Holhouksen alaiset: Seitsemän näkymää ... - Turun yliopisto

Säädösten tuotanto on vain kiihtynyt viime vuosikymmeninä (Kuvio
2). Pelkästään lakeja meillä on säädetty vuoden 1995 jälkeen yli 10 000
kappaletta.
On mahdoton ajatus, että kukaan kykenisi sisäistämään kaiken tämän
sääntelyn. Kukaan ihminen ei ole edes lukenut kaikkia noita säädöksiä.
Kuitenkin kaikkien suomalaisten edellytetään niitä noudattavan.
Kansainvälisesti vertaillen Suomen lainsäädäntöintensiteetti on korkea.
Tiettävästi missään muussa Euroopan maassa ei säädetä enempää lakeja
kuin meillä 1 .
Laeistamme liki 99 prosenttia perustuu hallituksen esityksiin. Kansanedustajien
lakialoitteiden perusteella säädetään vain noin prosentti
kaikesta lainsäädännöstä. Valtaosa laeista eli yli 90 prosenttia säädetään
tavanomaisessa säätämisjärjestyksessä.
Lainsäädäntö on poliittista toimintaa, joten olisi erikoista, jos siihen
ei liittyisi konflikteja. Parlamentaarisesti vahvojen monipuoluehallitusten
aikana konfliktit ratkaistaan pääosin jo ennen eduskuntakäsittelyä.
Hallitus ei anna hallituksen esitystä ellei sillä ole vahvoja syitä olettaa,
että esitys on eduskunnassa menestyksekäs.
Historiallisesti tarkasteltuna lainsäädäntötuotos on yhä konsensuaalisempaa.
Valtaosa lainsäädännöstä hyväksytään eduskunnassa ilman äänestyksiä.
Vuosina 1945–2002 peräti 88,5 prosenttia lainsäädännöstä hyväksyttiin
ilman äänestystä viimeisessä käsittelyssä. Vain 2 061 laeista äänestettiin
lain viimeisen käsittelyn yhteydessä, kun kaikkiaan tuona aikana käsiteltiin
lähes 18 000 lakia. 2
1 000
800
600
Lakeja
Asetuksia
Valtioneuvoston päätöksiä
Ministeriöiden päätöksiä
Muu
400
200
0
1945 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010
Kuvio 2 Säädöskokoelman säädökset säädöstyypeittäin vuosittain 1945–2011 (Lähde:
Säädöskokoelma ja kirjoittajan laskelmat)
42