Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
POSTERIT<br />
Maidon- ja lihantuotanto<br />
67<br />
Vierastyövoiman työturvallisuuteen ja -terveyteen<br />
vaikuttavat tekijät<br />
Kim O. Kaustell 1 , Tiina E.A. Mattila 2 , A-M Heiberg 3 , R.H. Rautiainen 4<br />
1. MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki, kim.kaustell@mtt.fi<br />
2. MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki, tiina.mattila@mtt.fi<br />
3. Landbrukets HMS-tjeneste, Storgata 4, N-3616 Kongsberg, Norja, anne.marie.heiberg@lhms.no<br />
4. Risto Rautiainen, U of Nebraska, 984388 Nebraska Medical Center, Omaha, NE 68198-4388 USA, rrautiainen@unmc.edu<br />
TIIVISTELMÄ<br />
Suomalaiset puutarha- ja maatilayrittäjät palkkaavat<br />
vuosittain noin 15 000 ulkomaista työntekijää,<br />
pääasiassa kausityövoimaksi. Norjassa vastaava<br />
luku on 27 000 (tiedot vuodelta 2007). Maatalous<br />
on yksi vaarallisimpia elinkeinoja, ja ulkomaalaistaustaisella<br />
työvoimalla on useiden tutkimusten<br />
mukaan kotimaista työvoimaa suurempi tapaturmariski.<br />
Ulkomaisen työntekijän tapaturmariskiä<br />
kasvattaa se, että hän on monessa riskiryhmässä<br />
samanaikaisesti.<br />
Tässä Pohjoismaisen ministerineuvoston rahoittamassa<br />
tutkimushankkeessa olivat mukana Norja,<br />
Ruotsi ja Suomi. Hankkeen tavoitteena oli tunnistaa<br />
työturvallisuuteen ja -terveyteen vaikuttavia<br />
tekijöitä mm. haastattelujen ja työntekijöiden<br />
itsedokumentoinnin (n=14) keinoin. Hankkeessa<br />
käytettiin hyväksi myös aiemmin vierastyövoimalle<br />
tehtyjä haastatteluja (n=40).<br />
Saadut tulokset vahvistavat aiemmissa tutkimuksissa<br />
saatuja tuloksia. Erityisiä kompastuskiviä<br />
työnteon turvallisuudelle ja terveellisyydelle<br />
olivat kielieroista johtuvat kommunikaatiovaikeudet,<br />
erot turvallisuusasenteissa, -tiedoissa ja -kulttuurissa,<br />
puutteellinen työkokemus sekä työntekijöiden<br />
pidättyvyys epäkohtien raportoinnissa<br />
työnantajalleen. Myös pitkät työpäivät sesongin<br />
aikana sekä urakkapalkkaus saattavat suoraan tai<br />
välillisesti nostaa tapaturmariskiä. Vakituisesti ulkomailla<br />
asuvien työntekijöiden koti-ikävä näyttää<br />
heikentävän työhyvinvointia.<br />
Jatkohankkeessa v. <strong>2012</strong>–2013 tuloksista jalostetaan<br />
työkaluja, joita voidaan käyttää vierastyövoimaa<br />
palkkaavilla tiloilla mm. monipuolistamaan<br />
turvallisuuteen liittyvää kommunikaatiota<br />
ja koulutusta. Tutkimuskokonaisuutta rahoittavat<br />
Pohjoismainen ministerineuvosto, Työsuojelurahasto<br />
sekä Stiftelsen KSL Matmerk (Norja).<br />
ASIASANAT<br />
Vierastyövoima, työturvallisuus, työterveys, työhyvinvointi, maatalous, puutarhatalous<br />
Maidon- ja lihantuotanto<br />
68<br />
Jalostuksen tehostamisen vaikutus maidontuotannon<br />
kannattavuuteen<br />
Leena Kärkkäinen 1 , Matti Ylätalo 1 Jarmo Juga 2 , Risto Kauppinen 3 , Hilkka Kämäräinen 3<br />
1. Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos, 00014 Helsinki, etunimi.sukunimi@helsinki.fi<br />
2. Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos, 00014 Helsinki, etunimi.sukunimi@helsinki.fi<br />
3. Savonia ammattikorkeakoulu, PL 72, 74101 Iisalmi, etunimi.sukunimi@savonia.fi<br />
TIIVISTELMÄ<br />
Tutkimuksen tavoitteena on arvioida sukupuolilajitellun<br />
siemenen käytön ja genomisen valinnan<br />
vaikutusta maidontuotannon kannattavuuteen ja<br />
laatia ohjeet eläinaineksen optimaaliseen uudistukseen<br />
ja taloudellisesti järkevään liharotusiemenen<br />
käyttöön maidontuotantotiloilla. Asiantuntija-arvioiden<br />
perusteella liharotusiemennysten<br />
määrää lypsykarjatiloilla on mahdollista nostaa<br />
huomattavasti nykyisestä 6 prosentista. Valtakunnallisesti<br />
pyrkimyksenä on tuottaa enemmän lihaa<br />
samoilla resursseilla. Tässä hankkeessa tarkastelu<br />
aiotaan tehdä kuitenkin tilatasolla. Tarkoituksena<br />
on laatia ohjelma liharotusiemenen käytöstä erilaisille<br />
tilakokoluokille. Kokoluokat ovat 30 lehmää,<br />
64 lehmää (yksi lypsyrobotti), 130 lehmää<br />
(kaksi lypsyrobottia) ja 500 lehmää (pohjoisen<br />
tuen katto). Pyrkimyksenä on selvittää jalostuksellisen<br />
edistymisen nopeutta perinteisiä jalostusarvoennusteita<br />
tai genomista valintaa käyttäen.<br />
Mahdollisesti laadittavien tilamallilaskelmien<br />
avulla pyritään löytämään taloudellisesti kannattavin<br />
uudistusvaihtoehto ja liharoturisteytyssiemenen<br />
käyttöosuudet eri kokoluokissa.<br />
Tämä tutkimus kuuluu MAILI-hankekokonaisuuteen.<br />
Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta<br />
pohjoissavolaisille maito- ja lihanautatiloille ja<br />
lihantuotantoketjulle eli MAILI-hanke on Pohjois-Savon<br />
ELY-keskuksen rahoittama hanke,<br />
joka kuuluu Manner-<strong>Suomen</strong> maaseudun kehittämisohjelmaan<br />
2007–2013. Hankkeen hallinnoija<br />
on Savonia ammattikorkeakoulu ja toteuttajina<br />
ovat Savonia ammattikorkeakoulun lisäksi Maaja<br />
elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT ja<br />
Helsingin yliopisto. Hankkeessa ovat mukana<br />
Valio Oy, Atria Oyj, HK Agri Oy, Saarioinen<br />
Oy, Snellman Lihanjalostus Oy, ProAgria ja Faba<br />
Osk. Hanke toteutetaan vuosina 2011–2013.<br />
MAILI-hankkeen tavoitteena on pyrkiä parantamaan<br />
naudanlihantuotannon omavaraisuutta<br />
ja tehostaa maitotilojen ja lihanautatilojen sekä<br />
maidon- ja lihanjalostusteollisuuden kilpailukykyä<br />
ja ympäristötehokkuutta. Lisäksi selvitetään,<br />
voidaanko maidontuotantotiloilta saatavien vasikoiden<br />
avulla tuottaa enemmän hyvälaatuista<br />
naudanlihaa kustannus- ja ympäristötehokkaasti.<br />
Pyrkimyksenä on selvittää maito-liharoturisteytysvasikoiden<br />
taloudellinen merkitys maidon- ja<br />
lihantuottajalle. Tilamallien avulla selvitetään eri<br />
toimenpiteiden vaikutus maito- ja lihanautatilojen<br />
kannattavuuteen. Hankkeella pyritään edistämään<br />
uusien jalostusmenetelmien käyttöönottoa<br />
pohjoissavolaisilla tiloilla ja kehitetään jalostusohjelmamallia<br />
sekä tuotetaan koulutusmateriaalia ja<br />
siirretään tietoa eri kohderyhmille.<br />
ASIASANAT<br />
Kotieläinjalostus, genominen valinta, maidontuotanto, kannattavuus<br />
206 <strong>Maataloustieteen</strong> Päivät <strong>2012</strong> <strong>Maataloustieteen</strong> Päivät <strong>2012</strong> 207
Change language