Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
Maataloustieteen Päivät 2012 - Suomen Maataloustieteellinen ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
POSTERISESSIO<br />
Notes<br />
141<br />
Maitohappobakteereiden vaikutus nurmisäilörehun<br />
käymislaatuun ja aerobiseen stabiilisuuteen<br />
Seija Jaakkola, Walter König ja Laura Puhakka<br />
Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos, PL 28, 00014 Helsingin yliopisto,<br />
etunimi.sukunimi@helsinki.fi<br />
TIIVISTELMÄ<br />
Biologiset säilöntäaineet sisältävät maitohappobakteereja,<br />
jotka edistävät hyödyllisiä käymisreaktioita<br />
säilörehussa. Homofermentatiivisten<br />
bakteerien käytön tavoitteena on tehokas maitohapon<br />
tuotto ja pH:n nopea lasku rehussa. Heterofermentatiivisten<br />
bakteereiden avulla pyritään<br />
tuottamaan haihtuvia rasvahappoja tai muita<br />
aineosia, jotka estävät rehun lämpenemistä siilon<br />
avaamisen jälkeen eli edistävät aerobista stabiilisuutta.<br />
Tässä tutkimuksessa selvitettiin erityyppisten<br />
maitohappobakteereiden vaikutusta rehun<br />
käymiseen ja lämpenemisherkkyyteen. Erityisesti<br />
haluttiin tutkia heterofermentatiivisen Lactobacillus<br />
buchnerin toimintaa.<br />
Säilöntäaineita tutkittiin kahdessa kokeessa<br />
2009 ja 2010. Raaka-aineena oli ensimmäisen<br />
sadon timotei-nurminata, joka niitettiin tähkimisen<br />
alussa D-arvon ollessa yli 700 g/kg ka. Ensimmäisessä<br />
kokeessa kasvusto korjattiin neljän ja<br />
26 tunnin esikuivauksen jälkeen kuiva-ainepitoisuuden<br />
ollessa 239 ja 371 g/kg. Toisessa kokeessa<br />
kasvusto korjattiin neljän tunnin esikuivauksen<br />
jälkeen, kun kuiva-ainepitoisuus oli 208 g/kg.<br />
Ensimmäisessä kokeessa säilöntäainekäsittelyt<br />
olivat 1) ei säilöntäainetta (painorehu) (PR), 2)<br />
muurahaishappo (100 %:na 4 l/t) (MH), 3) homofermentatiiviset<br />
Lactobacillus plantarum ja Pediococcus<br />
acidilactici 1x10 6 pmy (pesäkkeitä muodostava<br />
yksikkö)/g sekä pektinaasi-, ksylanaasi- ja<br />
sellulaasientsyymit (LAB), 4) heterofermentatiivinen<br />
L.buchneri 3x10 5 pmy/g (BUC), 5) yhdistelmä<br />
LAB 7x10 5 pmy/g ja BUC 3x10 5 pmy/g. Kokeessa<br />
2 säilöntäainekäsittelyt olivat: 1) PR, 2) MH, 3)<br />
LAB 4) L. plantarum 1x10 6 pmy/g, 5) L. plantarum<br />
1x10 5 pmy/g ja 6) yhdistelmä L. plantarum 1x10 5<br />
pmy/g ja L. buchneri 1x10 5 pmy/g. Rehut säilöttiin<br />
laboratoriosiiloihin (1,5 l). Toisessa kokeessa rehua<br />
säilöttiin myös minisiiloihin (0,12 l) säilönnän alkuajan<br />
(21 vrk) käymisen seuraamiseksi.<br />
Kokeiden raaka-aineet voi luokitella helposti<br />
säilöttäviksi sokeripitoisuuden ollessa yli 30 g/kg.<br />
Määrä riitti tehokkaaseen maitohapon tuotantoon<br />
ja pH:n laskuun lukuun ottamatta kokeen<br />
1 rehuja, jotka oli säilötty pelkällä L. buchnerilla.<br />
Kyseisissä rehuissa todettiin heterofermentatiivista<br />
ja sekundääristä käymistä, jolloin etikka- ja<br />
propionihapon sekä etanolin pitoisuudet olivat<br />
selvästi muita rehuja suuremmat. Myös valkuaisen<br />
hajoaminen ammoniakiksi oli runsasta. L. buchnerin<br />
aikaansaama käymistyyppi lisää kuiva-aine- ja<br />
energiatappioita rehussa, mitä kuvasti lisääntynyt<br />
rehun tuhkapitoisuus. Esikuivatus sekä homo- ja<br />
heterofermentatiivisten maitohappobakteereiden<br />
yhdistelmä vähensi kokeessa 1 käymistuotteiden<br />
määrää. Kokeessa 2 kaikkien rehujen käyminen<br />
oli hyvin puhdasta, sillä maito- ja etikkahapon lisäksi<br />
muita happoja ei esiintynyt juuri lainkaan.<br />
L. buchneri lisäsi jonkin verran etikkahapon ja<br />
melko selvästi ammoniakin pitoisuutta L.plantarumilla<br />
säilöttyyn rehuun verrattuna.<br />
Ensimmäisessä kokeessa kaikki rehut olivat<br />
erittäin stabiileja ja oleellista lämpenemistä ei tapahtunut<br />
12 vuorokauden mittausjaksona. Toisessa<br />
kokeessa vain muurahaishapporehu pysyi stabiilina<br />
koko mittausajan. Muista rehuista L. buchnerilla<br />
käsitelty pysyi stabiilina pisimpään, mutta<br />
painorehun ja maitohappobakteereilla säilöttyjen<br />
rehujen keskinäiset erot eivät olleet merkitseviä.<br />
Kun säilörehu on lievästi esikuivattua, heterofermentatiivinen<br />
ja sekundäärinen käyminen voi<br />
olla erittäin voimakasta säilöntäaineen sisältämän<br />
L. buchnerin vaikutuksen ollessa hallitseva. Voimakkaan<br />
käymisen on todettu aiheuttavan ravintoainetappioita<br />
ja vähentävän rehun vapaaehtoista<br />
syöntiä. Heterofermentatiivisen käymisen hyöty<br />
rehun lämpenemisen estäjänä ei tullut esiin tässä<br />
tutkimuksessa.<br />
ASIASANAT<br />
Säilörehu, säilöntäaine, maitohappobakteeri, käymislaatu<br />
280 <strong>Maataloustieteen</strong> Päivät <strong>2012</strong> <strong>Maataloustieteen</strong> Päivät <strong>2012</strong> 281
Change language