Holhouksen alaiset: Seitsemän näkymää ... - Turun yliopisto

Kun jazz tuli 1920-luvulla, sitä arvosteltiin epidemiologisin käsittein.
”Jazz on hirvittävä infektiosairaus, joka lähestyy suurin harppauksin terveitä
rannikoitamme” 9 , varoitti Ruotsin muusikkoliiton puheenjohtaja
Hjalmar Meissner vuonna 1921.
”Muusikkoparka, joka ’jazzaa’ 7–8 tuntia päivässä, menettää pian
taiteellisen kyvykkyytensä, ja jos hän jatkaa sitä kauan, hänestä tulee
auttamatta idiootti.” Siksi ”kaikkien hyvien voimien” oli pyrittävä pysäyttämään
Amerikasta tuotu jazz, ”tuo pahasti Eurooppaa koetteleva
epidemia”. 10
Toisaalla kiinnitettiin huomiota siihen, että perheet ja ”hyvät” yhteiskunnalliset
instituutiot kävivät epäsuhtaista taistelua vastustamattomia
viekoituksia vastaan. Sen vuoksi kaivattiin toimenpiteitä ja tukia,
jotta useammat nuoret valitsisivat oikean tien partioliikkeeseen, järjestöelämään
ja kirkon pariin, pois tanssilavoilta ja elokuvista.
Tietoja oli paljon ja auktoriteetit lausuivat painavia sanoja, mutta näin
jälkikäteen hätkähdyttää, miten väärässä tanssin vastustajat olivat itse
asian osalta. Luvut ja tilastot osoittivat jo tuolloin aborttien, sukupuolitautien
ja avioliiton ulkopuolisten synnytysten
Moralismi on kautta aikojen
esiintynyt näennäistieteellisyyden
kaavussa
lukumäärän vähenemistä (jo ennen kuin ehkäisyvälineistä
tuli laillisia vuonna 1938).
1940-lukua on luonnehdittu perheiden kukoistuskaudeksi,
ja asevelvollisille tehdyt kyselytutkimukset
osoittivat vakituisten suhteiden nousua. Nuorten osallistuminen
järjestöelämään kasvoi 1930- ja 1940-luvuilla, toisin kuin
järjestöjen edustajat varoittivat. Lisäksi hallituksen selvitys osoitti, ettei
nuoriso käyttänyt erityisen paljon aikaansa huvituksiin. 11
Mitä tästä opimme? Moralismi on kautta aikojen esiintynyt huolellisesti
empirialla ja auktoriteetilla ryyditetyn näennäistieteellisyyden kaavussa.
Se on ainoa tapa lietsoa klassista moraalipaniikkia.
Tanssien järjestämiseen vaaditaan muuten Ruotsissa edelleen erikoislupa.
Mediat raportoivat vielä joulukuussa 2011 poliisi-iskuista ravintoloihin,
joissa asiakkaat olivat tanssineet ilman lupaa. 12
Eikä siinä kaikki: 1990-luvun puolivälissä poliisi taisteli tosissaan esimerkiksi
Docklands-nimistä, Tukholman lähellä Nackassa sijaitsevaa
reiviklubia vastaan. Mellakantorjuntavarusteisiin sonnustautunut poliisi
sulki rauhallisia tanssitilaisuuksia, ajoi kevyesti pukeutuneet teinit pakkaseen
ja teki heille huumetestin. 13 Poliisi myöntää vasta jälkikäteen, että
se meni aivan liian pitkälle. 14
Tottelemattomia tietoja
Moraalipaniikki ei ole ainoa eikä tärkein syy haluun rajoittaa toisten
arki- ja huvielämää. Tavallisesti tuodaan esiin terveystilastoja, tutkimuksia,
ennusteita tai taloudellisia laskelmia ja väitetään mieluusti, että
”tiede” on siten osoittanut poliittisten toimien oikeutuksen. Holhoojien
73