Yhteisöpedagogi (AMK), vuosina 2001-2004 valmistuneet

74 Yhteisöpedagogien ammatillinen liikkuvuus
räaikaisuus ei välttämättä ennakoi urakatkoksia (χ 2 = .663, df= 1, p= .415),
mutta varovasti tulkiten valmistumisen jälkeinen, heti työuran alkua määrittävä
tilanne palkkatyössä tai työttömänä, vaikuttanee myöhemmin esiintyneisiin
katkoksiin (χ 2 = 2.781, df= 1, p= .095). Sukupuolten välisiä eroja
esiintyi luonnollisesti johtuen naisten pitämistä perhevapaista (χ 2 =10.286,
df= 1, p= .001).
Opiskelu ei varsinaisesti ole työmarkkinoiden ulkopuolella olemista,
vaan se on osa aktiivista, hyvää työuraa, jonka tavoitteena on lisätä inhimillistä
pääomaa ja näin hyödyttää yksilöä antamalla mahdollisuuksia ”parempaan”
työmarkkina-asemaan (Kauppi 2004, 11). Opiskelun ohessa
perhevapaakaan ei välttämättä sulje pois työelämästä, jos vapaan päättymisen
jälkeen voi palata entiseen työhön. Näin ollen vain työttömyys olisi
sellainen katkos, jonka voi ajatella heikentävän uraa. Kyselyyn vastanneiden
työttömyys oli suhteellisen alhaista ja työttömyysjaksot olivat keskimäärin
melko lyhyitäkin. Työttömänä olo on kuitenkin kohdannut yli
neljännestä vastanneista ja lyhyetkin työttömyysjaksot saattavat heikentää
yksilön työkykyä. Uudelleen työllistyminen parantaa hyvinvointia yleisesti.
(Heponiemi, Wahlström, Elovainio, Sinervo, Aalto & Keskimäki 2008,
17, 19.) Työttömyyden kesto vaikuttaa myös hyvinvoinnin kokemiseen,
mutta tässä ei kyse ollut niin pitkistä työttömyysjaksoista, että sillä olisi
kovin suurta vaikutusta hyvinvointiin. Aineistossa oli kuitenkin muutama
urapolku, joissa ura ei vielä 4-7 vuotta valmistumisen jälkeenkään ollut
oikein päässyt vauhtiin ja joissa saattoi työttömyyskausia olla useampiakin.
Lisäksi työttömyyden yksilöllinen kokeminen voi olla erilaista eri ihmisillä,
joten sen vaikutuksia vastanneiden hyvinvointiin on vaikea arvioida.
Työttömyys voi myös olla yhteydessä työn epätyypillisyyteen, sillä normaalityösuhteisiin
työllistytään vain harvoin työttömyydestä tai ylipäänsä
työelämän ulkopuolelta (esimerkiksi opiskelu). Työllistyminen vakituiseen
suhteeseen tapahtuu välittävien tilanteiden kautta, joten yksilön kokemuksella
ja aikaisemmilla työsuhteilla on merkittävä rooli. (Suikkanen,
Linnakangas, Martti & Karjalainen 2001, 86.)
Korkeakoulutus mielletään sellaiseksi pääomaksi, jonka turvin yksilö
on oikeutettu luottamaan työllistymiseen. Jos näin ei tapahdu ja työura alkaa
tai sen myöhempiin vaiheisiin tulee työttömyysjaksoja, voi usko kou-