Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
ESITELMÄT<br />
Vihannesviljelyn haasteet<br />
Mansikan ja vadelman kausihuonetuotannon talous<br />
Pohjois-Suomessa<br />
Markku Kajalo 1 , Kalle Hoppula 2 ja Kati Hoppula 2<br />
1. Oulun yliopisto, Kajaanin yliopistokeskus, Salmelantie 43, 88600 Sotkamo, Markku.Kajalo@oulu.fi<br />
2. MTT Sotkamo, Kipinäntie 16, 88600 Sotkamo, etunimi.sukunimi@mtt.fi<br />
TIIVISTELMÄ<br />
Iso-Britanniasta Suomeen rantautuneiden kausihuoneiden<br />
avulla pystytään pidentämään marjojen<br />
satokautta sekä keväällä että syksyllä ja lisäksi<br />
parantamaan marjojen laatua. Kausihuoneen käyttö<br />
aiheuttaa kuitenkin suurehkoja investointi- ja<br />
käyttökustannuksia. Kausihuonetuotannon kannattavuuteen<br />
liittyvissä taloustutkimuksissa selvitettiin,<br />
paljonko mansikan ja vadelman satotasojen<br />
ja tuottajahintojen pitäisi nousta, jotta kausihuonetuotanto<br />
olisi kannattavaa.<br />
Lähtösatotason ollessa avomaalla 7 000 kg/ha<br />
pitäisi mansikan kauppakelpoisen sadon olla 1 900<br />
kg/ha suurempi kausihuoneessa kuin avomaalla.<br />
Lisäksi kausihuoneessa kasvatetusta mansikasta<br />
pitäisi saada noin euro enemmän hintaa per kg<br />
verrattuna avomaalla kasvatettuun mansikkaan.<br />
Avomaalla viljellyn mansikan tuottajahinta on tällöin<br />
3,70 €/kg ja kausihuoneessa kasvatetun mansikan<br />
4,70 €/kg.<br />
Mansikan kauppakelpoisen sadon ollessa sekä<br />
avomaalla että kausihuoneessa 7 000 kg/ha, mansikan<br />
myyntihinnan on oltava 1,90 €/kg korkeampi<br />
kausihuoneessa kuin avomaalla, jotta tuotanto<br />
olisi kannattavaa. Tällöin tuottajahinta on<br />
avomaalla 3,70 €/kg ja kausihuoneessa 5,60 €/kg.<br />
Mansikan myyntihinnan ollessa sekä avomaalla<br />
että kausihuoneessa 3,70 €/kg, pitää mansikasta<br />
saada noin 5 760 kg/ha suurempi sato kausihuoneessa<br />
kuin avomaalla. Tällöin mansikan kauppakelpoinen<br />
sato avomaalla on 7 000 kg/ha ja kausihuoneessa<br />
12 760 kg/ha.<br />
ASIASANAT<br />
Mansikka, vadelma, kausihuone, investointi, kannattavuus<br />
Vastaavasti vadelmalla on satovuosina saatava<br />
noin 2 500 kg/ha enemmän marjaa kausihuoneessa<br />
kuin avomaalla. Kausihuoneessa viljellyn<br />
vadelman kauppakelpoinen sato on tällöin 5 500<br />
kg/ha ja avomaalla 3 000 kg/ha. Lisäksi vadelman<br />
myyntihinnan on oltava euron korkeampi kausihuoneviljelyssä.<br />
Tällöin kausihuoneessa viljellyn<br />
vadelman myyntihinta on 9,0 €/kg ja avomaalla<br />
viljellyn 10,0 €/kg.<br />
Vadelman kauppakelpoisen sadon ollessa sekä<br />
avomaalla että kausihuoneessa 3 000 kg/ha, pitää<br />
vadelman myyntihinnan olla 7,35 €/kg korkeampi<br />
kausihuoneessa kuin avomaalla, jotta tuotanto<br />
olisi kannattavaa. Tällöin avomaalla viljellyn vadelman<br />
myyntihinta on 9,0 €/kg ja kausihuoneessa<br />
16,35 €/kg. Jos vadelman myyntihinta on sekä<br />
avomaalla että kausihuoneessa viljellyllä marjalla<br />
9,0 €/kg, pitää vadelmasta saada noin 3 360 kg/<br />
ha suurempi sato kausihuoneessa kuin avomaalla.<br />
Tällöin vadelman kauppakelpoinen sato avomaalla<br />
on 3 000 kg/ha ja kausihuoneessa 6 360 kg/ha.<br />
MTT:n tekemien viljelykokeiden perusteella<br />
mansikan kausihuonetuotanto oli kannattavaa<br />
vuoden 2011 kokeissa Sotkamossa ja Ruukissa,<br />
kun tuottajahinnat ovat samat sekä kausihuoneessa<br />
että avomaalla. Sen sijaan Rovaniemellä jäätiin<br />
kannattavuusrajan alapuolelle. Vastaavasti vadelman<br />
kausihuonetuotanto ei kannattanut v. 2011<br />
Sotkamossa ja Ruukissa lukuunottamatta joitakin<br />
yksittäisiä lajikkeita, mutta Rovaniemellä tuotanto<br />
oli kannattavaa.<br />
Vihannesviljelyn haasteet<br />
Uutta tutkimustietoa<br />
avomaavihanneksia vioittavista taudeista<br />
Juha Tuomola 1 , Hao-Xi Li 1 , Hanna Avikainen 2 , Anne Piirainen 2 ja Minna Pirhonen 1<br />
1. Maataloustieteiden laitos, PL 27, 00014 Helsingin yliopisto, etunimi.sukunimi@helsinki.fi<br />
2. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Lönnrotinkatu7 50100, Mikkeli, etunimi.sukunimi@helsinki.fi<br />
TIIVISTELMÄ<br />
Viime vuosina bakteeritaudit ovat lisääntyneet<br />
Etelä-Savon vihannesviljelmillä ongelmallisten<br />
sääolosuhteiden vaikutuksesta. Jäävuorisalaatilla<br />
on havaittu enenevässä määrin bakteerien aiheuttamaa<br />
laikku- ja mätätautia, joka erityisesti<br />
lämpiminä kesinä on paikoitellen tuhonnut<br />
suuria osia sadosta. VihTa-hankkeessa kyseisen<br />
taudin aiheuttajaksi määritettiin morfologisten,<br />
biokemiallisten ja DNA-sekvensointiin<br />
perustuvien menetelmien avulla Pseudomonas<br />
cichorii (Swingle) Stapp -niminen bakteeri.<br />
Alkuvuodesta 2011 Kasvinsuojeluseuran<br />
sanastojaosto ehdotti hankkeen tutkimustulosten<br />
perusteella taudin viralliseksi nimeksi<br />
salaatinpiilomätää. Piilomätätaudin torjuntatoimien<br />
kehittämiseksi selvitettiin VihTahankkeessa<br />
tarkemmin DNA-tekniikoiden sekä<br />
fylogeneettisten analyysien avulla P. cichorii<br />
-bakteerin monimuotoisuutta ja leviämistä pellolle.<br />
Tutkimuksissa selvisi Etelä-Savosta eristettyjen<br />
P. cichorii -bakteerien jakaantuvan kahteen<br />
toisistaan selkeästi poikkeavaan alaryhmään.<br />
Bakteeria ei alustavissa tutkimuksissa ole löydetty<br />
salaatinsiemenistä, kasvihuoneessa kasvatetuista<br />
nuorista taimista tai avomaalla käytettävästä<br />
kasteluvedestä. Sen sijaan patogeeni onnistuttiin<br />
eristämään talven jälkeen peltomaasta sekä<br />
siihen muokatusta salaattijätteestä. Tutkimuksen<br />
perusteella suositeltavina piilomätätaudin hallintakeinoina<br />
Suomessa voidaan pitää vuoroviljelyä,<br />
infektoituneen salaattijätteen poiskeräämistä ja<br />
hyvän viljelyhygienian noudattamista.<br />
Pahkahome on entuudestaan tunnettu monien<br />
viljelykasvien vakava kasvinsuojeluongelma.<br />
Taudin on Suomessa katsottu olevan<br />
isäntäkasvista riippumatta yksinomaan Sclerotinia<br />
sclerotiorum (Lib.) de Bary -sienen aiheuttama.<br />
Avomaavihanneksia infektoivat kirjallisuuden<br />
mukaan myös S. minor Jagger ja S. subarctica<br />
nom. prov. (Sclerotinia species 1) -nimiset<br />
lajit. Kummastakaan ei ole aiempia havaintoja<br />
Suomesta. VihTa-hankkeessa kartoitettiin<br />
pahkahomeen aiheuttamia satotappioita Etelä-<br />
Savon vihannesviljelmillä sekä määritettiin tarkemmin<br />
morfologisten ja DNA-tekniikkaan<br />
perustuvien menetelmin avulla vihanneksille<br />
pahkahometta aiheuttavat lajit. Lisäksi hankkeessa<br />
selvitettiin mikrosateliitti-DNAmenetelmien<br />
avulla tarkemmin pahkahomeiden<br />
lajinsisäistä monimuotoisuutta. Tutkimuksessa<br />
Etelä-Savon vihannesviljelmillä havaituista<br />
pahkahomeinfektioista tunnistettiin S.<br />
sclerotiorum -lajin lisäksi myös S. subarctica<br />
nom. prov. -laji. Aiemmin S. subarctica nom.<br />
prov. on tavattu vain luonnonkasveilla Norjassa<br />
ja Iso-Britanniassa, sekä avomaavihanneksilta<br />
Yhdysvalloissa, Alaskan osavaltiossa. Etelä-<br />
Savosta S. subarctica nov. prov. -sieniä eristettiin<br />
parsakaalin, kurpitsan, jäävuorisalaatin<br />
sekä roomansalaatin pahkahomeinfektioista.<br />
Patogeenisyyskokeissa S. subarctica nov. prov.<br />
aiheutti jäävuorisalaatille täysin samankaltaisia<br />
taudinoireita kuin S. sclerotiorum. Molempien<br />
pahkahomelajien populaatiot Etelä-Savossa<br />
osoittautuivat mikrosatelliitti-DNA-tutkimuksen<br />
perusteella hyvin heterogeenisiksi.<br />
ASIASANAT<br />
Salaatinpiilomätä, Pseudomonas cichorii, pahkahome, Sclerotinia subarctica nov. prov., Sclerotinia sclerotiorum<br />
120 <strong>Maataloustieteen</strong> Päivät <strong>2012</strong> <strong>Maataloustieteen</strong> Päivät <strong>2012</strong> 121
Change language