Holhouksen alaiset: Seitsemän näkymää ... - Turun yliopisto

Havainnollistetaan väitettä esimerkillä 12 : Olettakaamme, että henkilöllä,
joka on vastuussa työpaikkansa jätteidenkäsittelystä, on edessään
kaksi vaihtoehtoista säädöstä. Molempien säädösten tarkoituksena on
suojella ympäristöä saastumiselta. Säädösten välillä ei ole eroa rikosoikeudellisessa
sanktiointimielessä.
Säädösten sisältö kuitenkin poikkeaa toisistaan. Ensimmäinen vaihtoehto
on kymmenen sivua pitkä, josta yhdeksän sivua käytetään jätteiden
listaamiseen (ehdon täyttää esim. ns. ”Euroopan jätelista”, Komission
päätös 20.12.1993 (94/3), joka perustuu Neuvoston jätedirektiiviin
15.6.1975 (75/442) siten kuin se on muutettu Neuvoston direktiivillä
18.3.1991 (91/156)).
Toinen vaihtoehto on vain yhden sivun mittainen. Se on muotoiltu
väljästi, arvoväritteisesti ja niin, että se antaa runsaasti harkintavaltaa jätteen
käsitteen tulkinnalle. Jäte voitaisiin esimerkiksi muotoilla seuraavalla
oikeudellisella määritelmällä: jäte on mikä tahansa aine tai olio, joka
on oleellisesti haitallinen ihmisille, eläimille tai heidän ympäristölleen.
Kumpaa säädöstä jätteidenkäsittelystä vastuussa oleva henkilö pitää
parempana? Voidaksemme ottaa tähän kysymykseen kantaa, joudumme
valitsemaan arviointikriteerimme.
Eräs huomionarvoinen seikka on ennustettavuuden arvo. Tämä puhuu
ensimmäisen ja pidemmän säädöksen puolesta.
Toinen huomionarvoinen seikka on lukemiseen käytetyn ajan kustannus.
Tämä kriteeri näyttäisi taas suosivan lyhyempää versiota.
Kuitenkin, jos on olemassa jonkinlainen helposti havaittava järjestelmä
ja jos lukija ei ole aivan kokematon säädöstekstien tulkitsija, hänen
tulisi olla kykenevä ilman kohtuutonta voimanponnistusta löytämään
vastaus ajankohtaiseen kysymykseen, esimerkiksi siihen, kattaako jätteen
käsite tietokonetulostimen värisäiliön. Tässä mielessä ensimmäinen versio
näyttäisi paremmalta.
Esimerkki havainnollistaa kahta seikkaa: Lainsäädäntötuotannon volyymin
ja sen kielteisen arvioinnin välillä ei ole mitään ilmeistä loogista
yhteyttä. Hyvän ja huonon säädöstuotannon kriteerinä ei voi käyttää pelkästään
säädösvolyymia sinänsä.
Kehnon lainsäädännön merkit
Mutta missä määrin kehno lainsäädäntö on suuren lainsäädäntötuotoksen
kausaalinen syy? Tuskin kukaan kiistää sitä ilmeistä tosiseikkaa, että
toisinaan lakia joudutaan muuttamaan siitä ilmeisestä syystä, että alkuperäinen
tai muutettava lainsäädäntö on syystä tai toisesta ollut laadultaan
kehnoa. Onko kehno lainsäädäntö suhteellisen vakaa ja vahva lainsäädäntömäärän
syy?
Lainsäädännön kehnoutta arvioitaessa voidaan käyttää ainakin sisällöllisiä
ja teknisiä kriteerejä 13 . Sisällölliset kriteerit voidaan jakaa neljään
luokkaan:
47