Holhouksen alaiset: Seitsemän näkymää ... - Turun yliopisto

3
Liika on liikaa
Keskustelu holhouksen rajoista Raimo Sailaksen kanssa
Matti Apunen
• Puhumme paljon valtion velvollisuuksista kansalaista kohtaan, mutta keskustelu
yksilön roolista ja vastuusta on paljolti käymättä.
• Uskomme lakien kykyyn poistaa ongelmat. Naiivi uskomme lainsäädännön
kaikkivoipaisuuteen on hämmästyttävän luja.
• Hyvinvointivaltiossa on itsetuhon siemen. Tämä siemen itää, jos alamme pitää
yhteiskunnan jakamia sosiaalitukia ja palveluita itsestäänselvyyksinä.
• Leikkaukset kiinnostavat aina enemmän edunsaajien joukkoa kuin maksajia.
Siksi veronmaksajia on mahdoton saada minkään etuuden poistamisen taakse
lupaamalla, että ”sinun verosi kevenee hiukan”.
• Kansalaisten tasolla valitsee puuttumattomuuden kulttuuri. Tarvitsemme yksilöiden,
perheiden ja työpaikkojen ryhtiliikettä.
Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas on yksi Suomen tärkeimmistä
talouspoliittisista keskustelijoista ja vaikuttajista. Keskustelussa
hyvinvoinnin jaosta Sailas on ollut maltin ja varoituksen ääni. Hän on
toistuvasti muistuttanut, että poliittisten sitoumusten lunastaminen on
merkittävästi hankalampaa kuin lupausten antaminen.
Poliittisen päätöksenteon ja hyvinvointivaltion kustannuskierteen
ytimessä on ongelma, jota voisi kutsua ”Sailaksen dilemmaksi”. Poliittinen
etuuden leikkauspäätös koskee yleensä rajattua ryhmää, joka käy
kovaäänisesti puolustamaan etujaan inhimillisestä tai kärsimysnäkökulmasta
ja saa yleensä näkemyksilleen julkisuutta. Toisaalta sama leikkaaminen
leikkaa suuren veronmaksajajoukon veroja niin vähän, että oikein
minkään etuuden tai edes subjektiivisen oikeuden rajoituksille on lähes
mahdoton löytää kannattajia ja julkista tukea.
Kanava-lehden numerossa 3/2012 Sailas käytti vahvan puheenvuoron
terveyspolitiikasta ja terveyseroista (”Suuret terveyserot ovat kansallinen
häpeätahramme”). Kirjoituksen lopussa Sailas siteerasi presidentti Martti
Ahtisaarta:
”Minua on jo pidemmän aikaa vaivannut, että hyvinvointiyhteiskuntaamme
perustettaessa on unohdettu käydä perusteellinen keskustelu siitä,
mikä on yksilön rooli ja vastuu. Sen sijaan olemme keskittyneet puhumaan
siitä, mikä on valtion rooli kansalaisia kohtaan.”
”Siinäpä ratkaisun avaimia moneen muuhunkin yhteiskuntamme kipukohtaan,”
Sailas kirjoitti.
Seuraava keskustelu on käyty Raimo Sailaksen työhuoneessa 11. syyskuuta
2012. Haastattelijana toimi Matti Apunen.
33