselytutkimus osoitti, että Hollannissa minkin<br />
lopetukseen käytetään ainoastaan pullotettua<br />
CO:ta. Suomessa ko. menetelmä ei ole käytössä<br />
vaan minkit lopetetaan joko koneellisella<br />
CO:lla (ruokintatrukki, muu moottori) tai pullotetulla<br />
CO 2<br />
:lla. Koneellinen CO on selvästi yleisempi<br />
(75.3 % turkistiloista käyttää). Pullotetun<br />
CO 2<br />
käyttö on lisääntymässä maassamme. Kaikki<br />
kolme menetelmää näyttävät toimivan melko hyvin.<br />
Ne on sopeutettu kunkin maan olosuhteisiin<br />
ja tarpeisiin. Tarhaajat eivät ole kokeneet suurempia<br />
terveydellisiä ongelmia kaasujen käytöstä.<br />
Elektrofysiologisessa kokeessa neljä ryhmää<br />
dark urosminkkejä (N=35) testattiin seuraavasti:<br />
lopetus pakokaasulla (CO ≥4 % pitoisuus),<br />
lopetus hiilidioksidilla (CO 2<br />
pullosta, ≥80 %<br />
pitoisuus),lopetus hiilimonoksidilla (CO pullosta,<br />
≥4 % ja ≥2 % pitoisuus). Aivorungon aktiivisuus<br />
(BAER), aivosähkökäyrä (EEG), sydänkäyrä<br />
(ECG) sekä hengitystiheys mitattiin ennen ja lopetuksen<br />
aikana. Tulokset osoittavat, että tutkitut<br />
kaasut vaikuttavat ensin aivoihin ja aivonrungon<br />
aktiviteettiin mikä näkyy EEG:n ja BAER:n katoamisena.<br />
Koska herkkyys kivulle on erityisesti<br />
suhteessa tietoisuuteen ja aivojen toimintaan, niin<br />
voidaan katsoa niiden tehokkaasti ja ensisijaisesti<br />
johtavan kivuttomaan tilaan. CO ja CO 2<br />
soveltuvat<br />
minkin lopetukseen.<br />
Märehtimistä mittaavan RuminAct laitteiston toiminnan<br />
testaaminen laidunolosuhteissa lypsylehmillä<br />
Salla Ruuska 1 , Mikko Järvinen 2 , Sari Kajava 2 , Reetta Anttila 2 , Auvo Sairanen 2 , Elina Juutinen 2 ,<br />
Paula Martiskainen 1 ja Jaakko Mononen 1,2<br />
1. Itä-<strong>Suomen</strong> yliopisto, Biologian laitos, Kuopion kampus, PL 1627, 70211 Kuopio,<br />
etunimi.sukunimi@uef.fi<br />
2. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Halolantie 31A, 71750 Maaninka,<br />
etunimi.sukunimi@mtt.fi<br />
TIIVISTELMÄ<br />
RuminAct (Milkline SRL, Italia) on nautojen<br />
terveyden automaattinen seurantalaitteisto, joka<br />
mittaa märehtimiseen käytettyä aikaa märehtimisestä<br />
syntyvien äänien perusteella. Tutkimuksemme<br />
tarkoituksena on testata RuminAct laitteiston<br />
toimintaa ja laitteiston tuottamien tulosten luotettavuutta<br />
märehtimisen osalta. Tässä julkaisussa<br />
esitetään alustavat tulokset laitteiston testauksen<br />
ensimmäisestä vaiheesta, joka toteutettiin MTT:n<br />
Maaningan tutkimusasemalla lypsylehmien laidunnuskokeen<br />
yhteydessä. Kokeessa oli mukana<br />
36 lypsylehmää, jotka jaettiin kokoaikalaidunnusryhmään<br />
(KL, n = 18) ja osa-aikalaidunnusryhmään<br />
(OL, n = 18). Käytännön kokemusta<br />
RuminAct kaulapantojen toimivuudesta kerättiin<br />
kaikilta eläimiltä. KL eläinten käyttäytymistä seurattiin<br />
elokuussa yhtäjaksoisesti 48 tunnin ajan<br />
suoralla seurannalla laidunolosuhteissa. Eläinten<br />
käyttäytyminen kirjattiin käyttäen hetkittäistä<br />
seurantaa (instantaneous sampling) 10 minuutin<br />
välein. Lehmien märehtimistä mitattiin samanaikaisesti<br />
RuminAct laitteistolla. RuminAct:in<br />
antamia lehmän märehtimistietoja verrattiin<br />
kerättyyn käyttäytymistietoon korrelaatioanalyysilla.<br />
Asennetuista 36 kaulapannasta kaksi ei toiminut<br />
ollenkaan (KL-ryhmä ja OL-ryhmä) ja<br />
yksi kaulapanta mittasi märehtimiseen käytettyä<br />
aikaa ja aktiivisuusarvoa, muttei pystynyt laskemaan<br />
näistä muutoskäyriä (OL-ryhmä). Lisäksi<br />
yksi kaulapanta jouduttiin poistamaan kesken<br />
tutkimuksen eläimen saamien kaulan alueen ihooireiden<br />
takia (KL-ryhmä). KL-ryhmässä suoralla<br />
seurannalla ja RuminAct:lla saatujen tulosten<br />
korrelaatiot voitiin siis laskea 16 eläimeltä. Suoraseurannan<br />
ja RuminAct:n antamien märehtimistulosten<br />
välinen korrelaatio oli heikko (r = 0,347;<br />
p < 0,001), kun mukana olivat kaikki (n = 256)<br />
kahden tunnin havaintojaksot. Kun aineistosta<br />
poistettiin ne 2 tunnin jaksot, joissa ei voitu olla<br />
varmoja eläimen käyttäytymistoiminnosta, korrelaatio<br />
RuminAct:in mittaaman märehtimisen<br />
kanssa parani (r = 0,582; p < 0,001, n = 154). Kaulapantakohtaiset<br />
korrelaatiot suoraseurannan ja<br />
RuminAct:n välillä vaihtelivat kuitenkin suuresti<br />
(r = -0,008–0,843; n = 7–13 2 h jaksoa / eläin).<br />
RuminAct mittasi yhtä poikkeusta lukuun ottamatta<br />
suurempia märehtimisaikoja kuin suoraseuranta.<br />
Kun aineistosta poistettiin kyseisen kaulapannan<br />
havainnot sekä havainnot kaulapannasta,<br />
jonka kohdalla kaulapannan ja suoran seurannan<br />
antama korrelaatio oli hyvin alhainen ja negatiivinen,<br />
suoran seurannan ja kaulapannan antamien<br />
tulosten välinen korrelaatiokerroin parani edelleen<br />
(r = 0,698; p < 0,001, n = 132). RuminAct laitteiston<br />
mittausluotettavuus voi olla riittävä eläintuotannossa,<br />
mutta alustavien tulostemme mukaan<br />
laitteiston tarkkuus märehtimiseen käytetyn ajan<br />
mittaamisessa ei ollut kaikissa kaulapannoissa riittävä<br />
tutkimustarkoituksiin. Epätarkkuus voi osaltaan<br />
johtua myös kokemuksen puutteesta kaulapantojen<br />
kiinnittämisessä.<br />
ASIASANAT<br />
Nauta, käyttäytyminen, märehtiminen, automaattinen mittaaminen, täsmäkotieläintuotanto<br />
160 <strong>Maataloustieteen</strong> Päivät <strong>2012</strong> <strong>Maataloustieteen</strong> Päivät <strong>2012</strong> 161
Change language