Yhteisöpedagogi (AMK), vuosina 2001-2004 valmistuneet
Yhteisöpedagogi (AMK), vuosina 2001-2004 valmistuneet
Yhteisöpedagogi (AMK), vuosina 2001-2004 valmistuneet
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
46 Yhteisöpedagogit työuraa rakentamassa<br />
vät myös suoritustasolla sisältävät aineksia johtamisesta ja asiantuntijatyöstä.<br />
(Julkunen 2007.) Tämä on nähtävissä myös yhteisöpedagogien työnsisällöissä<br />
(Nikoskinen 2008). Näin ollen yhteisöpedagogien subjektiivinen<br />
kokemus ja työn sisältöjen objektiivisempaan tarkasteluun pohjautuva<br />
näkemys voivat erota toisistaan. Nuorisoalalla ohjaus- ja kasvatustyö voidaankin<br />
monin paikoin määritellä asiantuntijuutta vaativaksi työksi huolimatta<br />
siitä, että suuri osa työntekijöistä itse kokee työnsä suoritustyöksi<br />
(Nikoskinen 2008, 101-102).<br />
Asiantuntijuuden kokemus syntyy kolmesta osa-alueesta: substanssiin<br />
liittyvästä tietämyksestä, tilannesidonnaisesta kyvystä toimia sekä luottamuksen<br />
ja varmuuden tunteista. Näin ollen asiantuntijuuden kokeminen<br />
edellyttää, että henkilö kykenee vakuuttamaan sekä itsensä että ympäröivän<br />
sosiaalisen yhteisönsä siitä, että se mitä tietää ja osaa on niin arvokasta,<br />
että sitä tulee pitää asiantuntijuutena. Tämän kokemuksen syntymiseen<br />
tarvitaan siis sosiaalinen tunnustus. Asiantuntijuuskokemus on myös kontekstisidonnainen,<br />
joten uudet tilanteet väistämättä koettelevat sitä. Asiantuntijuuden<br />
mitätöiminen onnistuu vaikuttamalla yhteen tai useampaa<br />
edellä mainittuun osatekijään. Työelämässä tällaiset toimet voisivat olla<br />
esimerkiksi työntekijän kuulematta jättämistä, ristiriitaisen palautteen antamista<br />
tai vaikkapa työn tavoitteiden äkillistä muuttamista. Kaiken kaikkiaan<br />
kokemus asiantuntijuudesta on mahdollista vain silloin, kun henkilö<br />
omaa tietämystä, jota valtaa pitävät arvostavat. Tietämyksen olemassaolo<br />
ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että sen myötä olisi automaattisesti<br />
mukana asioita koskevassa päätöksenteossa. Esimerkiksi kuntien kaksijakoinen<br />
organisaatio (luottamusmiehet vs. virkamiehet) voi johtaa siihen,<br />
että varsinaiset alan asiantuntijat jäävät ulkopuolisiksi ja ilman vaikutusvaltaa.<br />
Tällöin ei kokemus asiantuntijuudesta ole mahdollinen. (Isopahkala-Bouret<br />
2008, 90-91.)<br />
Myös epävakaat työolot, uudistukset, projektityö, toimenkuvan muutokset<br />
tai esimerkiksi työn tekemisen yhteisten pelisääntöjen puuttuminen<br />
voivat ehkäistä kokemusta asiantuntijuudesta (emt. 91-92). Kaikista näistä<br />
edellä mainituista tekijöistä voidaan löytää myös nuorisotoimialaan liittyviä<br />
piirteitä, jotka voisivat ainakin osittain selittää yhteisöpedagogien kokemusta<br />
oman työnsä tasosta ja asemasta organisaatiossa. Suurin osa vas-
Change language