Yhteisöpedagogi (AMK), vuosina 2001-2004 valmistuneet

Kokemus HUMAKIN antamasta koulutuksesta 4-7 vuotta valmistumisen jälkeen 13
aikuisista 33 % koki saaneensa tällaisia taitoja opinnoistaan HUMAKissa
(χ 2 = .140, df= 1, p= .708).
Ammatin teknis-taidolliset kvalifikaatiot koettiin kaikkein hyödyllisimmiksi.
Näitä taitoja olivat vastauksissa muun muassa seikkailukasvatus,
yksilön ja ryhmän ohjaustaidot, lajitaidot, leiritoiminta, leikit ja pelit, pedagogiset
taidot sekä erilaiset menetelmät. Nuorille (54 %) käytännön menetelmiin
liittyvät taidot olivat selkeästi tärkeämpiä kuin aikuisille (10 %) (χ 2 =
25.715, df= 1, p= .000).
Koulutuksen tarjoamaa ammattiteoriaa ei enää nähty niin merkittävänä
kuin muita taitoja. Tähän ryhmään luokiteltiin kuuluvaksi kaikki maininnat
tieteenaloista kuten kasvatustieteestä, psykologiasta, erityispedagogiikasta
sekä toimialan toimijoihin ja toimintaympäristöihin liittyvät aiheet,
esimerkiksi lastensuojelu, syrjäytymisen ehkäisy, kolmas sektori ja
niin edelleen. Koulussa opitun teoriatiedon merkitys oli nuorille suurempi
kuin aikuisille tässä vaiheessa uraa, sillä nuorista 28 % ja aikuisista vain
noin 10 % ilmoitti pitävänsä näitä taitoja tärkeinä (χ 2 = 6.207, df= 1, p=
.013).
Esimerkki vastauksesta, jossa tiivistyy viittaukset kaikkiin luokiteltuihin
taitoihin:
”Järjestötyön suuntautumisopinnoista jäi paljon tietoja ja taitoja
projektityöstä ja järjestöjen toiminnan kehittämiseen liittyviä
taitoja. Itsenäistä ja omatoimista työskentelyä, mutta toisaalta
myös erilaisia ryhmä ja yhteisöjen kanssa toimimiseen liittyviä
taitoja: vuorovaikutustaitoja esim. vastuullisuutta, ongelmanratkaisutaitoja
ja luovuutta. Kirjallisten töiden hallintaa
esim. raportointi- ja viestintätaitoja. Pohdinta- ja reflektointitaidot,
kun joutui työoppimisia purkamaan raporteissa.” (nainen,
nuorten koulutus)
Vaikka koulutuksesta on jo aikaa, näyttäisi koulutuksen anti kantavan vastaajia
vieläkin heidän urallaan: