Yhteisöpedagogi (AMK), vuosina 2001-2004 valmistuneet
Yhteisöpedagogi (AMK), vuosina 2001-2004 valmistuneet
Yhteisöpedagogi (AMK), vuosina 2001-2004 valmistuneet
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Yhteisöpedagogien ammatillinen liikkuvuus 75<br />
lutuksen merkitykseen olla koetuksella. Myös työttömyys itsessään voidaan<br />
kokea ”kovempana” iskuna kuin jos koulutusta ei olisi hankittu. Koulutus<br />
erilaisen marginalisaation hallintana ja jo edelläkin mainittu opiskelun<br />
rooli työuralla aktiivisena katkoksena ei ehkä näyttäydy korkeakoulutetulle<br />
työttömälle yhtä suurena mahdollisuutena kuin sille, joka siirtyy opiskelemaan<br />
palkkatyöstä tai sen ohessa. (Silvennoinen 2002, 152.) Laman aikana<br />
koulutuksesta tuli keino hallita työmarkkinoilla ja urapoluilla tapahtuvien<br />
muutosten aiheuttamaa epävarmuutta ja aikuiskoulutuksen määrä<br />
onkin ollut kasvussa (Suikkanen ym. <strong>2001</strong>, 154). Laaja ja monitasoinen<br />
koulutukseen osallistuminen on HUMAKista <strong>vuosina</strong> <strong>2001</strong>-<strong>2004</strong> valmistuneiden<br />
yhteisöpedagogien urakehityksessä keskeisessä roolissa. Tutkintojen<br />
suorittaminen sekä ammatillinen täydennyskoulutus ovat yleisiä uran<br />
vakiinnuttamiseen ja sillä etenemiseen tähtääviä välineitä. Työelämän epävarmuuden<br />
hallitsemisesta kertoo myös usko akateemisuuteen ja ylempiin<br />
tutkintoihin; yliopistotutkinnon tai ylemmän korkeakoulututkinnon avulla<br />
pyritään uralla eteenpäin, ylöspäin ja vankkaan työmarkkina-asemaan.<br />
Se tosiasia, että akateemisesti koulutettujen työttömyys on tällä hetkellä<br />
melkein yhtä suurta ammattikorkeakouluista valmistuneiden kanssa (Tilastokeskus<br />
2008), ei näytä lannistavan tutkintotavoitteisia ammattikorkeakoulututkinnon<br />
suorittaneita. Usko perustuu ehkä käytännönläheisen<br />
ammattikorkeakoulututkinnon ja teoreettisemman yliopistotutkinnon yhdistämiseen<br />
ja niiden toisia tukevaan luonteeseen. Kuten edellä todettiin,<br />
tutkintoja on suoritettu ja halutaan suorittaa HUMAKin koulutusalan lähialoilta<br />
horisontaaliseen ammatillisuuden laajentumiseen liittyen.<br />
Urapolut näyttävät kaikkiaan olevan melko monimuotoisia. Ammatillinen<br />
liikkuvuus ammattinimikkeiden vaihtumisen näkökulmasta on melko<br />
suurta niin, että suurin osa on kokenut kaksi tai kolme siirtymää. Tästä<br />
eteenpäin siirtymien määrä väheni, kun tarkasteluhetken työpaikat löytyivät.<br />
Katkokset olivat urilla melko yleisiä, nuorilla, naisilla ja työuransa<br />
työttömyydellä aloittaneilla yleisempiä kuin muilla. Erään luokittelun mukaan<br />
(Kivinen, Nurmi & Kanervo 2002, 43-44) työuria voidaan luokitella<br />
pysyviksi, hetkellisiksi tai liikkuviksi sekä yrittäjyyteen ja jatkokoulutukseen<br />
perustuviksi. Pysyvällä uralla ei juuri ole katkoksia tai siirtymiä (enintään<br />
yksi vaihdos) ja työsuhteet ovat pääsääntöisesti vakituisia. Liikkuva,
Change language