Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
POSTERIT<br />
Ilmastonmuutos<br />
Ilmastonmuutos<br />
47<br />
Koloradonkuoriaisen resurssit löytyvät mallintamalla,<br />
mutta hotspotit vasta priorisoinnin ja monikriteerisen<br />
päätöksenteon kautta<br />
Sini Ooperi 1 ja Eduardo González 2<br />
1. Maataloustieteiden laitos, PL 27, 00014 Helsingin yliopisto, sini.ooperi@helsinki.fi<br />
2. Metsätieteiden laitos, PL 27, 00014 Helsingin yliopisto, eduardo.gonzalezlatorre@helsinki.fi<br />
TIIVISTELMÄ<br />
Koloradonkuoriaisten tähänastisin suurin invaasio<br />
oli 2002, jolloin löydettiin 324 saastuntaa. Määrä<br />
on vielä hallittavissa, mutta entä jos torjuttavia<br />
kohteita onkin 800 ja ne ovat maantieteellisesti<br />
laajalla alueella ympäri Suomea? Jos torjuntapartiot<br />
eivät ehdi kaikkialle, miten käsiteltävien paikkojen<br />
tärkeys määritetään? Yksi päätöksenteossa<br />
huomioon otettavista seikoista, joiden avulla torjuntaa<br />
voidaan kohdentaa, ovat kuoriaisen resurssit.<br />
Suuren invaasion jälkeisistä torjunnasta tekee<br />
haastellisen juuri se, että käsiteltäviä kohteita on<br />
satoja ja ne ovat kuoriaisen ilmastollisten ja habitaattiresurssien<br />
suhteen hyvin erilaisissa kohteissa.<br />
Hotspottien löytämiseksi kuoriaisen ilmastollisten<br />
resurssien lisäksi (ks. Elämää resurssimosaiikissa)<br />
on otettava huomioon habitaattiverkosto ja<br />
sen rakenne. Verkosto koostuu kahdesta erilaisesta<br />
osasta; kaupallinen perunapeltoverkosto on sijaintitiedoltaan<br />
varmaa, kun taas omatarveperunan<br />
sijainti ja määrä on epävarmaa. Ensiksi mainitun<br />
tuottaa TIKE kun taas jälkimmäinen voidaan arvioida<br />
CORINE-luokista, joissa todennäköisesti<br />
esiintyy perunan omatarveviljelyä. Näin saadaan<br />
jokaiselle karttaruudulle (10 km) ilmastollisten<br />
indeksien lisäksi myös habitaattia kuvaavat indeksit.<br />
Lisäksi ko. ruuduille lasketaan kytkijästatus,<br />
joka perustustuu sekä ruudun asemaan habitaattiverkossa<br />
että sen omiin ilmastollisiin resursseihin.<br />
Näiden em. resurssi-indeksien lisäksi kartoitetaan<br />
passiivisen levinnän resurssit, jotka määräytyvät<br />
väestötiheyden funktiona. Priorisointi tapahtuu<br />
viranomaisten toimesta siten, että aluksi kaikki resurssi-indeksit<br />
ovat mukana ja kaikkien painokertoimet<br />
ovat samansuuruiset. Jatkossa kukin indeksistä<br />
voidaan ottaa tai jättää ottamatta priorisointilistalle<br />
mukaan. Listojen muodostamisen jälkeen<br />
mukaan otetuille tekijöille määritellään painokertoimet.<br />
Näin jokainen priorisointivaihtoehto<br />
tuottaa tulokseksi erilaisen kartan, jossa jokaisella<br />
kohteella on kvantitatiivinen hotspot-arvo. Tämän<br />
arvon pohjalta voidaan halutulle alueelle tehdä ns.<br />
ranking-lista, jossa karttaruudut ovat järjestetty<br />
tärkeysjärjestykseen.<br />
Menetelmää havainnollistetaan mm. hotspot-ja<br />
rankingkarttoina. Jatkossa on tarkoitus määrittää<br />
simulaatioiden avulla, mitkä torjunnan kohdentamistavat<br />
ovat tehokkaimpia eli vähentävät eniten<br />
kuoriaisten määrää ja pienentävät saastutakuviota.<br />
Menetelmää käytettäessä on huomattava, että<br />
samoin kuin ilmastollisten resurssien muuttuminen,<br />
niin myös peltoverkostossa tapahtuvat muutokset<br />
vaikuttavat tuloksiin. Resurssiarviot eivät<br />
siten ole staattisia vaan vaativat päivitystä. Tämän<br />
menetelmän avulla monikriteerisen päätöksenteossa<br />
tarvittavat mallit voidaan tuoda lähemmäksi<br />
päättäjiä ja työskennellä yhdessä kohti käytännössä<br />
toimivaa spatiaalisen päätöksenteon työkalua<br />
(SDSS). Pitkän aikavälin tavoitteena on juuri tarjota<br />
usein toistuvaan päätöksentekoon oma kehys,<br />
johon voidaan kerätä tutkimustiedon lisäksi myös<br />
asiantuntemukseen liittyvää ns. hiljaista tietoa.<br />
48<br />
Ohran sopeuttaminen ilmastonmuutokseen geenivarojen<br />
ja genomiikan avulla (OHRASOPU)<br />
Outi Manninen, Teija Tenhola-Roininen, Maria Erkkilä, Ari Rajala, Pirjo Peltonen-Sainio ja Marja Jalli<br />
MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, 31600 Jokioinen, outi.manninen@mtt.fi<br />
TIIVISTELMÄ<br />
MTT:llä on meneillään kolmivuotinen MMM:n<br />
rahoittama hanke OHRASOPU. Tutkimushankkeen<br />
pitkän tähtäimen tavoite on varmistaa taloudellisesti<br />
kannattava ja ympäristöystävällinen<br />
ohranviljely muuttuvassa ilmastossamme. Tavoitteemme<br />
on edistää ohran geenivarojen hyödyntämistä<br />
lajikejalostuksessa. Selvitämme pohjoismaisen<br />
NordGen-geenipankin maatiaisohramateriaalin<br />
käyttöarvoa lajikejalostuksessa sopeuduttaessa<br />
ilmastonmuutokseen, erityisesti liittyen<br />
mahdollisiin eroihin typenkäytön tehokkuus- ja<br />
taudinkestävyysominaisuuksissa. Paikannamme<br />
ohran genomista em. ominaisuuksiin vaikuttavia<br />
kromosomialueita assosiaatiokartoituksen avulla<br />
sekä kehitämme lajikejalostukselle valintamerkkejä<br />
maatiaismateriaalista löytyvien positiivisesti<br />
vaikuttavien geenimuotojen hyödyntämiseksi<br />
jalostusohjelmissa. Hanke toteutetaan yhteistyössä<br />
Boreal Kasvinjalostus Oy:n ja NordGen-geenipankin<br />
kanssa.<br />
Hankkeessa on aluksi lisätty 70 pohjoismaista<br />
maatiaisohraa ja 130 uutta ja vanhaa ohralajiketta<br />
yhdestä siemenestä, jotta päästään homogeeniseen<br />
ohramateriaaliin. Kaikki ohrat on genotyypitetty<br />
3000 SNP (single nucleotide polymorphism) –<br />
merkillä. Ohrat olivat kesällä 2011 kenttäkokeessa,<br />
josta tehtiin kasvuaika ja lakoutumishavainnot<br />
sekä otettiin kasvustonäytteet tähkälletulo- ja tuleentumisvaiheessa<br />
typpianalyyseja varten. Kokeessa<br />
käytettiin kahta typpitasoa. Kenttäkoetulosten<br />
analysointi on vielä kesken.<br />
Ohrat on tautitestattu verkko- ja rengaslaikun<br />
kestävyyden suhteen kasvihuoneessa ja/tai kentällä,<br />
jatkossa ohrat testataan kasvihuoneessa myös<br />
ohranruosteen sekä ohran tyvi- ja lehtilaikun kestävyyden<br />
suhteen. Keskimäärin lajike- ja maatiaispopulaatiot<br />
käyttäytyivät samansuuntaisesti<br />
testattuja taudinaiheuttajia vastaan. Enemmistö<br />
testattavasta aineistosta oli taudinaiheuttajille altista.<br />
Eniten kestävyyttä maatiaisista löytyi verkkolaikun<br />
laikkutyyppiä vastaan. Gammal Dansk<br />
(NGB15162) kesti ainoana maatiaisohrana hyvin<br />
kaikkia testattuja kasvitauteja. Ohralajikkeiden<br />
kauppaanlaskuvuodella ei ollut yhteyttä lajikkeiden<br />
taudinkestävyyteen.<br />
Ohramateriaalin populaatiorakenteessa merkittävin<br />
asia oli tahoisuus eli kaksi- ja monitahoiset<br />
ohrat poikkeavat selvästi geneettisesti toisistaan.<br />
Kaksitahoisissa ohrissa maatiaiset ovat selvästi<br />
monimuotoisempia kuin lajikemateriaali, mutta<br />
monitahoinen maatiaismateriaali oli yllättävästi<br />
keskenään varsin samankaltaista. Alustavissa assosiaatioanalyyseissa<br />
olemme tunnistaneet verkkolaikun<br />
kestävyyteen liittyviä kromosomialueita.<br />
Merkittävin niistä näyttää osuvan samalle alueelle<br />
kromosomissa 6H, jossa teemme etiopialaisesta<br />
ohrasta peräisin olevan suurivaikutteisen resistenssigeenin<br />
hienokartoitusta. Tästä resistenssigeenistä<br />
näyttää siis olevan lajike- ja maatiaismateriaalissa<br />
geenimuotoja eli alleeleita, jotka parantavat<br />
verkkolaikunkestävyyttä, mutta eivät kuitenkaan<br />
anna kovin vahvaa kestävyyttä sitä vastaan.<br />
ASIASANAT<br />
Ohra, ilmastonmuutos, typenkäytöntehokkuus, taudinkestävyys, verkkolaikku, rengaslaikku, ohranruoste,<br />
single nucleotide polymorphism, SNP-merkit, assosiaatiokartoitus, populaatiorakenne<br />
ASIASANAT<br />
Koloradonkuoriainen, ilmastonmuutos, resurssit, hot spot, priorisointi, monikriteerinen päätöksenteko,<br />
spatiaalinen päätöksenteko<br />
186 <strong>Maataloustieteen</strong> Päivät <strong>2012</strong> <strong>Maataloustieteen</strong> Päivät <strong>2012</strong> 187
Change language