Yhteisöpedagogi (AMK), vuosina 2001-2004 valmistuneet
Yhteisöpedagogi (AMK), vuosina 2001-2004 valmistuneet
Yhteisöpedagogi (AMK), vuosina 2001-2004 valmistuneet
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
34 Alueellinen liikkuvuus<br />
tu maakuntien sisällä tapahtuva muuttoliike, mutta myöskin vahvat perhesiteet.<br />
Nikoskisen (2008) ja Arreston ja Määtän (2006) selvityksistä ilmeni,<br />
että HUMAKin opiskelijat valikoituvat koulutukseen ensisijaisesti<br />
kampusten lähialueilta ja että he jäävät samoille alueille opintojen jälkeen.<br />
Opiskelemaan muuttaminen on tässä suhteessa ratkaisevaa: ne, jotka<br />
muuttavat opiskelujen takia pois kotiseudultaan, muuttavat helpommin<br />
valmistumisensa jälkeen (Työvoiman alueellisen liikkuvuuden esteet<br />
ja kannustimet 2008, 43). Liikkuvuutta ei juuri esiinny myöhemmässäkään<br />
vaiheessa, kuten edellä kävi ilmi. Yleisesti ottaen korkeakoulutus lisää<br />
muuttoalttiutta, mutta ammattikorkeakoulujen lukumäärä verrattuna<br />
yliopistoihin voi vähentää ammattikorkeakouluista valmistuneiden liikkuvuutta.<br />
Joka tapauksessa näyttäisi siltä, että yhteisöpedagogeilla on vahvat<br />
juuret kotiseuduilleen, mikä saattaa vähentää muuttoalttiutta (emt. 34).<br />
Siteet sekä alueeseen että mahdollisesti myös sukuun muodostuvat vankoiksi.<br />
Lisäksi työllisenä olo ja perheellisyys saattavat estää liikkuvuutta.<br />
Tässä aineistossa perhevapaalla oli ollut vähintäänkin yhden kerran 19 %<br />
vastanneista. Nämä perhevapaatiedot koskevat vain naisia, joten miesten<br />
perheellisyys jäi tässä arvioimatta. Joka tapauksessa perheellisyys voi olla<br />
yksi selittävä tekijä vähäiselle liikkuvuudelle myös yhteisöpedagogeilla.<br />
Työllisenä olokin voi selittää liikkuvuutta. Yhteisöpedagogit työllistyvät<br />
nopeasti valmistumisensa jälkeen (ks. esim. Nikoskinen 2008; Arresto<br />
& Määttä 2006) koulutusalueilleen, joten liikkumiseen ei ole tarvetta<br />
työn saamisen kannalta. Tässä aineistossa liikkuvuutta ei selitä ikä, sillä<br />
nuoret eivät näyttäisi liikkuvan sen enempää kuin aikuisetkaan (vrt. Työvoiman<br />
alueellisen liikkuvuuden esteet ja kannustimet 2008, 34). Liikkuvuutta<br />
(muuttoliikettä ja pendelöinti) tapahtunee kuitenkin jonkin verran<br />
maakuntien sisällä kuntien välisesti, vaikka pendelöinti onkin harvinaisempaa<br />
yhteiskunnallisia ja henkilökohtaisia palveluita tarjoavilla toimialoilla<br />
(emt. 47), joihin nuoriso- ja järjestötoimiala voitaneen myös laskea<br />
kuuluvaksi. Pendelöinti on yleistynyt 1990-luvulta lähtien ja työn ja kodin<br />
väliset matkat ovat pidentyneet. Tätä on pidetty erityisesti pienten lasten<br />
vanhempien tapana yhdistää palkkatyö ja perhe. Pitkällä aikajänteellä pendelöintikään<br />
ei välttämättä vaikuta vain positiivisesti ympäröiviin rakenteisiin,<br />
sillä pitkien työmatkojen takia monet työkustannukset saattavat
Change language