Yhteisöpedagogi (AMK), vuosina 2001-2004 valmistuneet
Yhteisöpedagogi (AMK), vuosina 2001-2004 valmistuneet
Yhteisöpedagogi (AMK), vuosina 2001-2004 valmistuneet
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
26 Koulutus osana työuraa<br />
messa yliopistossa opiskelleet voitaisiin jakaa neljään luokkaan, joita ovat<br />
nuoret kouluttautujat, perinteiset opiskelijat, laajan skaalan kuluttajat sekä<br />
hyvässä asemassa olevat. Ensin mainitut on nimetty koulutukseen uskoviksi,<br />
jotka tavoittelevat ensisijaisesti tutkintoja ja nimikkeitä. Perinteiset<br />
opiskelijat sen sijaan ovat enemmän sisäisen motivaation ajamia ja he pyrkivätkin<br />
elämänmuutokseen tai merkityksellisemmän työn saamiseen. Kuluttajat<br />
ovat täysipäiväisiä opiskelijoita. Hyvässä asemassa olevat ovat työelämässä<br />
mukana olevia jo hyvin kouluttautuneita ja palkattuja, joille itsensä<br />
kehittäminen ja kilpailukyvyn lisääminen on jatkuva tavoite. (Jauhiainen,<br />
Nori & Alho-Malmelin 2007 Ojalan 2008, 96 mukaan.) Ylempien<br />
ammattikorkeakoulututkintojen suorittajiksi on tunnistettu esimerkiksi<br />
nuoret (hakeutuvat koulutukseen melko pian <strong>AMK</strong> -tutkinnon suoritettuaan),<br />
veteraanit (vanhemmalla iällä suoritettu <strong>AMK</strong> -tutkinto, paljon työkokemusta),<br />
putkikouluttautujat (paljon tutkintoja, vähän työkokemusta)<br />
sekä elinikäiset oppijat (työn ja koulutuksen jaksottelu, paljon työkokemusta)<br />
(Ojala 2008, 97-98). Tutkinto- ja yleensäkin koulutusaktiivisuutta<br />
esiintyi paljon myös yhteisöpedagogien keskuudessa.<br />
Vastaajia pyydettiin arvioimaan avoimesti, miten suoritetut tutkinnot<br />
ja erilaiset lisä- ja täydennyskoulutukset olivat heidän näkemyksensä mukaan<br />
vaikuttaneet urakehitykseen. Vastausten (122 kappaletta) lukemisen<br />
jälkeen niiden pohjalta hahmottui viisi melko selkeää teemaa, jotka olivat<br />
1. ammatillinen kehitys (49 mainintaa), 2. uraennakointi (9 mainintaa),<br />
3. työuran muutos (32 mainintaa), 4. positiivinen vaikutus (15 mainintaa)<br />
ja 5. ei vaikutusta toistaiseksi (15 mainintaa). Kaksi vastausta ei luontevasti<br />
sijoittunut millekään näistä luokista. Teemoista kolme ensimmäistä<br />
nostettiin tarkemman käsittelyn kohteeksi. Neljäs teema sisälsi vastauksia,<br />
joiden mukaan koulutus oli merkityksellistä ja vaikuttavaa, mutta niissä ei<br />
erityisemmin määritelty, mihin koulutuksen vaikuttavuus kohdistui.<br />
Ammatillista kehittymistä korostavat vastaukset nostivat esille koulutusten<br />
merkityksen osaamisen päivittäjinä, laajentajina sekä laajempien<br />
toimintamahdollisuuksien edistäjinä. Koulutus siis tuottaa pääomaa, jonka<br />
pohjalta omaa ammatillisuuttaan ja työtään voi kehittää. Osallistuminen<br />
koulutukseen edistää verkostoitumista, itseluottamuksen kasvamista,<br />
työssä jaksamista ja motivaation ylläpitämistä.
Change language