Yhteisöpedagogi (AMK), vuosina 2001-2004 valmistuneet
Yhteisöpedagogi (AMK), vuosina 2001-2004 valmistuneet
Yhteisöpedagogi (AMK), vuosina 2001-2004 valmistuneet
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
työttömyyden vuoksi sekä muita käynnistysvaiheen uralle tyypillisiä jaksoja<br />
(osa-aikatyö, työllistämistyö) tulkittiin hetkelliseksi. Tällaisia uria oli<br />
kaikkiaan 16 %:la valmistuneista. Urakatkoksia kohtasi kuitenkin suurempi<br />
osa vastaajista, yli 40 % oli kokenut yhden tai useamman katkoksen<br />
esimerkiksi työttömyyden, opiskelun tai perhevapaan muodossa. Katkokset<br />
olivat yleisimpiä nuorten koulutuksesta valmistuneilla ja naisilla. Lisäksi<br />
työuran alun työttömyys mahdollisesti vaikutti katkosten esiintymiseen<br />
myöhemminkin. Työelämän ulkopuolelta ei juurikaan kiinnitytty vakituisiin<br />
työsuhteisiin, mutta määräaikaiset työsuhteet toimivat myös tässä aineistossa<br />
askeleina normaalityösuhteeseen.<br />
Vastaajien urat kehittyivät horisontaalisesti. Tämä oli näkyvissä uran aikaisista<br />
toimiasemamuutoksista, joiden mukaan liikettä asemasta toiseen<br />
ei juuri esiintynyt. Suoritustasolta etenkin johtoasemaan siirtyminen oli<br />
harvinaista. Vastaajien kertomukset työurastaan vahvistavat tätä näkemystä;<br />
ammatillinen kehittyminen uralla on yleisempää kuin varsinainen eteneminen<br />
hierarkiassa ylöspäin. Vertikaalinen urakehitys näkyi lähinnä siitä,<br />
että suoritustasolla työskentelevien osuus pieneni ja johto- ja asiantuntijatasolla<br />
työskentelevien osuus kasvoi jonkin verran vertailussa valmistumisen<br />
jälkeisen ja nykyisen työtilanteen välillä. Johto- ja esimiestehtävissä<br />
työskentelee sen sijaan vähemmän vastanneita. Myös vastanneiden arviot<br />
työtehtävistään vahvistavat näkemystä; työnjohdolliset tehtävät eivät juurikaan<br />
lisääntyneet uran aikana.<br />
Robert Reich (1995, 190) on tuonut esille, että on olemassa kolme<br />
keskeistä ammattiryhmää: rutiinituotantopalvelut, henkilöpalvelut sekä<br />
symbolianalyysi. Yhteisöpedagogit kuuluvat melko selvästi luokkaan, jonka<br />
työtehtävät koostuvat yhä enemmän oman alan substanssitiedon hallinnan<br />
ohella tiedon käsittelystä (Tynjälä 2008, 124). Tietointensiivisyys oli<br />
nähtävissä jo ensimmäisistä työsuhteista, mutta sen rooli korostui tarkasteluhetkeen<br />
mennessä. Myös vastanneiden työnkuvat kertovat omaa kieltään<br />
siitä, että esimerkiksi suunnittelu, organisointi, hallinto, moniammatillisuus,<br />
sosiaalinen vuorovaikutus, kehittäminen ja ongelmanratkaisu ovat<br />
vahvasti läsnä töissä, joita <strong>valmistuneet</strong> tekevät. Henkilöpalvelu muodostaa<br />
sen kontekstin, jossa symbolianalyyttistä asiantuntijatyötä toimialalla<br />
tehdään. Työn luonteen muuttuminen ja näkyminen toimialalla työsken-
Change language