Yhteisöpedagogi (AMK), vuosina 2001-2004 valmistuneet

42 Yhteisöpedagogit työuraa rakentamassa
60,0
50,0
55,4
52,4
40,0
30,0
20,0
10,0
0,0
Y ksityinen yritys
17,5
12,4
K unta, kuntayhtymä
V altio, valtionliikelaitos
5,04,8
0,8
2,4
Muu julkisen hallinnon organisaatio
Järjestö tai kolmas sektori
24,0
19,0
Oma yritys
1,6 0,8 0,8 0,8
K unta/oma yritys
V altio/ oma yritys
Heti valmistumisen jälkeen K eväällä 2008
Y ksityinen yritys/kunta
Y ksityinen yritys/oma yritys
0,8 0,8
Y ksityinen yritys/kunta/järjestö
KUVIO 9. Työnantajasektori heti valmistumisen jälkeen ja keväällä 2008.
suurempi osuus (Nikoskinen 2008, 99). Tämän aineiston valossa näyttäisi
kuitenkin siltä, että järjestötoimialan merkitys urapoluilla vähenee ja yritysten
houkuttelevuus kasvaa. Toistensa kilpailijoina näyttäytyvät nimenomaan
yksityinen ja kolmas sektori. On kuitenkin muistettava, että erityisesti
kansalaistoimintaan suuntautunut Nurmijärven kampus aloitti toimintansa
vasta vuonna 2002, joten nykytilanteeseen verrattuna vuosien
2001-2004 aineisto ei ehkä vastaa todellista tilannetta eri työnantajasektoreiden
välillä. Toisaalta vuosina 2004-2007 valmistuneiden työelämään
sijoittumisessa ei Nurmijärveltä valmistuneet olleet nostaneet kolmannen
sektorin asemaa työnantajana (Nikoskinen 2008, 51). Joka tapauksessa
järjestöjen rooli ei tarkasteluhetkellä ollut niin suuri kuin oletettiin. Sen
sijaan yrittäjyys oli kasvanut valmistumisen jälkeisestä tilanteesta, vaikkakaan
se ei vieläkään ollut kovin suuri. Toisaalta vastaajien HUMAKista
valmistumisen jälkeiset työurat ovat vielä kokonaisuudessaan lyhykäisiä,
joten yrittäjäksi aikovilla se ei ehkä ihan vielä ole ajankohtaista.
Nuorten ja aikuisten (χ 2 = 3.261, df= 2, p= .196) välillä ei ollut eroa
suhteessa työnantajasektoreihin tutkimushetkellä. Tosin prosenttiosuuksilla
mitattuna nuoria (25 %) työskenteli edelleen enemmän yrityksissä kuin