Holhouksen alaiset: Seitsemän näkymää ... - Turun yliopisto
Holhouksen alaiset: Seitsemän näkymää ... - Turun yliopisto
Holhouksen alaiset: Seitsemän näkymää ... - Turun yliopisto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Viranomaisista tietosuojavaltuutettu on ainut, jolla on jonkinlainen<br />
julkinen profiili yksilön oikeuksien puolustajana. Tietosuojavaltuutetun<br />
työn arvostus on kärsinyt viime vuosina. Tietosuojavaltuutetun linjaukset<br />
siitä, mikä on yksityistä ja mikä julkista, kulkevat yleistä johdonmukaisuuden<br />
käsitystä vastaan.<br />
Epäyhtenäisyyttä on monessa kohtaa: Miksi verotiedot, arvo-osuusja<br />
ajoneuvorekisterit ovat kaikille avoimia, mutta terveydenhuollon rekistereiden<br />
integraatiossa nähdään tietosuojaongelmia? Miksi maksuhäiriörekisteri<br />
on OK, mutta positiivista luottorekisteriä ei saa tehdä?<br />
Miksi Yhdysvallat saa Suomen kansalaisista tietoa, mutta työnantaja ei<br />
saa googlata työnhakijoidensa taustoja?<br />
Tietosuojavaltuutetun työstä puuttuu aktiivinen, eteenpäin katsova<br />
läsnäolo julkisessa keskustelussa. Laajojen kokonaisuuksien pohdinnan ja<br />
suunnan näyttämisen sijasta ulostulot keskittyvät jo tapahtuneen viranomaistoiminnan<br />
kommentointiin.<br />
Samantyyppiset ongelmat vaivaavat oikeusasiamiehen toimistoa. Hyvistä<br />
lähtökohdista huolimatta oikeusasiamies ei ole Suomessa ottanut<br />
näkyvää roolia yksilönoikeuksien edistäjänä tai puolustajana.<br />
Oikeusasiamies voisi halutessaan puuttua epäkohtiin myös omasta<br />
aloitteestaan, mutta laillisuuden valvonta on etupäässä reaktiivista kanteluiden<br />
tutkintaa. Eduskuntahan otti perus- ja ihmisoikeudet oikeusasiamiehen<br />
työn uudeksi näkökulmaksi vuoden<br />
1995 perusoikeusuudistuksen yhteydessä. Tällä<br />
Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa<br />
haluttiin korostaa näiden oikeuksien tärkeyttä<br />
on lukuisia järjestöjä, jotka käyvät<br />
ja suunnata laillisuusvalvontaa sen mukaisesti.<br />
jatkuvaa sotaa yhteiskunnan<br />
sääntelyn kasvua vastaan Näkökulma olisi antanut oikeusasiamiehelle<br />
mahdollisuuksia periaatteelliseen viestintäja<br />
valistustyöhön yksilönvapauksien puolesta. Räväköitä keskustelunavauksia<br />
ei ole kuitenkaan näkynyt.<br />
Yksilön oikeuksia ”systeemiä” vastaan valvovia järjestöjä ei Suomessa<br />
ole ensimmäistäkään. Meillä ei ole ainoatakaan vakavasti otettavaa tahoa,<br />
joka kävisi systemaattista, älyllistä keskustelua siitä, mikä kuuluu yhteiskunnan<br />
rajoitettavaksi ja mikä yksilön omaan harkintavaltaan.<br />
Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa on lukuisia järjestöjä, ajatuspajoja<br />
ja yksityisiä ajattelijoita, jotka käyvät jatkuvaa sotaa yhteiskunnan<br />
sääntelyn kasvua vastaan. Median kautta suomalaisille tuttuja mutta voimakkuudeltaan<br />
ja sisällöltään hämmentäviä ovat amerikkalaisten aseaktivistien<br />
kampanjat ja brittien hurmoksellisen kielteinen suhtautuminen<br />
henkilökortteihin ja väestörekistereihin.<br />
Työmarkkinajärjestöt ovat Suomessa vahvimmat puolueiden ulkopuoliset<br />
tekijät yhteiskunnallisessa keskustelussa. Holhousvaltiokeskustelussa<br />
niillä ei kuitenkaan ole ollut mitään roolia.<br />
Korporaatiot eivät voi milloinkaan olla yksilönvapauksien puolella<br />
murentamatta oman toimintansa perustetta. Sekä Eteläranta että Haka-<br />
89
Change language