Yhteisöpedagogi (AMK), vuosina 2001-2004 valmistuneet

16 Kokemus HUMAKIN antamasta koulutuksesta 4-7 vuotta valmistumisen jälkeen
”Työuran alussa nojautuu enemmän opiskelujen myötä tulleisiin
valmiuksiin, kun taas myöhemmin nojautuu enemmän työkokemukseen.”
(nainen, nuorten koulutus)
Koulutuksen tuottaman tutkintotodistuksen arvoa voitaneen pitää kuitenkin
vakiona, sillä työkokemus ja tutkintodokumentit ovat ”työmarkkinavaluuttana”
toisistaan riippuvaisia työuran vaiheesta riippumatta (ks. esim.
Kanervo 2006, 193).
On kuitenkin huomioitava, että myöhemmän työurankin kannalta
HUMAKin tarjoamia valmiuksia piti merkityksellisinä melkein puolet.
Osaaminen ei siis ole pelkästään työssä opittua, vaan koulutuskin tuottaa
kvalifikaatioita, joilla on merkitystä työelämässä toimimisen kannalta.
Vaikka suuri osa työelämätaidoista opitaankin työssä (ks. esim. Tynjälä,
Slotte, Nieminen, Lonka & Olkinuora 2004, 100-101), on korkeakoulututkintokoulutuksella
myös oma tärkeä asemansa osaamisen kehittymisessä.
”Alussa pääsin alkuun ja myöhemmin taitoja on voinut hyödyntää
käytännössä.”(nainen, nuorten koulutus)
”Työuran alussa suoraan koulun penkiltä koin HUMAKin perustiedoksi
alalle hyvänä pohjana. Nyt myöhemmin silloin oppimaansa
on voinut hyödyntää laajemmin, kun ammattikohtaiset
perusasiat ovat kunnossa.”(nainen, nuorten koulutus)
Koulutuksen merkityksen arvioimisen vaikeus näkyi en osaa sanoa -vastausten
suuressa määrässä, sillä yli 10 % ei osannut määritellä saatujen valmiuksien
tärkeyttä.
Valmiuksien tärkeyttä tarkasteltiin vielä t-testillä ja yksisuuntaisella varianssianalyysillä.
Nuorten koulutuksesta valmistuneet pitivät valmiuksia
tärkeämpinä työuran alussa kuin aikuiset (t= 4.952, df= 137, p= .000).
Näkemyksissä myöhemmän työuran vaiheen osalta ei ollut eroja (t= -.264,
df= 140, p= .792). Välittömästi valmistumisen jälkeen koulutuksen tuottamat
valmiudet ja tutkintotodistus ovat nuorilla ne meriitit, joilla työhön