Holhouksen alaiset: Seitsemän näkymää ... - Turun yliopisto

(a) Moraalinen kriteeri. Lainsäädäntö nähdään arvojen ilmentymänä
ja sitä arvostellaan moraaliarvoperusteisesti, väitetään
lainsäädännön olevan esimerkiksi epäoikeudenmukaista.
(b) Poliittinen kriteeri. Lainsäädäntö nähdään keinona vaikuttaa
yhteiskuntaan poliittisten aatteiden mukaisesti ja arvostellaan
lainsäädäntöä aateperusteisesti.
(c) Oikeudellinen kriteeri. Lainsäätäjällä voi olla oikeudellinen
velvoite säätää lakeja, esimerkiksi EU-jäsenyydestä seuraava
velvoite harmonisoida kansallinen lainsäädäntö.
(d) Käytännöllinen disharmonia. Tässä tilanteessa ollaan, kun yksi
säädös näyttäisi edellyttävän tiettyä ratkaisua, toisen suosittaessa
toisenlaista.
Kriteereitä (a)–(c) voidaan käyttää jonkin
nimenomaisen säädöksen tai oikeusjärjestelmän
osan arvosteluun.
Lakien lisäksi julkisella vallalla
on muitakin sääntelyvälineitä
Olennainen kysymys on, milloin kannattaa
turvautua lainsäädäntöön ja milloin olisi jossakin perustellussa mielessä
parempi käyttää muita kuin lainsäädäntökeinoja?
Lainsääntöinstrumentin ohella julkisella vallalla on muitakin sääntelyvälineitä.
Näitä ovat muiden muassa privatisointi, taloudelliset keinot
(verot, tuet) sekä neuvottelut ja sopimukset.
Joskus paikallisen sopimisen tai yksityistämisen kautta saavutettaisiin
paremmin se, mitä alun perin tavoiteltiinkin. Tällaisissa tapauksissa uusi
lainsäädäntö voi pikemminkin vain pahentaa asiaa kuin parantaa tilannetta.
Meillä käydään aivan liian vähän periaatekeskustelua näiden eri vaihtoehtojen
käyttämisestä ja niiden soveltuvuudesta eri tilanteissa.
Lisäksi lainsäädännön tekniset virheet ovat tärkeä uuden lainsäädännön
syy, mutta niistä keskustellaan hyvin vähän. Teknisiä virheitä ovat
esimerkiksi loogiset ristiriitaisuudet, vaikea kieli ja liika tapauskohtaisuus
tai liika harkinnanvaraisuus. Riippuen siitä painotetaanko enemmän
aineellista oikeutta kuin oikeudellista ennustettavuutta, eri asiat voivat
näyttäytyä liian tapauskohtaisilta tai liian yleisiltä.
Teknisenä virheenä pidetään myös niin sanottua perusteluilla säätämistä.
Tästä on kyse silloin, kun lainsäätäjä ei vastaa tärkeään oikeudelliseen
kysymykseen varsinaisessa säädöstekstissä, mutta antaa ratkaisun
valmisteluasiakirjoissa (esimerkiksi hallituksen esityksen perusteluissa tai
asiaa valmistelleen parlamentaarisen komitean mietinnössä) tai jättää asian
tuomioistuimen ratkaistavaksi.
Pelissä myös lainkuuliaisuus
Laatuguru Joseph Juran 14 määrittelee laadun yksinkertaisen elegantisti
sopivuudeksi käyttötarkoitukseensa (fitness for use) 15 . Laatu on siten laitteen
kyky toimia käyttötarkoituksessaan suunnitellulla tavalla. Eri toi-
48