Yhteisöpedagogi (AMK), vuosina 2001-2004 valmistuneet
Yhteisöpedagogi (AMK), vuosina 2001-2004 valmistuneet
Yhteisöpedagogi (AMK), vuosina 2001-2004 valmistuneet
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
22 Koulutus osana työuraa<br />
Suoritetut tutkinnot olivat pääsääntöisesti yliopistotutkintoja (15) sekä<br />
opettajan pedagogisia opintokokonaisuuksia (17). Ammattikorkeakoulututkintoja<br />
oli suorittanut kaksi vastaajaa ja muita, lähinnä toisen asteen<br />
tutkintoihin verrattavia 12 vastaajaa. Yliopistotutkinnoista puolet olivat<br />
kasvatustieteen tutkintoja. Parhaillaan meneillään olevista tutkinnoista yliopistollisia<br />
oli yhdeksän (kasvatustieteen tutkintoja viisi), opettajaopintoja<br />
neljä, ammattikorkeakoulututkintoja viisi, joista kaksi yhteisöpedagogi<br />
(ylempi <strong>AMK</strong>) -tutkintoja. Muita (toisen asteen tutkintoja) suoritti parhaillaan<br />
seitsemän vastaajaa. Tulevaisuuteen suuntautuvasta opiskeluhalukkuudesta<br />
kahdeksan vastaajaa suorittaisi yliopistotutkinnon, 12 vastaajaa<br />
ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, joista kuusi vastaajaa oli<br />
täsmentänyt aikeensa nimenomaan yhteisöpedagogi (ylempi <strong>AMK</strong>) -tutkintoon.<br />
Lisäksi seitsemän vastaajaa aikoo suorittaa opettajan pedagogiset<br />
opinnot.<br />
Työmarkkinoiden toiminta ajaa myös Humanistisesta ammattikorkeakoulusta<br />
<strong>valmistuneet</strong> työuran ohessa myös koulutusuralle (ks. esim. Suikkanen<br />
ym. 2002, 88). Tutkintojen suorittaminen voidaan nähdä yksilön<br />
omavalintaisena prosessina; näin aktiivinen kansalainen käyttäytyy riskiyhteiskunnassa,<br />
vaikka koulutuskin on itsessään riski. Investoiminen koulutukseen<br />
ei välttämättä tuota takaisin työelämässä panosta, joka siihen sijoitettiin.<br />
Useamman tutkinnon suorittaminen on yleistynyt 1990-luvulla.<br />
Kun yleinen koulutustaso on koko ajan noussut, syntyy yksilöille tarve<br />
kohottaa myös omaa koulutustasoaan. Toisaalta tutkintojen suorittaminen<br />
on reagointia työmarkkinoiden toimintaan. (Suikkanen ym. 2002,<br />
95, 156.)<br />
Nuorten ja aikuisten välillä oli eroja tutkintojen suorittamisen suhteen<br />
(χ 2 = 13.255, df= 3, p= .004). Aikuiset olivat suorittaneet enemmän tutkintoja<br />
HUMAKista valmistumisen jälkeen kuin nuoret, mutta nuorilla<br />
oli tulevaisuuteen suuntautuvaa opiskeluhalukkuutta enemmän kuin aikuisilla.<br />
Aikuisista toisen tutkinnon oli suorittanut 40 % ja nuorista 13 %.<br />
Jatkossa tutkinnon aikoi suorittaa aikuisista 12 % ja nuorista 26 %. Sukupuolten<br />
välisiä eroja ei ollut (χ 2 = 3.510, df= 3, p= .319).<br />
HUMAKista valmistuneista yhteisöpedagogeista vain 1.4 % suoritti<br />
parhaillaan yhteisöpedagogi (ylempi <strong>AMK</strong>) -tutkintoa. Kun taas tarkastel-