Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
ESITELMÄT<br />
Vesistönsuojelu ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen peltoviljelyssä<br />
Vesistönsuojelu ja luonnon monimuotoisuuden<br />
vaaliminen peltoviljelyssä<br />
Jaetusta lannoituksesta keino typen vesistökuormituksen<br />
hillitsemiseksi?<br />
Kari Hyytiäinen 1 , Jarkko K. Niemi 1 , Kauko Koikkalainen 1 , Taru Palosuo 1 ja Tapio Salo 2<br />
1. MTT, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki<br />
2. MTT, 31600 Jokioinen<br />
TIIVISTELMÄ<br />
Vesiensuojelun tarpeet kiristävät vaatimuksia<br />
maatalouden vesistökuormituksen vähentämiseksi<br />
ja lisäävät kysyntää uusille vesiensuojelua edistäville<br />
keinoille. Jaettu lannoitus on varteenotettava<br />
ja Suomessa vähän sovellettu keino vesistökuormituksen<br />
hillitsemiseksi. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin<br />
jaetun lannoituksen taloudellisia vaikutuksia<br />
ja vesistökuormitusta viljelijän päätöksentekomallin<br />
avulla. Malli kalibroitiin mallasohralle<br />
ja eteläsuomalaiselle savipellolle. Mallin avulla<br />
voidaan laskea optimaalisia typpilannoitusohjelmia<br />
erilaisilla viljan hinnoilla, kustannustasoilla<br />
ja ympäristöpainotuksilla. Malli ottaa myös huomioon<br />
vaihtelevien sääolojen vaikutuksen satoon,<br />
viljelijän saamiin tuloihin, typen huuhtoutumiseen<br />
ja epävarmuuden vaikutuksen rationaalisesti<br />
toimivan viljelijän päätöksiin. Kylvön yhteydessä<br />
tehtävän sijoituslannoituksen lisäksi viljelijä voi<br />
päättää lisälannoituksesta kasvukauden aikana<br />
kolmena ajanhetkenä ottaen huomioon kasvuston<br />
sekä maaperän typpivarasto suuruuden.<br />
Tulostemme mukaan viljelijän ei kannatta siirtyä<br />
jaettuun typpilannoitukseen, kun päätöksentekoa<br />
tarkastellaan pitkän aikavälin keskiarvoihin<br />
asetetuilla viljan ja tuotantopanosten hinnoilla.<br />
Peltolohkon tuottoa maksimoivan viljelijän kannattaa<br />
laittaa sijoituslannoituksessa riittävä määrä<br />
typpeä koko kasvukauden tarpeisiin. Toisaalta, jos<br />
viljelijä ottaa typen huuhtoutumisen ympäristövaikutukset<br />
huomioon, vaikka hyvinkin pienellä<br />
painolla, kannattaa lannoitus jakaa useampaan<br />
osaan. Jaetulla lannoituksella saadaan suuremmat<br />
keskiarvoiset sadot vuosittain pienemmällä typen<br />
vesistökuormituksella, mutta hiukan suuremmin<br />
kustannuksin.<br />
Jaettu lannoitus on ollut puutarhaviljelyssä käytössä<br />
jo vuosikymmeniä. Peltoviljelyssä sitä on sovellettu<br />
lähinnä intensiivisen peltoviljelyn maissa.<br />
Viime aikoina kohonneet viljan ja tuotantopanosten<br />
hinnat sekä kansalaisten huoli vesistöjemme<br />
tilasta voivat kuitenkin luoda kysyntää menetelmän<br />
sovelluksille myös Suomessa. Menetelmällä<br />
on potentiaalia etenkin huuhtoutumisherkimmillä<br />
vesistöihin rajoittuvilla pelloilla, jotka halutaan<br />
kuitenkin pitää viljelyssä hyvätuottoisuutensa tai<br />
muiden syiden takia. Kasvukauden aikaisen lannoituksen<br />
suotuisat ympäristövaikutukset on<br />
kuitenkin syytä varmentaa koejärjestelyin, ennen<br />
kuin Suomessa vähän sovellettu menetelmä<br />
otetaan laajamittaisempaan käyttöön. Jaettu lannoitus<br />
on luontevaa kytkeä täsmäviljelyyn, jossa<br />
lannoituksen määrää vaihdellaan pellon eri osien<br />
tuotantopotentiaalin ja huuhtoutumisherkkyyden<br />
perusteella.<br />
Voidaanko peltoviljelyn valinnoilla edistää samanaikaisesti<br />
vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta?<br />
Janne Helin 1 , Kari Hyytiäinen 1 , Mikko Kuussaari 2 ja Eeva-Liisa Alanen 2<br />
1. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki, etunimi.sukunimi@mtt.fi<br />
2. <strong>Suomen</strong> ympäristökeskus, Mechelininkatu 34a, 00251 Helsinki, etunimi.sukunimi@syke.fi<br />
TIIVISTELMÄ<br />
Vesistöjen ravinnekuormitus ja maatalousluonnon<br />
köyhtyminen ovat täpeltoviljelyn negatiivisia<br />
ympäristövaikutuksia. Monimuotoisuutta ja vesiensuojelua<br />
edistetään osaksi samoilla toimenpiteillä,<br />
esimerkiksi kesannoimalla. Ympäristö- ja<br />
maatalouspolitiikan kannalta on kiinnostavaa,<br />
kuinka suuria kustannussäästöjä on saavutettavissa,<br />
jos nämä toimenpiteet suunnitellaan alueellisesti<br />
koordinoidusti sekä monimuotoisuutta että<br />
vesiensuojelua silmälläpitäen. Tätä kysymystä voidaan<br />
tarkastella alueellisesti heterogeenisen pellonkäytönn<br />
optimointimallin avulla.<br />
Tutkimuksessa haettiin kustannustehokkaita<br />
toimenpideyhdistelmiä monimuotoisuuden ja vesiensuojelun<br />
yhteistuotannolle valuma-aluetasolla.<br />
Esimerkkialueena oli Lepsämänjoen valuma-alue<br />
Vantaanjoen vesistössä. Mallissamme viljelijä tekee<br />
päätöksiä peltojen maankäytöstä (ohranviljelyn<br />
ja erilaiseten kesantojen välillä) sekä lannoituksen<br />
määrästä ohranviljelyaloilla. Malli sisältää<br />
kuvauksen erilaisten peltolohkojen ravinnekuormitusalttiudesta<br />
sekä asiantuntija-arvioihin perustuvan<br />
kuvauksen viljelypäätösten ja peltolohkojen<br />
ominaisuuksien vaikutuksesta peltoluonnon monimuotoisuuteen.<br />
Aineisto alueen maankäytöstä ja<br />
peltojen ominaisuuksista tallennettiin paikkatietojärjestelmään.<br />
Tämä tieto yhdistettiin toimenpiteiden<br />
vaikuttavuuden kanssa optimointimallissa.<br />
Tulostemme mukaan koordinoitu monimuotoisuuden<br />
ja vesiensuojelun suunnittelu tuottaa<br />
kustannussäästöjä verrattaessa tilanteeseen, jossa<br />
toimenpiteet suunnitellaan toisistaan riippumatta.<br />
Lannoituksen vähentäminen on tehokkain<br />
tapa aloittaa vesiensuojelu. Korkeampiin vesiensuojelullisiin<br />
tavoitteisiin pyrittäessä on kustannustehokasta<br />
yhdistää lannoituksen vähentämistä<br />
ohra-alalla viherkesantoalan kasvattamisee<br />
huuhtoutumisherkimmillä peltolohkoilla. Monimuotoisuuden<br />
edistämisessä tehokkain keino on<br />
niittykasviseoksella perustettu kesanto. Näitä kesantoja<br />
perustettiin tulosten mukaan ensin jyrkkärinteisimmille,<br />
metsään rajoittuville ja etelään<br />
avautuville peltolohkoille. Sekä vesiensuojelua että<br />
monimuotoisuutta edistävät taloudellisesti tehokkaat<br />
toimenpideyhdistelmät koostuivat sekä<br />
lannoituksen vähentämisestä että niittykasvialan<br />
lisäämisestä ja kohdentamisesta. Koordinoidulla<br />
monimuotoisuuden ja vesiensuojelun suunnittelulla<br />
saavutettavat kustannussäästöt ovat ehdollisia<br />
laskentamallin oletuksille, valuma-alueen ominaisuuksille,<br />
vaihtoehtoisten toimenpiteiden määrille<br />
ja niiden vaikuttavuudelle sekä myös sille missä<br />
suhteessa yhteiskunta arvostaa vesien- ja monimuotoisuuden<br />
suojelua.<br />
ASIASANAT<br />
Biodiversiteetti, fosfori, optimointi, monivaikutteisuus, paikkatieto, ravinnekuormitus, typpi<br />
ASIASANAT<br />
Lannoitus, optimointi, ohra, typpi, huuhtouma, ympäristöpolitiikka<br />
54 <strong>Maataloustieteen</strong> Päivät <strong>2012</strong> <strong>Maataloustieteen</strong> Päivät <strong>2012</strong> 55
Change language