Yhteisöpedagogi (AMK), vuosina 2001-2004 valmistuneet
Yhteisöpedagogi (AMK), vuosina 2001-2004 valmistuneet
Yhteisöpedagogi (AMK), vuosina 2001-2004 valmistuneet
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Yhteisöpedagogit työuraa rakentamassa 51<br />
sisältävät ehkä enemmän suorittavan työn elementtejä kuin koulutustason<br />
töissä yleisesti, mutta ne voivat silti olla arvokkaita työuran kokonaisuuden<br />
kannalta. (Suutari 2006, 5.) Ensimmäiset ammatit eivät siten aina ole<br />
luokiteltavissa tietotyöksi, jos kyse on ennemminkin palvelutyöstä. Silloin<br />
työn keskeinen sisältö on tuottaa esimerkiksi hoivapalveluita välittömässä<br />
vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa. Yhteisöpedagogien ensimmäisistä<br />
työsuhteista tällaisia voisi olla esimerkiksi nuorisotilan iltaohjaajan, lastenhoitajan<br />
tai koulunkäyntiavustajan työt. (vrt. Reich 1995, 195.)<br />
Kaiken kaikkiaan työ on muuttunut tietointensiivisemmäksi. Se tarkoittaa,<br />
että työn vaatimukset koostuvat yhä enenevissä määrin työn käsittelystä,<br />
omaksumisesta ja luomisesta. Näiden työnkuvien kautta määritellen<br />
myös asiantuntijoiden määrä työelämässä kasvaa, sillä yhä useammat<br />
työt edellyttävät liiketoimintaosaamista, projektienhallintaa sekä hyviä<br />
yhteistyötaitoja. Yksilölle lankeaa vastuu oman osaamistason ylläpidosta.<br />
Työssäoppiminen, työnsuunnittelu ja kehittäminen ovat työn keskeisiä<br />
elementtejä. (Osaamisen ja täystyöllisyyden Suomi 2003, 92.) Työministeriön<br />
raportissa tietoaloiksi lasketaan muun muassa tietoliikenteen sekä sähkö-<br />
ja elektroniikkateollisuuden lisäksi opetus sekä kulttuuripalvelut (emt.<br />
92). Näin ollen järjestö- ja nuorisotoimialan työt voitaisiin luokitella kuuluvaksi<br />
tietotyön kategoriaan. Toisaalta erityisesti nuorisotoimialaa luonnehtii<br />
osittain myös palvelujen tuottaminen oli sitten kyseessä kunnallinen<br />
nuorisotyö tai lastensuojelu yksityisessä laitoksessa. Koulutustasoa vastaava<br />
työ voitaneen määritellä symbolianalyyttiseksi henkilöpalvelutyöksi<br />
Reichin (1995) ja Tynjälän (2008, 124) määritelmien pohjalta.<br />
Työn tekemisen itsenäisyys on monen palkansaajan haave. Työn omistajuus<br />
liittyy vahvasti yksilön haluun olla vaikuttamassa itseään koskeviin<br />
asioihin, hallita myös omaa työtään ja sitä miten sitä tehdään. (Antila<br />
2006, 21.) Sekä nuorten koulutuksesta valmistuneilla että aikuiskoulutuksesta<br />
valmistuneilla yhteisöpedagogeilla ensimmäisen työsuhteen osalta itsenäisyys<br />
oli ollut selvästi osa työnkuvaa ja asemaa. Samalla myös voidaan<br />
todeta, että itsenäisyys ei yhteisöpedagogeillakaan tarkoittanut yksin työskentelyä<br />
vaan tiimi- tai ryhmätyö ja sosiaalisuus sekä yhteistyömuodot olivat<br />
olleet työnsisällöissä vahvasti läsnä (vrt. Antila 2006, 23).
Change language