Yhteisöpedagogi (AMK), vuosina 2001-2004 valmistuneet
Yhteisöpedagogi (AMK), vuosina 2001-2004 valmistuneet
Yhteisöpedagogi (AMK), vuosina 2001-2004 valmistuneet
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
40 Yhteisöpedagogit työuraa rakentamassa<br />
mioon ottaen ole taloudellisesti kilpailukykyinen vaihtoehto muihin uravaihtoehtoihin<br />
ja työelämän ulkopuolelle jäämisen suhteen. Tämä näkyi<br />
esimerkiksi lama<strong>vuosina</strong>, jolloin yrittäjäksi ryhtyminen oli aktiivisempaa<br />
vähäisten muiden mahdollisuuksien tilanteessa. (Osaamisen ja täystyöllisyyden<br />
Suomi 2003, 96.) Yrittäjäksi ryhtyminen on valinta, jossa punnitaan<br />
palkkatyön ja yrittäjyyden mahdollisuuksia tuoda mahdollisimman<br />
hyvä tuotto koulutukselle. Täten yrittäjyyden painoarvo voi olla suurempi<br />
aloilla, joilla uran alkuvaiheen työllistyminen on melko vaikeaa eikä<br />
palkkatyöstä saatu hyöty ole yrittäjyyttä parempi. Sen sijaan aloilla, joilla<br />
työmarkkinat tarjoavat paljon sopivia ja koulutusta vastaavia työpaikkoja,<br />
yrittäjyys ei välttämättä ole kovin houkutteleva vaihtoehto. (Kanervo<br />
2006, 125-127.) Edellä mainittujen mahdollisten syiden lisäksi, myös alan<br />
henkilöpalveluluonne saattaa vaikuttaa yrittäjyyden vähäisyyteen.<br />
Ajanjaksolla, joka ajoittuu vajaasta yhdestä vuodesta neljään vuoteen<br />
valmistumisesta, nuorten ja aikuisten välinen ero oli merkittävä työsuhteiden<br />
muodossa (Arresto & Määttä 2006; Nikoskinen 2008). Nyt kun valmistumisesta<br />
on aikaa neljästä seitsemään vuotta, eroja aikuisten ja nuorten<br />
välillä ei esiintynyt työsuhteen muodon suhteen (χ 2 = .298, df= 1, p=<br />
.585). Vakituisessa kokopäivätyössä työskenteli aikuisista 74 % ja nuorista<br />
69 %, määräaikaisissa kokopäivätöissä teki töitä samoin lähes yhtä paljon<br />
aikuisia (26 %) ja nuoria (31 %). Sen sijaan tässä vaiheessa erot sukupuolten<br />
välillä näkyivät melko selvästi (χ 2 = 5.097, df= 1, p= .0.24), vaikka<br />
miesten osuus aineistossa olikin pienempi kuin naisten. Miehet olivat<br />
useimmin vakituisessa kokopäivätyössä kuin naiset, joiden osana oli puolestaan<br />
työskennellä määräaikaisissa tehtävissä. On mielenkiintoista, ettei<br />
sukupuolten välisiä eroja esiintynyt heti valmistumista seuranneella jaksolla.<br />
Näiden tulosten valossa näyttäisi siis siltä, että koulutuksen jälkeinen<br />
sukupuolten välinen tasapuolinen asema häviäisi ”sukupuolittuneiden työmarkkinoiden”<br />
vuoksi. Miesten on kenties helpompi saada vakituisia työja<br />
virkasuhteita kuin naisten. Vaikka työmarkkinoiden tasa-arvoisuus on<br />
aiheena ollut ajankohtainen jo pitkään, on merkkejä eriarvoistavista käytännöistä<br />
yhä edelleen olemassa myös työntekijöiden itsensä kokemana.<br />
Yksityisellä sektorilla työskennelleistä naisista jopa 20 % koki erään tutkimuksen<br />
mukaan, että sukupuolesta on ollut haittaa uralla etenemisessä.
Change language