Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
ESITELMÄT<br />
Kasvintuotanto jalostuu<br />
Kannattaako kasvinviljelyyn panostaa<br />
– kokemuksia Hyvä Sato -hankkeesta<br />
Pilaantuneiden maa-alueiden puhdistus<br />
bioenergiakasvien avulla<br />
Piia Kekkonen 1 , Laura Alakukku 2 , Patrik Erlund 3 , Krister Hilden 3 , Juha Helenius 1 ,Miika Kahelin 2 , Jukka Kivelä 4 ,<br />
Jouko Kleemola 1 , Ari Klemola 5 , Reijo Käki 6 Jaakko Laurinen 7 , Lasse Matikainen 8 , Pirjo Mäkelä 1 ,<br />
Timo Sipiläinen 9 , Silja Vuori 10 , Markku Yli-Halla 11<br />
1. Maataloustieteiden laitos, Latokartanonkaari 5 00014 Helsinki, piia.kekkonen@helsinki.fi ja pirjo.makela@helsinki.fi,<br />
juha.helenius@helsinki.fi , jouko.kleemola@helsinki.fi<br />
2. Maataloustieteiden laitos, PL 28, 00014 Helsingin yliopisto, laura.alakukku@helsinki.fi ja miika.kahelin@helsinki.fi<br />
3. Nylands Svenska Lantbukssällskap, Elisabetsgatan 21B8, 00170 Helsinki, patrik.erlund@nsl.fi, krister.hilden@nsl.fi<br />
4. Novarbo Oy, PL 12, 27511 Eura, jukka.kivela@helsinki.fi<br />
5. Öljypellavayhdistys, Rapusaarentie 13 b14 37800 Toijala, ari.klemola@helsinki.fi<br />
6. ProAgria Kymenlaakso, Paimenpolku 16, 41500 Kouvola, reijo.kaki@proagria.fi<br />
7. Ravintoraisio Oy, Viljakauppayksikkö, PL 200 21201 Raisio, jaakko.laurinen@helsinki.fi<br />
8. Berner Oy, Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito, Eteläranta 4B, 000130 Helsinki, lasse.matikainen@berner.fi<br />
9. Taloustieteen laitos, PL 27, 00014 Helsingin yliopisto, timo.sipilainen@helsinki.fi<br />
10. Agrimedia, Virkkalantie 12-16 B 13 08700 Lohja, silja.vuori@agrimedia.fi<br />
11. Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos, Latokartanonkaari 11, 00014 HY, markku.yli-halla@helsinki.fi<br />
TIIVISTELMÄ<br />
Hyvä Sato -hanke on Marjatta ja Eino Kollin<br />
säätiön rahoittama tutkimus, joka on ollut käynnissä<br />
Viikissä Maataloustieteiden laitoksella vuodesta<br />
2009 alkaen. Hankkeeseen kuuluu seitsemän<br />
asiantuntijatiimiä. Tiimit päättävät muun<br />
muassa viljeltävän kasvin, lajikkeen, tuotantotavan<br />
ja tuotantopanokset. Hyvä Sato -hankkeen<br />
tavoitteena on saada mahdollisimman hyvä sato<br />
ja taloudellinen kannattavuus ympäristövaikutukset<br />
huomioiden. Hanketta seurataan Maatilan<br />
Pellervo -lehdessä kuukausittain. Hankkeeseen<br />
kuuluvat tiimit ovat Helsingin yliopisto, Berner<br />
kasvinsuojelu, Nylands Svenska Lantbruksällskapet<br />
, Elosato, ProAgria Luomu, Raisio ja Öljypellavayhdistys.<br />
Hankkeen toimintatavat ja tulokset ovat verrattavissa<br />
normaalin maatilan toimintaan, sillä kenttäkoe<br />
on toteutettu tavanomaisella maatalouskalustolla<br />
ja koealue on tavanomaista suurempi.<br />
Yhden tiimin viljeltävä alue on 12 x 50 metriä ja<br />
kerranteita on kolme. Vuonna 2010 Berner viljeli<br />
hernettä minkä lisäksi lohkolle perustettiin herneen<br />
taimettumisen jälkeen kuminaviljelys. Öljypellavayhdistys<br />
viljeli lohkollaan Laser-öljypellavaa.<br />
Raisio, Helsingin yliopisto, Nylands Svenska<br />
Lantbrukssällskapet, Elosato ja ProAgria Luomu<br />
viljelivät kevätvehnää. Elosato ja ProAgria Luomu<br />
käyttivät lisäksi aluskasveja. Toisen rikkaäestyksen<br />
yhteydessä Elosato kylvi lohkoilleen persianapilaa<br />
ja ProAgria nurmea.<br />
Parhaan kannattavuuden saavutti Öljypellavayhdistys.<br />
Heidän Laser-öljypellava tuotti 2 573<br />
kg/ha siemensadon, jonka katetuotto B oli 1 462<br />
€/ha. Helsingin yliopisto viljeli Amaretto-kevätvehnää.<br />
Siemeniä kylvettiin 700 kpl/m 2 . Vehnän<br />
sato oli yli 6 000 kg/ha:lta, ja sadonarvo oli myös<br />
korkein. Katetuotto B tiimillä oli 1 213 €/ha.<br />
ProAgria Luomu käytti vehnänkasvuton perustamisessa<br />
150 kpl/m 2 alhaisempaa kylvötiheyttä<br />
kuin Helsingin Yliopisto. Luomulohkoille typpeä<br />
annettiin 106 kg/ha vähemmän kuin Helsingin<br />
yliopiston lohkoille. ProAgria Luomu tuli kilpailussa<br />
kolmanneksi, katetuotto B oli 1 061 €/ha ja<br />
sato 3 823 kg/ha. NSL ja Raisio viljelivät myllyvehnää.<br />
Viljelymenetelmät olivat hyvin samanlaiset<br />
ja myös taloudellisessa tuloksessa oli alle<br />
11 € ero. NSL:n tiimin katetuotto B oli 408 €/ha<br />
ja Raision kate B oli 397 €/ha. Raision sato oli<br />
4 273 kg/ha, ja NSL:n sato oli 5 072 kg/ha.<br />
Elosato sai parhaimmat tuet luonnonmukaisen<br />
tuen ja tiimin valitsemien ympäristötuen lisätoimenpiteiden<br />
johdosta. Lannoite- ja biohiilikustannukset<br />
ja alle 4 000 kg/ha sato aiheutti kuitenkin<br />
sen, että tulos oli noin 600 €/ha alhaisempi<br />
kuin esimerkiksi NSL:llä ja Raisiolla (katetuotto<br />
B 395 €). Bernerin herne- kuminakasvuston viljelymenetelmistä<br />
ei aiheutunut suuria kustannuksia.<br />
Herneen vaillinaisten keitto-ominaisuuksien<br />
johdosta 3 634 kg ruokahernesato jouduttiin myymään<br />
rehuksi. Bernerin katetuotto B oli yhteensä<br />
638 kg/ha.<br />
Petra Manninen-Egilmez 1 , Pirjo Mäkelä 1 , Helinä Hartikainen 2 , Arja Santanen 1 , Mervi Seppänen 1 ,<br />
Frederick Stoddard 1 , Markku Yli-Halla 2<br />
1. Helsingin Yliopisto, Soveltavan biologian laitos, PL 27, 00014 Helsingin Yliopisto,<br />
petra.manninen@helsinki.fi, pirjo.makela@helsinki.fi, arja.santanen@helsinki.fi,<br />
mervi.seppanen@helsinki.fi, frederick.stoddard@helsinki.fi<br />
2. Helsingin Yliopisto, Soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos, PL 27, 00014 Helsingin Yliopisto,<br />
helina.hartikainen@helsinki.fi, markku.yli-halla@helsinki.fi<br />
TIIVISTELMÄ<br />
Maaperän saastuminen raskasmetalleilla sekä<br />
metalloideilla on kasvava ongelma, joka aiheuttaa<br />
uhkia sekä ihmisten että ekosysteemin toiminnalle.<br />
Tästä johtuen kiinnostus uusiin ympäristöystävällisempiin<br />
sekä taloudellisempiin maaperän<br />
puhdistusmenetelmiin on lisääntynyt. Kasvien<br />
käyttö saastuneiden alueiden puhdistamisessa<br />
eli fytoremediaatio on lupaava menetelmä, jonka<br />
avulla maaperän tai veden haitta-aineita voidaan<br />
poistaa, stabiloida, muuttaa haitattomampaan<br />
muotoon tai tuhota pilaantuneessa kohteessa.<br />
CCA (Chromated copper arsenate) on yksi eniten<br />
maailmassa käytetty puun kyllästysaine, joka on<br />
useiden vuosikymmenien ajan saastuttanut laajoja<br />
maa-alueita kuparilla, kromilla sekä arseenilla.<br />
Fytoremediaatiomenetelmät voisivat soveltua<br />
myös CCA:ta sisältävien maiden puhdistamiseen,<br />
sillä kromin, kuparin ja arseenin yhtäaikainen<br />
esiintyminen maassa vaikeuttaa puhdistamista<br />
kemiallisilla menetelmillä.<br />
CCA:lla saastuneiden maa-alueiden fytoremediaatiota<br />
on tutkittu Helsingin Yliopistossa<br />
vuodesta 2007 lähtien lupiini- ja hamppukasvien<br />
avulla. Kasvihuonekokeiden avulla määritettiin<br />
raskasmetallien kertyminen eri kasvinosiin sekä<br />
biomassan muodostus. Kasveista havainnoitiin<br />
ASIASANAT<br />
Fytoremediaatio, CCA,valkolupiini,kuituhamppu, raskasmetallit, bioenergia<br />
lisäksi lehtialan muodostus, vesisuhteet, yhteyttäminen,<br />
ravinnepitoisuus sekä juurinystyröiden<br />
muodostus. Petri-maljakokeiden avulla tutkittiin<br />
itämistä, juurien rakennetta ja anatomiaa. Lisäksi<br />
kasveista tutkitaan antioksidanttiaktiivisuutta,<br />
raskasmetallien lokalisoitumimista, fytokelatiinien<br />
muodostusta sekä määritetään kasvien tuhkapitoisuus<br />
ja koostumus.<br />
Hamppu ja lupiini näyttäisivät soveltuvan fytoremediaatioon<br />
alueilla, joilla saastuneen maan<br />
konsentraatio on alle 200 mg kg -1 maata. Tutkituista<br />
kasveista valkolupiini ja kuituhamppu<br />
tuottivat parhaimmat biomassat. Lisäksi ne olivat<br />
kestävämpiä kaikkia maahan lisättyjä raskasmetalleja<br />
kohtaan tuottaen parhaimman puhdistuspotentiaalin.<br />
Raskasmetallien kertyminen vaihteli<br />
kasvilajin sekä eri kasvinosien mukaan. Kasvien<br />
altistaminen raskasmetalleille laukaisee kasveissa<br />
erilaisia stressireaktioita, jotka ilmenivät morfologisina,<br />
anatomisina, fysiologisiana ja biokemiallisina<br />
muutoksina maanpäällisissä ja maanalaisissa<br />
osissa.<br />
Viljelemällä kasveja CCA-aineilla pilaantuneilla<br />
mailla voitaisiin puhdistaa maata sekä käyttää<br />
kasvimateriaali bioenergian lähteenä sekä lisäksi<br />
vähentää raskasmetallien ja metalloidien huuhtoutumista<br />
estämällä eroosion muodostuminen.<br />
ASIASANAT<br />
Hyvä Sato, katetuotto B, ravinnetase<br />
14 <strong>Maataloustieteen</strong> Päivät <strong>2012</strong> <strong>Maataloustieteen</strong> Päivät <strong>2012</strong> 15
Change language