Holhouksen alaiset: Seitsemän näkymää ... - Turun yliopisto

massa maalataan tällainen kuva Suomesta yritysten toimintaympäristönä:
”Hallituksen tavoitteena on luoda Suomeen maailman parhaat edellytykset
korkean osaamisen ja liiketoiminnan harjoittamiselle 14 .”
Hallitusohjelma antaa lupauksia myös sääntelyn laadun paranemisesta:
”Paremman sääntelyn ohjelmaa jatketaan lainvalmistelun laatuongelmien
voittamiseksi. Avointa vuorovaikutusta, sääntelyvaihtoehtojen ja
vaikuttavuuden arviointia tehostetaan.” 15
Jo pintapuolinen tarkastelu osoittaa, että Euroopan unionissa ja Suomessa
on ymmärretty sääntely-ympäristön ja yritysten kilpailukyvyn
kohtalonyhteys hyvin. Tämänhetkisessä murroksessa olosuhteet sääntelyjärjestelmien
kehittämiseksi ovat otolliset. Yleistä poliittista tahtoa siihen
on. Mutta kokonaan toinen kysymys on,
onnistuuko sääntelyn parantaminen.
Sääntely epäonnistuu, ellei sillä Kuulostaa itsestään selvältä sanoa, että lait
saavuteta asetettuja tavoitteita
ovat vaikutuksiansa varten. Lause kiteyttää
kuitenkin tärkeimmän ja alleviivaa vaikutusarvioinnin tärkeyttä: Sääntely
epäonnistuu, ellei sillä saavuteta asetettuja tavoitteita. Yhtä pahasti
mennään pieleen, jos aiheutetaan ei-toivottuja ja kielteisiä sivuvaikutuksia.
Lainvalmistelun vaikutusarvioinnista puhuttaessa kuulee usein sanottavan:
”Impact assessment is no rocket science.” Niinpä niin. Ideana lienee
kannustaa lainvalmistelijoita tarttumaan pelotta tähän vaikealta tuntuvaan
aiheeseen. Ei se niin vaikeata ole. Tarttukaa vain toimeen, niin
työ tekijäänsä opettaa.
Mutta miten toimeen tartutaan? Riittääkö ohjenuoraksi, että kyse ei
ole rakettitieteestä? Näyttöjen perusteella ei riitä.
Vaikutusten arviointi on osa normaalia säädösvalmistelua. Suomessa
lainvalmistelukulttuuriin ja käytäntöihin vaikuttavat monet asiat, ja vaikutusarviointia
on viime vuosina kehitetty paljon.
Yksi merkittävä ilmiö lainvalmistelukulttuurissa on ollut viime vuosina
se, että hallitusohjelmissa määritellään tarkkaan, millaisiin valmisteluhankkeisiin
ryhdytään ja mitä niiden lopputuotoksilta edellytetään.
Tämä on politiikan suuntaamisen kannalta tärkeätä mutta vaikutusarvioinnin
kannalta ongelmallista.
Jos hallitus ”tilaa” valmiin lopputuloksen, mahdollisuudet ja motivaatio
selvittää vaihtoehtoisia sääntelyratkaisuja ja niiden vaikutuksia ovat
rajalliset. Valmistelijan tehtäväksi jää ratkaisun kirjoittaminen hallituksen
esityksen muotoon.
Vaikutusarvioinnin tarkoitus ja välineet
Suomessa vaikuttavin säädösvalmistelun käytännön ohjausväline on
HELO-ohje, hallituksen esityksen laatimisohje 16 . Sitä tarvitsevat kaikki
valmistelijat, jotta heidän laatimansa lakiesitys täyttää asetetut vaatimukset.
59