Yhteisöpedagogi (AMK), vuosina 2001-2004 valmistuneet
Yhteisöpedagogi (AMK), vuosina 2001-2004 valmistuneet
Yhteisöpedagogi (AMK), vuosina 2001-2004 valmistuneet
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Koulutus osana työuraa 23<br />
laan valmistuneiden halukkuutta suorittaa tietynlaisia tutkintoja, nousevat<br />
ylemmät korkeakoulututkinnot selkeästi esiin. Yliopistotutkinnon aikoi<br />
suorittaa 39 % ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon 30 % niistä<br />
vastanneista, jotka osasivat määrittää tulevaisuuden tutkintonsa tason.<br />
Lisäksi joukossa oli 17 % niitä, jotka ilmoittivat sekä akateemisen että ammattikorkeakoulun<br />
ylemmän tutkinnon vaihtoehtoisiksi mahdollisuuksiksi.<br />
Vaikka tason määritelleitä vastanneita oli vähän, on positiivista, että<br />
ylempi ammattikorkeakoulututkinto nousee yliopistotutkintojen rinnalle<br />
näinkin hyvin. Osittain ylemmän <strong>AMK</strong> -tutkinnon houkuttelevuus johtuu<br />
sen uutuudesta (Ojala 2008, 95), joten esimerkiksi HUMAKin järjestämän<br />
järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelmasta (yhteisöpedagogi<br />
(ylempi <strong>AMK</strong>)) ensimmäisenä valmistuvan ryhmän kokemuksilla on suuri<br />
merkitys houkuttelevuuden ylläpitämisessä.<br />
Vastaajien kiinnostus tutkintotavoitteiseen lisäkoulutukseen sekä jo<br />
suoritettujen ja opiskeluhalukkuuden osalta näyttäisi suuntautuvan ennen<br />
kaikkea kasvatustieteelliselle alalle ja opettajan pätevyyden saamiseen.<br />
Lisäksi yhteisöpedagogi (ylempi <strong>AMK</strong>) -tutkintojen houkuttelevuus on<br />
suurta. Kasvatustiedettä ja pedagogista pätevyyttä voitaneen pitää kansalaistoiminnan<br />
ja nuorisotyön koulutuksen täydentäjinä, joten kysymys ei<br />
välttämättä ole alan vaihtamisesta. Luokanopettajan tai erityisopettajan<br />
tehtävissä työskenteleminenkin voidaan laskea järjestö- ja nuorisotoimialaan<br />
läheisesti kuuluviksi. Näyttäisi siltä, että radikaaleja alan vaihdoksia<br />
ei tapahdu paljon. Usean tutkinnon suorittaminen alkuperäisen tutkinnon<br />
lähialoilta voidaan tulkita horisontaaliseksi työmarkkinakelpoisuuden parantamiseksi.<br />
Tätä kautta omaa osaamista ja pätevyyttä yritetään laajentaa.<br />
Sen sijaan esimerkiksi nuorisokasvatuksen maisteriohjelmaan yliopistossa<br />
tai yhteisöpedagogi (ylempi <strong>AMK</strong>) -koulutukseen osallistuminen on vertikaalista<br />
kelpoisuuden parantamista, joskin ylemmän tason koulutuksen<br />
tavoittelemista alasta riippumatta voidaan pitää vertikaalisena kelpoisuuden<br />
parantamisena. (Suikkanen ym. <strong>2001</strong>, 157.)<br />
Kun vastaajilta tiedusteltiin osallistumista muuhun lisä- ja täydennyskoulutukseen,<br />
noin 90 % vastanneista ilmoitti olleensa mukana koulutuksissa.<br />
Vastaavasti 10 % ei ollut osallistunut minkäänlaisiin koulutuksiin.<br />
Työnantajansa järjestämiin koulutuksiin oli ottanut osaa 57 % vastaajis-
Change language