Yhteisöpedagogi (AMK), vuosina 2001-2004 valmistuneet
Yhteisöpedagogi (AMK), vuosina 2001-2004 valmistuneet
Yhteisöpedagogi (AMK), vuosina 2001-2004 valmistuneet
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Yhteisöpedagogit työuraa rakentamassa 45<br />
Kun valmistumisesta on kulunut 4-7 vuotta, nuoristakin jo 35 % työskenteli<br />
johto- ja asiantuntijatason tehtävissä. Voidaankin todeta, että korkeakoulutason<br />
tehtäviin työllistytään vasta kun valmistumisesta on kulunut<br />
enemmän aikaa.<br />
Vastaajia pyydettiin ilmoittamaan valmistumisen jälkeinen ammattitai<br />
tehtävänimike, mikäli vastaaja oli heti valmistumisen jälkeen työllistynyt.<br />
Erilaisia ammattinimikkeitä oli 68. Määrä kertoo vastavalmistuneiden<br />
yhteisöpedagogien työtehtävien laajasta kirjosta ja myös siitä, että työtä arvostetaan<br />
ja halutaan tehdä niinkään alasta riippumatta. Yhteisöpedagogien<br />
asemaa, ammatteja ja tehtäviä organisaatioissa pyrittiin kartoittamaan<br />
pyytämällä vastaajia kuvailemaan työtehtäviensä sisältöä lyhyesti. Arreston<br />
ja Määtän (2006) selvityksessä ei kerätty tietoja valmistuneiden työtehtävien<br />
sisällöistä, joten vertailukohtaa sisältöjen tarkastelulle ei ole. Toimiasemaa<br />
tarkastellaan tarkemmin alaluvussa 6.3, jossa pohditaan yhteisöpedagogien<br />
työnkuvia ja niihin liittyviä muutoksia<br />
Vastaajista 80 % oli sitä mieltä, että työ heti valmistumisen jälkeen oli<br />
vastannut heidän koulutusalaansa ja vastaavasti 19 % oli työllistynyt jollekin<br />
muulle alalle (kuvio 11). Yksi vastaaja ei osannut sanoa, vastasiko ala<br />
koulutusta. Aikuisten ja nuorten välillä oli eroa siten, että nuoret työskentelivät<br />
useammin koulutusalaansa vastaamattomissa tehtävissä (χ 2 = 4.222,<br />
df= 1, p= .040). Se, millaista työtä opiskelija opintojensa aikana tekee, vaikuttaa<br />
mahdollisesti myös valmistumisen jälkeiseen toimialaan. Työkokemus<br />
muulta kuin omalta koulutusalalta kiinnittää työuran helposti alalle,<br />
jonka työt eivät niinkään vastaa koulutusta. (Kanervo 2006, 146.) Sukupuolten<br />
välillä ei ollut eroa (χ 2 = .121. df= 1, p= .728).<br />
Paljon pienempi joukko sen sijaan katsoi, että työ oli vastannut myös<br />
heidän koulutustasoaan. Vastanneista 66 % piti työtä tasoltaan koulutusta<br />
vastaavana, mutta kolmannes katsoi työskenneellensä tuolloin eri tasolla<br />
kuin mihin koulutus antoi mahdollisuuksia. Aikuisten ja nuorten välillä<br />
ei ollut eroja, kuten ei sukupuoltenkaan välillä. On siis helpompi työllistyä<br />
omalle alalle, mutta korkeakoulutason tehtäviin pääseminen on selvästi<br />
vaikeampaa. Koulutustasoa vastaavien tehtävien määritteleminen on<br />
hankalaa, sillä työ on postmodernissa yhteiskunnassa muuttunut entistä<br />
moniulotteisemmaksi ja vaikeammin määriteltäväksi tietotyöksi. Työtehtä-