Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
POSTERISESSIO<br />
Rehujen koostumus ja säilöntä<br />
137<br />
Suomalaiset lammas- ja vuohituotantotilat<br />
Terhi Virtanen 1 , Leena Sahlström 1 , Tapani Lyytikäinen 1<br />
1. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö,<br />
Mustialankatu 3, 00790 Helsinki<br />
terhi.virtanen@evira.fi, leena.sahlstrom@evira.fi, tapani.lyytikainen@evira.fi<br />
ASIASANAT<br />
Lammas, vuohi, kyselytutkimus, rekisteri<br />
TIIVISTELMÄ<br />
Lammas- ja vuohituotannon merkitys on ollut<br />
viime vuosina lievässä kasvussa. Vuonna 2009<br />
lammas- ja vuohituottajia oli noin 3 000.<br />
Lammas- ja vuohituottajat luokiteltiin ammattilaisiin,<br />
puoliammattilaisiin ja harrastelijoihin.<br />
Luokitteluperusteina käytettiin eläinmääriä ja<br />
lammas- ja vuohirekisteriin kirjattua eläinkohtaista<br />
käyttötarkoitusta.<br />
Vuonna 2009 maassamme oli 177 yli sadan uuhen<br />
lampolaa (7 % lammastiloista). Noin 60 %<br />
lampureista oli ns. puoliammattilaisia ja kolmasosa<br />
lampureista oli harrastelijoita. Vuohitiloista<br />
3 % oli yli sadan naarasvuohen tiloja, noin kolmasosa<br />
puoliammattimaisia tiloja ja noin 65 %<br />
harrastelijoita.<br />
Lammas- ja vuohituottajille tehdyn kyselytutkimuksen<br />
(435 vastaajaa, vastausprosentti 44 %)<br />
tulokset tukevat tilatyypitystä. Ammattilaislampureiksi<br />
luokitelluista noin 85 % ilmoitti lammastalouden<br />
päätulonlähteeksi tai merkittäväksi<br />
tulonlähteeksi. Harrastelijoiksi luokitelluista yhdelläkään<br />
lampaiden pito ei ollut merkittävä tulonlähde.<br />
Lammas- ja vuohituottajat voi luokitella suhteellisen<br />
hyvin eri tyyppeihin eläinmäärien ja<br />
käyttötavan perusteella – ainakin jos kriteerinä<br />
pidetään eläintenpidon suhteellista merkitystä<br />
tulonlähteenä. Lammas- ja vuohituottajat ovat<br />
melko selvästi jakaantuneet ammattilaisiin, puoliammattilaisiin<br />
ja harrastajiin. Ryhmien toimintatapojen<br />
mahdolliset erot on tärkeää tiedostaa ja<br />
tunnistaa esimerkiksi eläintautien ennaltaehkäisyssä.<br />
Rehujen koostumus ja säilöntä<br />
138<br />
Puusta eristetyn hemiselluloosan sulavuus märehtijöillä<br />
in vitro -kaasuntuotantomenetelmän perusteella<br />
Kaisa Kuoppala 1 , Seppo Ahvenjärvi 1 , Marketta Rinne 1 , Erkki Joki-Tokola 1 , Stefan Willför 2 ,<br />
Veikko Kitunen 3 ja Peter Spetz 3<br />
1. MTT Kotieläintuotannon tutkimus, 31600 Jokioinen, etunimi.sukunimi@mtt.fi<br />
2. Åbo Akademi, Puu- ja paperikemian laboratorio, 20500 Turku, swillfor@abo.fi<br />
3. Metsäntutkimuslaitos, PL 18, 01301 Vantaa, etunimi.sukunimi@metla.fi<br />
TIIVISTELMÄ<br />
Hemiselluloosa on märehtijälle luonnollinen<br />
rehukomponentti. Se on joukko polysakkarideja,<br />
jotka muodostuvat haaroittuvista sokereista kuten<br />
mannoosi, ksyloosi, glukoosi, galaktoosi, ja arabinoosi.<br />
Hemiselluloosa on usein kasvissa sidoksissa<br />
ligniinin ja selluloosan kanssa ja ne kaikki<br />
muodostavat yhdessä kasvin joustavan tukirangan.<br />
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää puumateriaalista<br />
eristettyjen hemiselluloosien sulavuus<br />
märehtijöiden ruuansulatuksessa MTT:n, Åbo<br />
Akademin ja Metlan yhteishankkeena.<br />
Hemiselluloosa eristettiin kuusesta, koivusta ja<br />
lehtikuusesta laboratoriomittakaavassa Åbo Akademin<br />
Kemiantekniikan laitoksen ja Metlan laboratorioissa.<br />
Hemiselluloosanäytteistä määritettiin<br />
MTT:n Kotieläintuotannon tutkimuksen laboratoriossa<br />
sulatuskaasujen mittaamiseen perustuvan<br />
in vitro -testien avulla kumulatiiviset kaasuntuotantokäyrät.<br />
Kaasuntuotantokäyrien ja dynaamisen<br />
mallinnuksen avulla estimoitiin sulatusnopeus<br />
ja sulavuus, joiden perusteella hemiselluloosanäytteiden<br />
rehuominaisuuksia arvioitiin ja verrattiin<br />
tunnettuihin rehuaineisiin. Simuloitu in vivo -sulavuus<br />
on rehun potentiaalisesti sulavien ravintoaineiden<br />
ennustettu sulavuus ylläpitotasolla ruokitun<br />
lampaan ruuansulatuksessa.<br />
Lehtikuusesta eristetty arabinogalaktaani oli<br />
kaasuntuotantokäyrien perusteella pötsimikrobeille<br />
vierasta ainetta. Kokeen substraattia hajottamaan<br />
kykenevien mikrobien määrä oli pieni ja<br />
hajotuksen käynnistyminen edellytti niiden määrän<br />
lisääntymisen. Kuusesta ja koivusta eristettyjen<br />
hemiselluloosien sulatusnopeudet olivat samaa<br />
suuruusluokkaa kuin ohran vaihdellen eri näytteillä<br />
0,19–0,26/h. Ohran sulatusnopeus oli 0,26/<br />
h. Säilörehuun (0,14/h) verrattuna puuperäisten<br />
hemiselluloosanäytteiden sulatusnopeus oli selvästi<br />
suurempi, mutta kuitenkin selkeästi hitaampi<br />
kuin puhtaan perunatärkkelyksen sulatusnopeus<br />
(0,72/h).<br />
Hemiselluloosanäytteiden simuloitu in vivo -<br />
sulavuus osoitti, että hemiselluloosien potentiaalisesti<br />
sulavat ravintoaineet sulavat lähes täydellisesti<br />
märehtijän ruuansulatuksessa.<br />
Kemiallisen metsäteollisuuden raaka-aineeksi<br />
korjatusta puuaineksesta erotettu kuusen ja koivun<br />
hemiselluloosa osoittautui tehdyissä testauksissa<br />
energia-arvoltaan märehtijöiden ruokinnassa<br />
tyypillisesti energiaväkirehuna käytettyä rehuohraa<br />
paremmaksi. Kuusen hemiselluloosan in<br />
vivo -sulavuus pässeillä oli kuitenkin matalampi<br />
kuin tässä saatu simuloitu sulavuus (Sormunen-<br />
Cristian ym. <strong>2012</strong>).<br />
ASIASANAT<br />
Hemiselluloosa, painekuumavesiuutto, pötsisulavuus<br />
276 <strong>Maataloustieteen</strong> Päivät <strong>2012</strong> <strong>Maataloustieteen</strong> Päivät <strong>2012</strong> 277
Change language