Holhouksen alaiset: Seitsemän näkymää ... - Turun yliopisto

Samaa mieltä Ei osaa sanoa Eri mieltä
”Jätevesiasetus on hyvä esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun virkavaltaisuuden
annetaan rehottaa, eikä käytetä tervettä järkeä”
0 25 50 75 100
”Rakennuslupia koskeva sääntely ja byrokratia on paisunut meillä
kohtuuttomaksi ja liian rajoittavaksi”
0 25 50 75 100
”Tietosuojaan liittyvä sääntely on maassamme mennyt liian pitkälle ja siitä
on jo enemmän haittaa kuin hyötyä”
0 25 50 75 100
”Puheet siitä, että yrittäminen olisi maassamme tehty liioilla säädöksillä
vaikeaksi, ovat pötyä”
0 25 50 75 100
66 23 11
55 22 23
39 18 43
25 19 56
Kuvio 8 Byrokratia nähdään Suomessa laajalti liian rajoittavana (koko väestö, %)
Toisinaan kuulee myös väitettävän, että suomalaiselle hallintokulttuurille
olisi ominaista tietynlainen tsaristisuus eli asioiden hoitaminen
kansalle annettavilla ukaaseilla. Monet ovat sitä mieltä, että viimeaikainen
jätevesiasetus oli malliesimerkki siitä, mitä voi tapahtua, kun virkavaltaisuuden
annetaan rehottaa eikä tervettä järkeä käytetä. Kaksi kolmasosaa
vastaajista (66 %) yhtyy tähän arvioon ja vain harva (11 %) on eri
mieltä (kuvio 8).
Todella haitalliseksi sääntely muodostuu sellaisissa tapauksissa, joissa
se vie yksilöiden halun yrittää, ryövää heiltä uskon tulevaisuuteen ja valuttaa
ideat hiekkaan. Pahimmillaan hankkeista tai jo niiden kaavailusta
luovutaan vain siksi, että sääntelyn asettamat vaatimukset nähdään kohtuuttomina.
Mutta toimiiko sääntelyapparaattimme todella näin? Ainakin pintapuolisesti,
kansainvälisissä liiketoimintaympäristöä koskevissa vertailuissa
Suomi sijoittuu yleensä varsin hyville sijoille.
Kansalaisten käsitys asiasta on kuitenkin synkähkö. Ainoastaan yksi
neljäsosa (25 %) toppuuttelisi väitteitä siitä, että yrittäminen on Suomessa
tehty liioilla säädöksillä vaikeaksi, kun taas enemmistö (56 %) yhtyy näihin
arvioihin (kuvio 8).
Kirjoittaja on EVAn tutkimuspäällikkö.
18